Avainsana: tanssitaide

Upea Vice Versa -ilta Dresdenissä

Jätä kommentti

Ensimmäinen kertani Dresdenin Semperoper Ballettissa osui kauden viimeiseen esitykseen, Vice Versa -iltaan. Oikeastaan juuri tämän vuoksi olin Dresdeniin tullutkin, "matkan varrella" Hampuriin mennessä. Kannatti poiketa! Ilta koostui kahdesta erityisen mielenkiintoisesta nykytanssiteoksesta: Sidi Larbi Cherkaouin Noetic (2014) sekä Imre ja Marne van Opstalin November, uusi teos, jonka kantaesitys oli täällä vain vajaat pari viikkoa sitten. Noeticissa … Jatka artikkeliin Upea Vice Versa -ilta Dresdenissä

Kuopion gaalassa laatua ja uusia juttuja

Jätä kommentti

Kuopio tanssii ja soin perinteinen gaala pidettiin ei-perinteisesti jäähallissa. Myös juontaja oli mielenkiintoinen kokeilu: gaalassa aiemmin tanssijanakin esiintynyt Dennis Nylund Putous-hahmossaan "Folke Rundqvist" kaksikielisinemielisine juttuineen. Ohjelma eli esitykset olivat kuitenkin perinteiseen tapaan taattua laatua. Gaalan aloitti espanjalainen Compañía de Danza Española y Flamenco EFAD & Antonio Campos teoksella Alhama. Sen historiallinen konteksti on reconquista, 1400-luvulle … Jatka artikkeliin Kuopion gaalassa laatua ja uusia juttuja

Oudon kiehtova Leaning Tree

Jätä kommentti

Dansk Danseteater vieraili Kuopiossa Fernando Melon kiehtovalla teoksella Leaning Tree (2023). Lavalla on 9 tanssijaa - ja seinä. Seinä ovineen ja ikkunoineen näyttäytyy sekä sisä- ja ulkotilan jakajana että ajoittain myös toimijana. Ensimmäisessä vaikuttava kohtauksessa väki ulkona valuu kuin yhtenäisenä viskoosisena lähes nestemäisenä massana kohti ovea - ja kun ovi sisältä avataan, he jatkavat valumista … Jatka artikkeliin Oudon kiehtova Leaning Tree

Sol Invictus – voittaako valo?

Jätä kommentti

Compagnie Hervé Koubi Ranskasta toi Kuopioon tuoreen teoksensa Sol Invictus (2023). Tanssiryhmän ovat perustaneet ranskalais-algerialainen koreografi Hervé Koubi, jolla on ammatillista taustaa farmasian alalta sekä Guillaume Gabriel, joka puolestaan on alun perin pankkimaailmasta. Myös tanssijat ovat monimuotoisia: ympäri maailmaa, eri tanssi- ja liikeperinteistä, monenlaista kehonestetiikkaa edustavia, jne. Edes ableismista ei voi ryhmää moittia. Sukupuolijakauma ei … Jatka artikkeliin Sol Invictus – voittaako valo?

T(r)anssi

Jätä kommentti

Vielä yksi rästijuttu keväältä: Kansallisbaletin T(r)anssi, jonka näin huhtikuussa parikin kertaa. Kolmen teoksen illassa oli poikkeuksellisesti oheisohjelmaa: dj ennen ja jälkeen sekä väliajalla tanssiesityksiä lämpiössä. Mielenkiintoinen kokeilu! Illan avasi Sol Leónin ja Paul Lightfootin alun perin NDT 1:lle tekemä Signing Off (2003). Sen musiikkina on osia Philip Glassin konsertosta viululle ja orkesterille nro 1 (1987). … Jatka artikkeliin T(r)anssi

Tuhlaajapoika ja muuta Balanchinea

Jätä kommentti

Royal Balletin Balanchine-ilta Three Signature Works koostui kolmesta teoksesta ja noudatti omaan makuuni hampurilaismallia: alun Serenade ja lopun Symphony in C ovat kovin klassishenkisiä, sen sijaan keskellä pihvi eli Prodigal Son on hyvinkin kiinnostavaa liikettä. George Balanchine syntyi 1904 Pietarissa ja opiskeli Venäjällä ja Neuvostoliitossa, kunnes koki parhaaksi siirtyä tanssimaan Eurooppaan ja liittyi 1924 Sergei … Jatka artikkeliin Tuhlaajapoika ja muuta Balanchinea

Neumeier: Kuolema Venetsiassa

Jätä kommentti

(Jälkijättöisesti julkaistu teksti, joka loppuvuodesta jäi kesken...) Thomas Mannin novelli Kuolema Venetsiassa (1912) on paitsi hänen keskeistä tuotantoaan myös innoittanut monia muita, mm. Visconti ohjasi elokuvan (1971), Britten sävelsi oopperan (1973) ja Neumeier teki baletin (2003). Transformaatiot taidelajista toiseen ovat kiinnostavia: mitä lähtöteoksesta päätyy mukaan, mitä jätetään sivuun; mitä korostetaan, mitä häivytetään ja miten asioita … Jatka artikkeliin Neumeier: Kuolema Venetsiassa

The Seven Sins

Jätä kommentti

Synti tanssiteoksen teemana on mielenkiintoinen: synti on uskonnollinen käsite ja ahdasmielisin uskonnollisuus pitää tanssia ylipäätään syntinä - kerrotaanko siis synnin keinoin synnistä? Vaikka en uskonnottomana syntiin sen perusmerkityksessä uskokaan (jonain, joka lyö kiilaa ihmisen ja hänen jumalansa väliin), ovat toki kuolemansynnitkin kulttuurisesti tuttuja. Jos niiden ympäriltä riisuu uskonnollisen hapatuksen, tuntuu niiden perusajatus, että paljon pahaa … Jatka artikkeliin The Seven Sins

Elon Kesäyön unelma, uudelleen

Jätä kommentti

Näin Jorma Elon Kesäyön unelman Suomen ensi-illan keväällä 2015 eli noin 9,5 vuotta sitten, ja nyt uudelleen, esityksen järjestysnumerolla 23. Encore-tietokannan mukaan tuotanto on saanut tässä välissä vain yhden esityskauden syksyllä 2017 ja paljolti alkuperäisin solistein. Nyt sen sijaan oli tapahtunut jonkinlaista sukupolvenvaihdosta. Kirjoittelin pidemmän jaarituksen silloin aiemmin (löytyy täältä) joten nyt vain lyhyempi päivitys … Jatka artikkeliin Elon Kesäyön unelma, uudelleen

Birth on vangitseva monitaiteinen punos

Jätä kommentti

Kuusi tanssijaa kävelee robottimaisesti, vartalo ja (posture collarin rajoittama) niska jäykkänä, vain punasukkaiset jalat liikkeessä. Pian seuraa fyysinen duetto, jonka ympärillä muut kulkevat omia polkujaan kuin muotinäytöksessä, puolivarpailla (tai kumisaappaissakin). Episodit vaihtuvat toisiksi: strobovalaistua kakofoniaa, vesijumppaa, rullakon päällä synnyttämistä napanuorineen, kolmen parin duetot, kävelyä ja juoksua; yksilöinä, pareina, ryhminä ja ajoittain kuin yhtenäisenä organismina. Susanna … Jatka artikkeliin Birth on vangitseva monitaiteinen punos

Puristettu aika viipaloi kehon ja liikkeen kiehtovasti

Jätä kommentti

Turun kaupunginteatterin ja Fern Orchestran teoksessa Puristettu aika on mielenkiintoinen lähtökohta tai inspiraation lähde: Itämeren pohjasta kairattu sedimenttinäyte ja sitä analysoimalla saatu data, jota on käytetty ainakin video- ja äänisuunnittelussa. Itselleni teoksen vastaanottajana näiden teemojen kytkentä lopulliseen teokseen jäi kuitenkin lähinnä (hauskasti Möbiuksen nauhaksi muotoillun) käsiohjelman ja verkkomateriaalien varaan, niinpä koin itse teoksen lähinnä tanssina, … Jatka artikkeliin Puristettu aika viipaloi kehon ja liikkeen kiehtovasti

Bach-projekti tulvii kaunista ja pakotonta liikettä

Jätä kommentti

Missasin  Glims & Gloms -tanssiteatterin uuden teoksen Bach-projekti viime vuonna, niinpä olikin mainiota, että tämä Tuomo Railon koreografia oli mahdollista nähdä nyt Alminsalissa. Teoksen nimestä juohtuu väkisin mieleen Neumeierin verrattain viimeaikaiset Beethoven-projektit I (2018) ja II (2021) - nimi ohjaa tulkintaa, tai paremminkin vapauttaa narratiivisesta tulkinnasta: keskiössä on musiikki ja liike. Musiikista vastaa Risto Lauriala, … Jatka artikkeliin Bach-projekti tulvii kaunista ja pakotonta liikettä

John Neumeierin Epilog on erinomaisen kaunis ja tunneintensiivinen

Jätä kommentti

Hiljaisuus. Screenillä nuori mies kävelee hitaasti kohti, katse tiukasti eteenpäin. Kun hän saapuu näyttämölle oviaukosta, video yhtyy elävään esitykseen. Hän nousee tuolille kohottaen kätensä ja katseensa ylös. Pianomusiikki alkaa soida. Mies istuu tuolille, ja syliin juoksee toinen nuori mies. John Neumeierin Epilog on hänen 173. ja viimeinen teoksensa Hampurin baletille sen johtajana. Sen kantaesitys avasi 49. … Jatka artikkeliin John Neumeierin Epilog on erinomaisen kaunis ja tunneintensiivinen

Stravinskyn Petruška ja Kevätuhri onnistuneesti uudistettuina

Jätä kommentti

Keväältä jäi paljon  kirjoittamatta, mutta pari rästijuttua pitää vielä rustata erityisen unohtumattomista esityksistä. Tällainen oli Kansallisbaletin Stravinsky-ilta, jonka näin ensi-illassa, minkä jälkeen piti ostaa lippu vielä toiseen esitykseen, joksi osui viimeinen - molemmissa pääosin samat tanssijat. Ilta koostui kahdesta Igor Stravinskyn kolmikymppisenä säveltämästä baletista, Petruška, (1911) ja Kevätuhri (1913), jotka Sergei Djagilev oli aikoinaan tilannut … Jatka artikkeliin Stravinskyn Petruška ja Kevätuhri onnistuneesti uudistettuina

PDC:n Songs on hieno kokemus

Jätä kommentti

Viimeinen postaus vielä näin jälkikäteen tämän vuoden Kuopio tanssii ja soista: Riku Lehtopolun ja Pori Dance Companyn Songs. Lehtopolun mukaan teos on rakkauskirje tanssimiselle, sekä tanssiin ammattina että tanssijoiden kesken. Sitä on työstetty esiintyjälähtöisesti yhdessä tanssijoiden kanssa. Siksikin on harmillista, että missasin teoksen kantaesityskauden maaliskuussa 2023 Porissa - olisi ollut hauska nähdä, miten porukan osittainen … Jatka artikkeliin PDC:n Songs on hieno kokemus