Kohtauksia punaisesta jumalasta ja muusta

RSO:n kamarimusiikkifestivaalin Luonnon neljä elementtiä avajaiskonsertissa oli mielenkiintoinen monitaiteinen teos - alaotsikon nukaan "draamallinen dialogi-tanssiteos" - joka on syynä tähän blogijuttuun. "Pelkistä" klassisen musiikin konserteista kun ei ainakaan vielä taitoni riitä kirjoittelemaan, vaikka niissä noviisina jonkin verran käynkin. Ensin kuultiin teoksia maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta erilaisin kokoonpanoin. Jean-Féry Rebelin Les Elémensin (1737) soitti kolmisenkymmentä … Jatka artikkeliin Kohtauksia punaisesta jumalasta ja muusta

Rebond: HKO ja Tero Saarinen

HKO:n konserteissa on tullut käytyä vähemmän, ja varsinkin nyt kulkutauteja kartellessa käyn esityksissä vielä poikkeuksellisen vähän, ihan vai pakollisissa. Tälle lyhyelle välttämättä nähtävien  listalle tänä syksynä päätyi Susanna Mälkin johtama Rakastava-konsertti kahden "tarkkailulistalla" olevan nimen vuoksi: Tero Saarinen ja Oskari Kymäläinen. Toki paljon mahtui 1,5 tunnin konserttiin muutakin. (Klassisesta musiikista juuri mitään ymmärtämättömänä (vaikkakin nauttivana) … Jatka artikkeliin Rebond: HKO ja Tero Saarinen

Saarisen Zimmermann Trio puhutteli temaattisestikin

[Metahuomio: muutaman kuukauden kirjoitussalpauman jälkeen puran muutaman tekstin verran rästiin jääneitä juttuja, alkaen tästä noin 3 kk takaisesta esityksestä...] Tero Saarisen uusin teos Zimmerman Trio (2018) kantaesitettiin viime tammikuussa Los Angelesissa, ja Suomen ensi-iltansa se sai Helsingin juhlaviikoilla Susanna Mälkin johtaman HKO:n konsertissa - itse koin toisen illan esityksen. Konsertin avasi Bachin teoksen Musikalisches Opfer … Jatka artikkeliin Saarisen Zimmermann Trio puhutteli temaattisestikin

RSO:n syksystä noviisin silmin

Vaikka näyttämötaiteita olen kuluttanut jo aika pitkään ja runsaastikin, olen sinfonia- ym. konserttimusiikin kuuntelijana ihan aloittelija - oikeastaan aloitin vasta reilu vuosi sitten Sibelius-festivaalilla. Mitään analyyttista kykyä tällaisten teosten tai niiden tulkinnan erittelyyn minulla ei ole, vaan ihan tunnepohjaisella reseptiolla mennään. Se riittää hyvin esityksistä nauttimiseen, mutta antaa aniharvoin aineksia edes kohtalaisen blogijutun kirjoittamiseen. Syksyllä … Jatka artikkeliin RSO:n syksystä noviisin silmin

Lumoava päätös #Shakespeare400-vuodelle

Osmo Vänskän johtama RSO:n keskiviikkosarjan konsertti päätti omalta osaltani Shakespearen 400-vuotisjuhlavuoden: ohjelmassa oli Eero Hämeenniemen tilausteoksen kantaesitys sonettiin 97 ja kokoelma Sibeliuksen Myrskyn osista. Winter calm and Summer storms Eero Hämeenniemen upouusi teos Winter calm and Summer storms mezzosopraanolle ja orkesterille pohjaa William Shakespearen surumielisen kauniiseen sonettiin 97, jossa kuvaillaan, miten rakastetun nuoren miehen poissaollessa … Jatka artikkeliin Lumoava päätös #Shakespeare400-vuodelle

Kuriton kesäyö

Tänä vuonna en bongannut Helsingin juhlaviikoilta kohtuuttoman monta esitystä koriini, mutta avajaiskonsertin kuitenkin. Otsikon "Kuriton kesäyö" alle oli mahdutettu peräti neljä biisiä, joista kolme Suomessa ilmeisesti ennen kuulematonta ja yksi kantaesityskin. Eniten odotin juuri tätä Lauri Porran säveltämää uutta Kohta-teosta, jonka sanoituksen tekemisestä ja esittämisestä vastasi Paperi T eli Henri Pulkkinen, jolle älykköräppärinkin viittaa lienee soviteltu. Biisi … Jatka artikkeliin Kuriton kesäyö

RSO: Venäläinen ilta

Jatkoin klassisen konserttimusiikin reseption opettelun alkutaivaltani luonnonmenetelmällä Radion sinfoniaorkesterin keskiviikkosarjan konsertilla, jossa keskityttiin venäläiseen musiikkiin. Kapellimestarina oli vakio-Linnun sijaan venäläinen Tugan Sohijev mm. Bolšoista. Ensin kuultiin Aleksandr Borodinin Ruhtinas Igor -oopperasta Polovetsitanssit, RSO:n lisäksi lavalla Musiikkitalon kuoro. Prinssi Igorin, 1100-luvulle sijoittuvan oopperan, olen nähnyt/kuullut vain kerran, Metropolitanin elokuvateatterilähetyksenä, josta jäi mieleen Polovetsitansseista sillointällöiseksi korvamadoksikin nouseva neitojen tanssi (Lennä tuulen … Jatka artikkeliin RSO: Venäläinen ilta

Petteri Tikkasen kuvitus III näytöksen 2. kohtaukseen, jossa Wozzeck iskee puukon Marien rintaan

Synkeänvaikuttava Wozzeck

Juhlaviikot eivät suinkaan häivähtänyt hissuksiin unholaan vaan ohjelmiston loppupuolellakin oli vielä suuria juttuja kuten Wozzeck, Alban Bergin ooppera konserttiversiona, Hannu Lintu johtamassa RSO:ta, nimekkäitä solisteja ja vielä kahta kuoroakin: Dominantea ja Die Singknöpfeä. Tämänsorttisenkin musiikin (Alban Berg, Arnold Schönberg, …) osalta olen kovin noviisi; lukion musiikin tunneilta oli jäänyt fiilis, että aika vaikeata on. Ehkä … Jatka artikkeliin Synkeänvaikuttava Wozzeck

Pysähdyttävä War Requiem

Helsingin juhlaviikkojen klassinen ohjelma käynnistyi mahdollisimman komeasti Benjamin Brittenin War Requiemilla. Britten (1913-1976) oli brittisäveltäjä, pasifisti ja toisessa maailmansodassa aseistakieltäytyjä. War Requiem (1962) oli tilaustyö sodassa tuhotun ja uudelleen rakennetun Coventryn katedraalin vihkiäisiin. Sielunmessuksi usein käännetty requiem on katolinen messu kuolleiden puolesta, sen (kutsuma)nimi tulee ensimmäisen osan, alkurukouksen, ensimmäisistä sanoista: ”requiem aeternam dona eis, Domine” … Jatka artikkeliin Pysähdyttävä War Requiem

SIbelius Finland Experience

Musiikkitaloon on tänä kesänä keksitty hieno turistihoukutin: parin kuukauden ajan lähes joka päivä klo 12 kuultava ja nähtävä Sibelius Finland Experience, jossa kuullaan Sibeliuksen tunnettuja hittibiisejä kolmesta teoksesta pianosovituksina, lisäksi visualisointina nähdään graafikko Erik Bruunin kuvia. Koko komeus kestää vain kolme varttia, joten se sopii hyvin pika-annokseksi Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta vähemmänkin asiasta innostuneelle. Heinäkuisena lauantaina yleisöä … Jatka artikkeliin SIbelius Finland Experience

Sibelius: Kullervo

Pitkästä aikaa Helsingin Musiikkitalossa! Sinne houkutteli Sibeliuksen Kullervo - kesällä koin Savonlinnassa Sallisen Kullervon, ja helmikuussa 2015 on Kansallisbaletissa luvassa odotettu Tero Saarisen Kullervo (Sibeliuksen musiikkiin). Oli siis korkea aika kuulla ensi kertaa Sibeliuksen Kullervo ihan livenä - ja vieläpä Leif Segerstamin johtamana, johdettavanaan Turun filharmonisen orkesterin lisäksi kolmesta mieskuorosta (Laulu-miehet, Laulun ystävät ja Naskalit) … Jatka artikkeliin Sibelius: Kullervo

Schloss Schönbrunn Orchester Vienna

Tämä taitaakin olla eka postaukseni Helsingin Musiikkitalossa olleesta esityksestä - outoa, sillä talohan on erinomainen jo itsessään 🙂 Ekan kerran taisin tutustua Musiikkitalon akustiikkaan reilut pari vuotta sitten Apocalyptican konsertissa vain pari viikkoa talon avajaisten jälkeen - vähän huonoilla paikoilla ylhäällä lavan takana, jonne kuului lähinnä rumpujen jytke - paitsi biiseissä, joissa rumpuja ei ollut, … Jatka artikkeliin Schloss Schönbrunn Orchester Vienna