On a String – Sibeliusta väkevästi tanssien

Sibelius-festivaalin perinteisellä ”Sibeliusta pyhäaamuna” -paikalla oli tällä kertaa tanssiteos On a String (2010), musiikkina Sibeliuksen Viulukonsertto (op. 47), ikoninen ja tunnevoimainen teos, jonka käyttäminen tanssiteoksessa on rohkeaa. Ennakkoon muistuikin mieleeni eräs taannoinen Finlandia-hymniin tehty esitys, jossa musiikin ja tanssin tason dispariteetti herätti niin suurta myötähäpää, että se tuntui lähes fyysisenä kipuna munaskuita myöten. Nyt ei … Jatka artikkeliin On a String – Sibeliusta väkevästi tanssien

Roux’n maistelumenu hurmasi

Roux'ssa kävin viimeksi ihan liian kauan sitten, joskus alkutalvesta - ja tässä välissä se tuli ansaitusti valituksi vuoden ravintolaksikin. Sibelius-festivaalin myötä tarjoutui onneksi taas hyvä tilaisuus vierailla ravintolassa. Aikaa olin varannut koko loppuillan, joten luonnollisesti valitsin seitsemän ruokalajin maistelumenun viineineen. Alkumaljaksi tuli maukas taide-etikettinen Ariston Aspasie Carte Blanche Art Wine Vol. 6 Champagne Brut. Keittiö tervehti ystävällisesti pikkutuutilla: savustettua sellerimoussea … Jatka artikkeliin Roux’n maistelumenu hurmasi

Uusi mainio bistro Popot Lahdessa

Roux'n ravintoloitsijat ovat vastikään, vain kuukausi sitten, avanneet Lahteen toisen ravintolan, bistro-tyylisen, nimeltään Popot. Hauska nimi, kuulostaa melkein ranskalta, mutta perustuu tiloissa aiemmin toimineeseen kenkäkauppaan - hatunnosto historialle, hauskaa! Bistro näyttää olevan auki suurin piirtein aamusta iltaan joka päivä, joten käynti oli helposti sujautettavissa Sibelius-festivaalin aikataulun sekaan perjantain alkuiltapäivään. Varhaisesta päivän hetkestä huolimatta samppanjaa alkuun: aina hyvä … Jatka artikkeliin Uusi mainio bistro Popot Lahdessa

Johannes Holopainen: Sotilaspoika

Jutun otsikko on se, mitä lippuun oli printattu. Hassu muotoilu: eihän teos ollut Holopaisen vaikka esitys vahvasti olikin. Se on kuitenkin osuva yhteensattuman vuoksi: Suomen näyttelijäliitto julkisti tiistaina Nuori näyttelijä 2015 -palkintoehdokkat, ja minä taas olin jo paljon aiemmin ostanut liput Sotilaspoikaan perjantaille ja Nummisuutareihin lauantaille - ja kaikissa kolmessa on Holopainen. "Johannes Holopainen -viikon” kunniaksi siis … Jatka artikkeliin Johannes Holopainen: Sotilaspoika

Kolme muskettisoturia Lah(d)essa

Alexandre Dumas vanhemman Kolme muskettisoturia (1844) on ollut suosittu alkuperäisteksti mm. lukuisten leffojen ja tv-sarjojen pohjalla, ja nyt siihen on tarttunut myös ohjaaja Milko Lehto Lahden kauunginteatterin samannimisessä produktiossa. Esityksen tarina on vanha tuttu: nuori d’Artagnan (Timo Välisaari) saapuu Pariisiin liittyäkseen kuningas Ludvig XII:n (Jari-Pekka Rautiainen) muskettisotureihin, mikä ei kuitenkaan ihan heittämällä onnistu. Sen sijaan … Jatka artikkeliin Kolme muskettisoturia Lah(d)essa

Roux à la carte

Teatterimatkalla Lahdessa mahtui aikatauluun onnekkaasti käynti Roux'ssa, joka viime kerralla vei hurmioon. Silloin jäi listalta mieleen monta kiinnostavan kuuloista annosta, joita silloin ei maistelumenuun ollut mahtunut, joten odotukset olivat korkealla. Alkuun maistui tällä kertaa vähän makeampi, ravintolan nimikkojuoma Roux Royal: lakkalikööriä ja kuohuviiniä (Cava Aliguer Brut Reserva). Amusena tuli kivilaatalla tanakka viipale grillattua porkkanaa, sen kanssa mustatorvisienellä maustettua jogurttia. … Jatka artikkeliin Roux à la carte

Roux – mainiota fine diningia Lahdessa!

Yllättäen Lahdesta (vai Lahesta?) löytyi pätevän bistron lisäksi erittäin tasokas fine dining -ravintolakin, Roux, joka lienee ranskaa ja tarkoittanee paitsi punaista myös kastikesuurusta rasvasta ja jauhosta. Käpyttelin parin kilometrin matkan Sibelius-talolta reipasta vauhtia (konsertti kesti 15 min ennakoitua pitempään), joten jano ehti tulla - veden lisäksi hätiin tuli lasillinen mainiota samppanjaa, Joseph Perrier Cuvée Royále Vintage Brut (2000). … Jatka artikkeliin Roux – mainiota fine diningia Lahdessa!

Lahden Taivaanranta

Sibelius-festivaalin aikainen muonahuolto vähän huoletti, Lahti kun ei mielessäni väikkynyt varsinaisena kulinarismin tyyssijana. Mutta löytyi sieltä sentään blogijutun arvoinen maukasta bistrohenkistä ruokaa tarjoava Taivaanranta, jossa piipahdin. Aikaa pianoresitaalin ja viulukonserton välissä oli vain rajallisesti, joten ultralyhyeen kolmen ruokalajin kaavaan piti tyytyä; listalta olisi kyllä löytynyt enemmänkin kiinnostavan kuuloista tarjontaa. Alkuruoaksi valikoitui savumuikku-toast, jonka kera oli kevätsipulismetanaa ja reilu … Jatka artikkeliin Lahden Taivaanranta

Sibeliuksen Viulukonsertto ekan kerran livenä

Sibeliuksen viulukonserttoa (d-molli, op. 47) olen jokusen kerran kuunnellut satunnaisena säilykemusiikkina, mutten ollut siihen sen enempää perehtynyt enkä koskaan livenä kuullut. Ensikokemus Lahdessa Sibelius-festivaalilla olikin sitä vaikuttavampi, kun Sergei Malov solistina soitti sähäkästi Okko Kamun johtaman BBC:n sinfoniaorkesterin kanssa. Malovin instrumentteihin kuuluu muuten myös alttoviulu, kuten vissiin Sibeliuksenkin aikoinaan. Lahdessa kuultu versio oli Sibeliuksen lopullinen, … Jatka artikkeliin Sibeliuksen Viulukonsertto ekan kerran livenä

Vielä kerran Kullervo, ja komeasti

Tähän asti vaikuttavimman Kullervon koin ehkä yllättäen Sibelius-festivaalilla, esittäjinä Sakari Oramon johtama BBC:n sinfoniaorkesteri, Johanna Rusanen, Waltteri Torikka ja Polyteknikkojen kuoro. "Yllättäen" siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, että tämä oli puhdas konserttiesitys ilman mitään visualisointia.  Tai no, toiseksi vaikuttavimman - vaikuttavin on edelleen Lönnrotin Kalevalan (1849) versio - ehkä siksi, että se on tarinana … Jatka artikkeliin Vielä kerran Kullervo, ja komeasti