Parasta elämässä on muistilappu terveille

"Lempeän komediallinen monologi" - sellainen on Helsingin kaupunginteatterin mukaan Pentti Kotkaniemen kääntämä ja ohjaama Parasta elämässä, joka pohjautuu Duncan Macmillanin näytelmään Every Brilliant Thing (2013). Lempeyttä ja lämpöä siinä onkin: tematiikan rankkuudesta huolimatta se on jollain tavalla hyvän olon esitys. Jopa ahdistavankin vaikea ja hengenvaarallinen teema, itsemurhaan johtava masennus, kohdataan kevyehkösti ja komediallisesti, silti yksilöllistä … Jatka artikkeliin Parasta elämässä on muistilappu terveille

Kuvassa Pekka Laiho. Kuva: Teatteri Jurkka/Marko Mäkinen (2018)

Ylpeys ja itsepetos

”Fear is the path to the dark side. Fear leads to anger. Anger leads to hate. Hate leads to suffering.” - Yoda Aivan, mutta entä ylpeys, voiko se johtaa pidäkkeettömään väkivaltaan ja toisen ihmisen mielettömään surmaamiseen? Näin tuntuu oivaltavan Veikko Antero Lajusenniemi, jonka ajoittain valtaa tuollainen ”tuttu tumma tunne”. Teatteri Jurkan uuden biisin nimi on … Jatka artikkeliin Ylpeys ja itsepetos

Surutyön maaginen ajattelu

Teatteri Jurkan Maagisen ajattelun aika on sielukas ja puhutteleva monologinäytelmä menetyksestä, surusta, luopumisesta, vähän selviytymisestäkin. Joan Didion on käsikirjoittanut näytelmän (2007) kirjansa The Year of Magical Thinking (2005) pohjalta. Se on kirjailijan omien kokemusten ja niihin liittyvien ajatusten ja tunteiden käsittelyä - älykkästä mutta lämminhenkistä itsereflektiota, surun työstämistä, joka puhuttelee katsojan tunteita sortumatta huokeaan sentimentaalisuuteen. Tarinan … Jatka artikkeliin Surutyön maaginen ajattelu