Sibelius-festivaalin perinteisellä ”Sibeliusta pyhäaamuna” -paikalla oli tällä kertaa tanssiteos On a String (2010), musiikkina Sibeliuksen Viulukonsertto (op. 47), ikoninen ja tunnevoimainen teos, jonka käyttäminen tanssiteoksessa on rohkeaa. Ennakkoon muistuikin mieleeni eräs taannoinen Finlandia-hymniin tehty esitys, jossa musiikin ja tanssin tason dispariteetti herätti niin suurta myötähäpää, että se tuntui lähes fyysisenä kipuna munaskuita myöten. Nyt ei kuitenkaan ollut sitä pelkoa, todellakaan!
Ensin kuitenkin saatiin nauttia Heini Kärkkäisen soittamasta Sibeliuksen Puusarjasta (op. 75). Kärkkäinen pianoineen urakoi myös koko sinfoniaorkesterin hommat Viulukonsertossa, Minna Pensola puolestaan taituroi vaikeat sooloviuluosuudet. Hämmentävän hyvin toimi näin kahdellakin soittimella. Toki joitain tuttuja juttuja jäi vähän kaipaamaan, kuten kolmannen osan alun matalien jousten höyryveturimeininkiä, mutta toisaalta virtuoosinen viulu nousi vieläkin selvemmin keskiöön kuin orkesterin kanssa.
Koreografiasta ja tanssista vastasi kaksi verrattoman vaikuttavaa tanssijaa: Minna Tervamäki ja Kaari Martin. Tervamäki jäi jokunen vuosi sitten eläkkeelle Kansallisbaletista tähtitanssijana, eikä hänen ehdoton lavakarismansa ole siitä ainakaan rapistunut. Martin taas on tinkimätön nyky-flamenco-tähti, joka on niittänyt mainetta aina flamencon kotiseuduilla asti. Kaksi väkevää tanssijaa ja monumentaalinen musiikki. Varsin paljon olen tanssia nähnyt, mutta nyt tuntui aivan poikkeuksellisen orgaaniselta yhteys musiikin ja liikkeen välillä; Viulukonsertto ei ollut tanssille alisteinen rytmimatto tai taustamusiikki vaan se eli näyttämöllä kuin kolmas tanssija (ajoittain ihan fyysisestikin paljasjalkaisen Pensolan ottaessa osaa liikkeeseen).

Kaari Martin ja Minna Tervamäki. Kuva: Janne Mikkilä
Kärkitossuissa tanssineen Tervamäen liikkeessä oli paljon hidasta, ylvästä ja suurta nykybalettihenkistä liikekieltä, joka hyödynsi erittäin kauniisti ja vaikuttavasti hänen fyysistä ulottuvaisuuttaan. Ylimääräisenä raajana vielä (Erika Turusen suunnitteleman) hameen pitkä laahus, joka tosin sai lähteä jo toisen osan alkupuolella. Martinilla oli samanlainen hame ja aluksi paljaat jalat, myöhemmin flamenco-kengät. Martinin nykyflamencoliike – pään, hameen, jalkojen ja etenkin käsien käyttö – oli paljolti nopeaa ja terävää, iskuissaan tarkkaa, pahaenteisenkin oloista armottomuudessaan. Molemmilla oli paljon soolo-osuuksia, mutta myös yhteistä liikettä, etenkin toisessa osassa, jossa yhteisessä hameessa liikuttiin kuin kahden eri tanssigenren kimeeri.

Minna Pensola, Heini Kärkkäinen, Kaari Martin, Minna Tervamäki
On a String on ilman muuta yksi vaikuttavimpia koskaan näkemiäni teoksia. En tiedä, toimiko kantaesitys aikanaan tallennemusiikin kanssa yhtä totaalisesti, mutta ainakaan tämä livekokonaisuus ei jättänyt kertakaikkiaan mitään toivomisen varaa – täydellinen esteettinen elämys!
(Koettu: 3.9.2017, Sibelius-festivaali, Sibelius-talo)