Kolmen miehen soolot

Zodiakissa nähtiin yhteisillassa Mikko Hyvösen, Taneli Törmän ja Carl Knifin omat soolot – kolme tuoretta ja varsin erilaista teosta. Illan lopuksi päästiin vielä syventämään nähtyjä teoksia taiteilijatapaamisessa.

Organic Synthetic

Mikko Hyvösen Organic synthetic -teos alkaa pitkällä hiljaisuudella – ehkä sitä kesti vain muutaman minuutin, vaikka tuntuikin pidemmältä; joidenkin katsojien keskittyminen jo herpaantui ja ympäriltä alkoi kuulua kuiskuttelua ja puhelimenräpläystä. Näyttämökuva ainakin ehti tulla tutuksi: vihreä keinonurmi, takanäyttämöllä avoin läppäri, jonka kamera taisi kuvata tilaa ja yleisöä toisesta suunnasta, ja yksi avoin ikkuna, josta tuli sisään siivun verran luonnonvaloa.

Ehkä mielenkiintoisinta teoksessa oli Pauli Riikosen äänimaisema, mosaiikkimainen äänimatto, joka ilmeisesti koostui 58:sta Youtube- ja muista nettilähteistä napatusta pätkstä: puhetta, luonnonääniä, liikennettä, hälytystä, mitä vain. Teemaan, teknologian ja luonnon leikkauskohtaan, ehkä hauskimmin sopiva oli lyyrypyrstölintu matkimassa mm. kameran sulkimen ja moottorisahan ääniä. Myös Hyvösen esiintymisessä oli monenlaisia palasia kuten luonnollisen ja vähemmän luonnollisen oloista liikettä, eläinimitaatiota liikkeen ja äänen avulla, puhetta jne. Tanssiosuus jäi itselleni kovin etäiseksi, mutta kokonaisperformanssina ihan mielenkiintoinen teos.

Zoom

Myös Tuomo Törmän Zoom alkoi hiljaisuudella, tosin lyhyemmällä, ja Törmä oli pian myös ise näyttämöllä: seisoi hymyillen partansa seasta, välillä ikään kuin nyökkäillen ja kipaisi välillä johonkin eri paikkaan näyttämöllä. Toki jossain vaiheessa tuli mukaan ääntä ja liikettäkin – villiä ja primitiivistäkin liikettä aika ajoin.

Jos edellisessä teoksessa päähuomio kiinnittyi äänimaisemaan, tässä tuntui usein pääosassa olevan Petri Tuhkasen valaistus, jolla monin paikoin oli selvästi oma itsenäinen roolinsa sen sijaan, että se vain mahdollistaisi tanssijan näkymisen näyttämöllä. Mainio kohtaus oli mm. Törmän ”duetto” valokartion kanssa. Tanssi ei itseäni ehkä kovinkaan rajusti puhutellut, mutta teoksen nosti kiinnostavaksi erityisesti juuri valojen ja tanssijan oivaltava yhteistoiminta.

Red

Suurimmat odotukset kohdistuivat väliajan jälkeiseen eli viimeiseen, Carl Knifin Red-teokseen. Tässä asetelma oli perinteisempi: keskiössä oli koreografia ja tanssi eli Knif itse, jota esituksen muut komponentit tukivat yrittämättä kilpailla katsojan fokuksesta. Knifillä on tunnistettava mutta silti usein yllättävä oma liikelaatunsa, joka itselleni näyttäytyy hyvinkin kiehtovana ja mielenkiintoisena. Tanssin lisäksi teoksen omakohtaisuutta korostivat Knifin puhumat tekstit  äidinkielellään ruotsiksi (oheiset lainaukset käsiohjelman suomenkielisistä käännöksistä).

Helpotuin siitä että näit minut, luulin että minua ei ollut
Älä tule liian lähelle, saatat kävellä lävitseni

Tekstit ja Knifin tanssi olivat hienossa tasapainossa keskenään: molemmistä välittyi ahdistusta, vereslihaista suhdetta maailmaan ja ihmisiin, sisäistä epävarmuutta, identiteetin etsintää – suuria tunteita hillityin mutta intensiivisin ilmaisuin. Teokselle leimallinen paljas avoimuus oli läsnä jatkuvasti – jopa siinä määrin, että hetkellinen fyysinen alastomuus ei sitä edes korostanut saati tuntunut hämmentävältä; se oli luonteva osa teoksen henkisen peittelemättömyyden jatkumoa.

Knifin liikekieli tuntuu veitsenterävän tarkalta, ja sen skaala ulottuu pienistä herkkävireisistä mikrotuokioista suuriin ulottautuviin liikkeisiin – ja kaikki teknisellä taituruudella toteutettuna. Teemoiltaan ja toteutukseltaan erinomaisen vaikuttava ja puhutteleva teos ja esitys!

Elämäni on monimutkaista mutta ei vaikeaa niin kuin ennustit
Mitkään oudot katseet eivät yllä tänne

En ole poikasi, en ole rakastajasi en isäsi enkä äitisi. Minä olen minä ja sinä olet sinä ja aika tekee meille tepposet.
Kiitos kun kannat minut merkityksellisyyteen. Kesällä menemme ulos.

 

Taiteilijatapaamisessa esityksen jälkeen Zodiakin Piia Ahonen haastatteli tekijöitä: Carl Knif (Red); Taneli Törmä, Esa M. Mattila, Petri Tuhkanen (Zoom); Jani-Matti Salo, Mikko Hyvönen, Pauli Riikonen (Organic synthetic).

Taiteilijatapaamisessa esityksen jälkeen Zodiakin Piia Ahonen haastatteli tekijöitä: Carl Knif (Red); Taneli Törmä, Esa M. Mattila, Petri Tuhkanen (Zoom); Jani-Matti Salo, Mikko Hyvönen, Pauli Riikonen (Organic synthetic).

(Nähty: 15.4.2014, Zodiak)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.