Suo tihkua vihreä tammi ja Touch of Gravity

(Julkaisen muutaman jutun kuukausia sitten näkemistäni esityksistä, joista tekstit jäivät tuolloin kiireessä (tms.) viimeistelemättä...) Susanna Leinonen Company toi Tanssin taloon kaksi klassikkoteostaan, osin hiukan uusin maustein. Termille "klassikko" tuskin on yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mutta itselleni siihen liittyy ainakin kiinnostavuus ja antoisuus, jotka jatkuvat liudentumatta kerrasta toiseen - toisin sanoen: teos kestää useita kokemiskertoja. Illan avasi … Jatka artikkeliin Suo tihkua vihreä tammi ja Touch of Gravity

Saarisen runsas ja lumoava Transit

Näin Tero Saarisen Transit-teoksen ensimmäistä kertaa syksyllä 2021, Suomen ensiesityskauden toisena iltana. Tai oikeastaan en nähnyt - silloisten pandemiarajoitusten vuoksi paikkaa ei katsomossa voinut itse valita, niinpä minut ohjattiin salissa johonkin piippuhyllylle, eikä ollut kiikareita matkassa. Niinpä riensin lipun ostoon heti, kun Transit tuli nyt uudelleen Helsinkiin ja sainkin paikan eturivistä, josta mieluiten tanssia katson. … Jatka artikkeliin Saarisen runsas ja lumoava Transit

Heart Drive. Kuvassa TSC:n tanssijoita. Kuva: Kai Kuusisto.

Heart Drive & Digital Duende

Pitkästä aikaa ilta, joka pakotti kirjoittamaan (vaikkakin vähän viipeellä), ja muistutti, miksi aikoinaan hurahdin nykytanssin katsomiseen! TSC:n illassa oli kaksi hyvin erilaista ja eri tavalla puhuttelevaa teosta: Jyrki Karttusen Digital Duende (1998) ja Imre & Marne van Opstalin Heart Drive (2022), joka on TSC:n ja kanadalaisen Ballet BC:n yhteistuotanto. Espanjalainen termi "duende" pyrkinee kuvaamaan sitä … Jatka artikkeliin Heart Drive & Digital Duende