Pitää tunnustaa, että ihan kauhean innokkaasti en riennä katsomaan klassikoita, ellei niissä ole odotettavissa jotain erityistä uutta kiinnostavaa näkökulmaa. Niinpä Svenska Teaternin Ett Drömspel Amos-näyttämöllä olisi epäilemättä jäänyt väliin, ellei sen ohjaajana olisi ollut Carl Knif, koreografi ja tanssija, jonka teokset aina jaksavat aina puhutella tai vähintäänkin suuresti viehättää. Uninäytelmä on August Strindbergin vuonna 1901 … Jatka artikkeliin Ett Drömspel Carl Knifin maailmassa
Koronavuosi 2020 jää kirjoihin - toivottavasti - kovin poikkeuksellisena monessakin suhteessa, ei vähiten esittävän taiteen kannalta. Ihan alkuvuosi näytti vielä hyvältä, kunnes alkoi tulla tietoa vaarallisesta kulkutaudista ensin tihkuen ja sitten ryminällä. Maaliskuun 11. kävin vielä Kansallisoopperassa katsomassa Don Giovannin ja seuraavana päivänä Tamminiemessä Compañía Kaari & Roni Martinin Uotinen goes Kekkonen -esityksen. Illalla alkoi … Jatka artikkeliin Koronanhuuruinen esitysten tynkävuosi 2020
Ostin viime jouluna lipun Kaksiväriseen fuugaan, Carl Knifin uuteen teokseen Helsinki Dance Companyn kanssa. Esityspäivä oli 1.4.2020 - osuvasti aprillipäivä - joka ei tietenkään toteutunut, kun maailma ehti välillä muuttua. Mutta nyt vihdoin Studio Pasilassa teos oli koettavana. Knif nimeää teoksen inspiraation lähteeksi Šostakovitšin 24 preludia ja fuugaa (op. 87, 1950-1951), joista mukaan on valittu … Jatka artikkeliin Lempeän lämmin Kaksivärinen fuuga
Muutos ihmisen elämässä. Onko se mahdollinen vielä ihan elämän ehtoohämärässäkin, onko vielä aikaa, vaikka aika on jo jättämässä? Voiko siitä haaveilla sairaalassa, vaikka toivo tuntuu menneeltä? Miten rakkaussuhde muuttuu, vaikkei ehkä haluaisi ja vaikka rakastaa, ikuisestikin (eihän se aina riitä)? Kuopio tanssii ja soi -festivaalin tämän vuoden kantaesitysteos oli Carl Knifin At Once, in Helsinki. … Jatka artikkeliin At Once, in Helsinki – terävästi ja tunteella
Yksi viime vuonna hamillisesti missaamistani uusista teoksista oli Carl Knifin The emotional life of a dog / what my father said (Carl Knif Company & Zodiak - Centre for New Dance, 2016), joka onneksi esitettiin nyt marraskuussa pari kertaa Viirus-teatterissa. Knifin itsensä lisäksi teoksessa tanssii Eero Vesterinen, molemmat hyvin tarkkoja ja ilmaisuvoimaisia tanssijoita. Liike on … Jatka artikkeliin The emotional life of a dog / what my father said
Franz Kafkan novelli Die Verwandlung (1915) (suom. Muodonmuutos, ruots. Förvandlingen) kertoo kauppamatkustaja Gregor Samsasta, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa isokokoiseksi tuholaishyönteiseksi. Gregor on perheensä eli vanhempiensa ja sisarensa pääasiallinen elättäjä, ja ensihuoli hänellä onkin, miten töissäkäynti nyt sujuu syöpäläisenä. Perhe suhtautuu muuttuneeseen Gregoriin viileän nuivasti; sisar tosin lupaa pitää huolta, mutta ei kauhean kauan jaksa … Jatka artikkeliin Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti
Pori Dance Company vieraili Aleksanterin teatterissa kolmen teoksen illan verran. Pori on suomalaisen tanssitaiteen kannalta tärkeä paikakkunta - ovathan sieltä lähtöisin mm. Jorma Uotinen ja Tero Saarinen, parhaiten kansainvälisesti tunnettuja tanssitaiteilijoitamme. Pori Dance Companyn taustalla on Liisa Nojonen, joka on kouluttanut Porissa tanssijoita jo yli 30 vuoden ajan. Esityksen jälkeistä yleisökeskustelua vetänyt Uotinen hahmotteli illassa jonkinlaista … Jatka artikkeliin PDC kolmen miehen voimin
Zodiakissa nähtiin yhteisillassa Mikko Hyvösen, Taneli Törmän ja Carl Knifin omat soolot - kolme tuoretta ja varsin erilaista teosta. Illan lopuksi päästiin vielä syventämään nähtyjä teoksia taiteilijatapaamisessa. Organic Synthetic Mikko Hyvösen Organic synthetic -teos alkaa pitkällä hiljaisuudella - ehkä sitä kesti vain muutaman minuutin, vaikka tuntuikin pidemmältä; joidenkin katsojien keskittyminen jo herpaantui ja ympäriltä alkoi … Jatka artikkeliin Kolmen miehen soolot
Alminsalin Dance United -illassa näyttämön valtasivat kaksi itsenäistä suomalaista tanssiryhmää (osin Kansallisbaletin tanssijoilla höystettyinä): Pieni suomalainen balettiseurue ja Carl Knif Company, joista molemmista olin nauttinut ennenkin, joten odotukset olivat korkealla. Pienen suomalaisen balettiseurueen pätkät PSB esiintyi kolmella lyhyellä teoksella, ensimmäisenä ryhmän perustajan Sami Saikkosen teos Faunin iltapäivä. Musiikkina Claude Debussyn samanniminen teos, joka puolestaan on … Jatka artikkeliin Runoista tanssiksi
Erinomaisuutta 