Kuopion Genelec-gaala 2021

Ehkäpä kirjaan muistiin vielä jokusen rivin Kuopio tanssii ja soin gaalasta, tai Genelec-gaalasta niin kuin sitä yhteistyökumppanin mukaan kutsutaan. Festivaalin uuden taiteellisen iohtajan Riku Lehtopolun ajan ensimmäinen gaala noudatti hyviä perinteitä tarjoten tanssia varsin monipuolisesti ja tasokkaasti.

Gaalan aloittivat NIc Gareiss ja Caleb Teicher Gareissin teoksella Breaking up Christmas, nimestään huolimatta valloittavan hyväntuulista ja kujeilevaakin perkussiivista tanssia, samassa hengessä kuin edellisillan esitys. Väliajan jälkeen saatiin nauttia uuden teoksen kantaesityksestä: Teicher ja kontrabasisti Juho Martikainen olivat luoneet mielenkiintoisen dueton, jossa Martikaisen basson (ja loopereiden tai mitä sähkövärkkejä apuna olikin) seesteinen pitkälinjaisuus keskusteli sujuvasti Teicherin sähäkän jalkatyön kanssa.

Juho Martikainen ja Caleb Teicher. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Juho Martikainen ja Caleb Teicher. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Erityisen sähäkkää oli myös Patricia Guerreron jalkatyö – eikä vain jalat vaan nykyflamencotanssijan vimmattuna instrumenttina oli koko vartalo, varsinkin ilmaisuvoimaiset kädet. Firme-teoksessa tanssillinen roolinsa tuntui olevan myös housujen helmoilla ja aksentoitua pään liikettä jatkavalla poninhännällä. Flamencoa en genrenä syvästi tunne, mutta Firme piti jotenkin tiukemmin otteessaan kuin jälkimmäisen puoliajan ote teoksesta Procesco Eterno. Molemmissa musiikki oli Dani de Morónin, joka soitti kitaraa lavalla laulajan ja lyömäsoittajan  kanssa.

Firme. Kuvassa Sergio el Colorao, Patricia Guerrero, David Rodriguez "Chupete" ja Dani de Morón. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Firme. Kuvassa Sergio el Colorao, Patricia Guerrero, David Rodriguez ”Chupete” ja Dani de Morón. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Pakollisina klassisina numeroina oli kaksi Kansallisbaletin tanssijoiden esittämää pas de deux’ta: Linda Haakana ja Michal Krčmář tanssivat Pähkinänsärkijän (kor. Wayne Eagling/Toer van Schayk) pas de deux’n (josta tosin variaatiot oli typistetty, mitä vieressä istunut rouva väliajalle mentäessä kovin murehti), joka on aina kaunis ja nytkin hyvin taidokkaasti esitetty, muttei juurikaan tuota liikutusta paatuneessa sydämessäni. Sen sijaan Spartacuksen (kor. Lucas Jervies) pas de deux, tai Spartacuksen ja Frygian/Flavian adagio, jonka nyt näin jo kolmannen kerran livenä Linda Haakanan ja Tuukka Piitulaisen tulkitsemana (ks. pidempi vuodatus täältä), onnistui taas puhuttelemaan kauneudellaan, romanttisuudellaan, jopa herkällä eroottisuudellaan.

Spartacus. Kuvassa Tuukka Piitulainen ja Linda Haakana. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Spartacus. Kuvassa Tuukka Piitulainen ja Linda Haakana. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Kotimaista nykytanssia gaalaan toi Jarkko Mandelinin Kinetic Orchestra. Ote teoksesta Animals asettui jyrkkään kontrastiin sitä edeltäneen, gaalan avanneen Teicherin ja Gareissin esityksen kanssa: lämpimän ja herkän yhteyden sijaan tanssijoiden eläimellinen yhteys oli hyökkäävä, manipuloiva, vaistonvarainen, fyysisyydessään lähes väkivaltainen. Gaalan päättänyt ote teoksesta Mistakes jatkoi fyysisesti hurjalla linjalla: liike raisuine hyppyineen ja loikkineen keskusteli sujuvasti kilvoitellen lavalla soittaneiden muusikoiden tuottaman sointimaailman kanssa. Vaikka esiintyjien välinen yhteys oli nyt vähemmän aggressiivinen, tuntui musiikin vauhdittama vaaran tuntu alinomaa tässäkin. Positiivisena piirteenä molemmissa esityksissä panin merkille sukupuolihierarkian vähäisyyden: ehkä joitakin reippaampia atleettisia temppuja lukuunottamatta kaikki tanssijat tekivät kaikkia liikkeitä.

Animals. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Animals. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Dor Mamalian ja Dariusz Nowakin (Human Fields) Into Me, See Beethovenin Kuutamosonaattiin oli erinomaisen upeaa nykytanssia: erittäin intensiivistä, koko vartalon läpikäyvää hallitun herkkää ja voimakasta liikettä tanssijoiden vastavuoroisessa tiiviissä harmoniassa – teoksen nimeä mukaillen intiimiä. Jälkipuoliskon Mamalian soolo I choose you alleviivasi hänen ilmiömäistä vartalon hallintaansa ja plastista liikelaatuaan.

Into Me, See. Kuvassa Dor Mamalia ja Dariusz Nowak. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Into Me, See. Kuvassa Dor Mamalia ja Dariusz Nowak. Kuva: Kuopio tanssii ja soi/Petri Laitinen.

Gaalan juontaneet Riku Lehtopolku ja Virpi Rautsiala lupailivat ensi kesään taas jotain ennen kokematonta. Toivossa eletään, että silloin festivaali olisi taas perinteisesti viikko kesäkuussa. Korona suokoon!

(Koettu: 20.11.2021, Kuopion musiikkikeskus, Kuopio tanssii ja soi)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.