NDT:n Out of Stillness -ilta

Ymppäsin Lontoon-syyslomaan pikaisen syrjähypyn mantereelle, se kun on junalla kanaalin ali niin kätevää eikä edes kohtuuttoman kallista tai epäekologistakaan. Amsterdamissa oli tarjolla kahden tanssiteoksen ilta nykytanssin huippuryhmä Nederlands Dans Theaterilta. NDT:tä on harmillisen harvoin Suomessa nähty, siksikin kannatti piipahtaa Amsterdamissa varsinkin, kun oli ihan uusi teoskin ohjelmassa. Kyse on siis "aikuisryhmästä" eli NDT 1:stä (kun … Jatka artikkeliin NDT:n Out of Stillness -ilta

Ballet Black 25 vuotta!

Ballet Black on Cassa Panchon 2001 UK:ssa perustama neoklassinen tanssiryhmä mustille ja aasialaisille tanssijoille. Sekä Pancho että ryhmä ovat saaneet arvostettuja palkintoja ja moni nimekäs koreografi on tehnyt ryhmälle teoksia - olemassaolonsa aikana se on tilannut niitä jo seitsemisen kymmentä, mikä on runsaasti verrattain pienelle ryhmälle. Sen 25-vuotisjuhlaohjelma Sadler's Wellsissä sisältää kaksi keskenään hyvin erilaista … Jatka artikkeliin Ballet Black 25 vuotta!

Élixir de Mer – liikettä ja tuoksuja

Johanna Nuutinen +Collaboratorsin Élixir de Mer on kiinnostava teos paitsi Nuutisen liikkeen myös siinä käytettyjen tuoksujen vuoksi. Kun saavun Tanssin talon Pannuhalliin ja valitsen istuimen tilan neljälle taholle asetetuilta tuoleilta, nenääni leijailee tervan haju (joka jälkikäteen yleisökeskustelussa paljastuukin poltetuksi puuksi). Äänimaailmaa hallitsee katosta ajoittain suurina plumpsahduksina putoileva neste näyttämön keskellä olevaan pieneen altaaseen. Tila on … Jatka artikkeliin Élixir de Mer – liikettä ja tuoksuja

TSC:n 30-vuotisjuhlan 3 teosta

Tero Saarinen Companyn 30-vuotisjuhlaa vietettiin kolmen koreografin hyvin tuoreiden teosten illassa: Saarisen Garden (2026), Carolyn Carlsonin Room 7 (2024) sekä Sonya Lindforsin nyt kantaesitetty Wild is the Wind (2026), jolta ilta on lainannut nimensä. Garden on duetto, jonka liikekieli ja hahmot tuntuvat mukavan sukupuolittamattomilta; nyt näin sen Mikko Lampisen ja David Scarantinon tanssimana (toisessa osajaossa … Jatka artikkeliin TSC:n 30-vuotisjuhlan 3 teosta

Moon Bloom luonnon sylissä

Pori Dance Company teki kuukausi sitten rohkean ja yllättävän vedon ja vei Riku Lehtopolun (ja työryhmän) uuden Moon Bloom -teoksen luonnonvoimien armoille Yyterin hiekkarannalle. Ennakkotiedoissa sen kehystettiin seuraavan erinomaisen suloisten teosten Songs (→ PDC:n Songs on hieno kokemus) ja Tämä iltana (→ Ihanan valloittava Tänä iltana) jalanjäljissä, joten odotukset olivat erityisen korkealla. Kokoonnuimme Yyterin vierailukeskuksella, … Jatka artikkeliin Moon Bloom luonnon sylissä

Edward Clugin Ein Sommernachtstraum Berliinissä

Shakespearen komedia A Midsummer Night's Dream (1595-1596) on innoittanut valtavan määrän tulkintoja, niin puhenäytelminä kuin teoksia muissa genreissä. Tanssiteoksia olen nähnyt ainakin Jorma Elolta (2010, → Kutkuttava Kesäyön unelma ja → Elon Kesäyön unelma, uudelleen) sekä John Neumeierilta (1977, tosin vain tallenteena, siksi ei vielä blogijuttua). Romanialaissyntyisen Edward Clugin (s. 1973) Staatsballett Berlinille viime vuonna … Jatka artikkeliin Edward Clugin Ein Sommernachtstraum Berliinissä

John Neumeierin Lokki

Poden hiukan kompleksista suhdetta venäläisklassikoihin, mutta John Neumeier jos kuka pystyy niistäkin tekemään kiinnostavia - niinpä Die Möwe (2002), Tšehovin näytelmän Lokki (1896) pohjalta herätti ennakkoon kiinnostukseni. Tšehovin tarina kertoo täyttymättömästä rakkaudesta, taiteesta ja väkevästi tuntevista ihmisistä, jotka ovat paljolti paskiaisia toisilleen. Ehkä koko jutun voisi tiivistää sanoihin "kylmä äiti, kuuma poika", mutta toki henkilögalleria on … Jatka artikkeliin John Neumeierin Lokki

Alexei Ratmanskyn Liisa ihmemaassa

Alexei Ratmanskyn uusi Wunderland (2026) kantaesitettiin Hampurin baletissa vain pari viikkoa ennen kuin näin sen siellä. Ratmansky on 57-vuotias venäläis-ukranalais-amerikkalainen, Leningradissa syntynyt ja Neuvostoliiton aikaisessa Kievissä kasvanut, nykyisin Artist in residence New York City Balletissa. Ihan kamalasti en ole hänen teoksiaan nähnyt: Anna Kareninan (2004) ja joitain gaalapätkiä vain, ja mielikuva on jäänyt varsin klassisesta … Jatka artikkeliin Alexei Ratmanskyn Liisa ihmemaassa

Compagnie Hervé Koubin kahden teoksen ilta

Pyrähdin tänä vuonna Hamburger Ballet-Tageihin vain festivaalin viimeisiksi viideksi päiväksi, ja ensimmäisenä näin vierailijaryhmän eli Compagnie Hervé Koubin esityksen, johon kuului kaksi teosta: El Din (2010) ja Les Nuits Barbares Ou Les Premiers Matins Du Monde (2015). Molemmat ovat näyttäviä ja varsin uskollisia Koubin tyylille, josta kirjoittelin hiukan pidemmästi viime vuonna Kuopiossa näkemieni teosten pohjalta: … Jatka artikkeliin Compagnie Hervé Koubin kahden teoksen ilta

Notkea ja vilkas Cold Song

Marcos Moraun Cold Song (2026) on toinen tämän vuoden Kuopion tanssiviikon GöteborgsOperans Danskompanin esityksistä, joka innosti kirjoittelemaan. Morau on nelikymppinen espanjalainen koreografi, joka - toisin kuin koreografit tyypillisesti - ei ole itse ollut tanssija. Olen aiemmin nähnyt häneltä muutaman teoksen: Sonoma (2020) Kuopiossa 2022 ja Hampurissa viime kesänä, osa Pride teoksesta The Seven Sins (2022) … Jatka artikkeliin Notkea ja vilkas Cold Song

Sharon Eyalin ima

Kuopio tanssii ja soin pääohjelman "koko illan" esitykset olivat tänä vuonna poikkeuksellisesti vain yhden vierailijaryhmän, GöteborgsOperans Danskompanin, juhlaa. Neljästä teoksesta kaksi päätyy blogiini, tässä niistä ensimmäinen: Sharon Eyalin ima (2024). Eyal on viisikymppinen isrealilaislähtöinen koreografi, joka toimi pitkään Ohed Naharinin aikaisessa Batsheva Dance Companyssa. Olen aiemmin nähnyt muutaman Eyalin  teoksen: Soul Chain (2017) pari vuotta … Jatka artikkeliin Sharon Eyalin ima

Upea Pulssi

Kansallisbaletin Pulssi-ilta oli perin upea kolmen nykytanssiteoksen kokonaisuus. Samaan tyyliin kuin edellisen kauden T(r)anssi-nykytanssi-illassa myös tässä oli oheisohjelmana dj:n kuratoimaa tanssimusiikkia sekä Reija Wäreen koreografioimaa liikettä väliajalla. Mutta varsinaiseen asiaan eli upouusiin teoksiin, joita kolme keskenään varsin erilaista koreografia on Kansallisbaletille luonut: Lips on the Ground Illan avasi ranskalaisen noin 37-vuotiaan Julian Nicosian Lips on the … Jatka artikkeliin Upea Pulssi

Out of Order on kiehtova enigma

Out of Order on Helsinki Dance Companyn, Fernando Melon ja Kalle Nion  uusi yhteistyöteos, joka perin mainiosti yhdistää liikettä ja näyttämötekniikalla rakennettuja illuusioita - paljolti samassa hengessä kuin Melon ja Nion Tempo (2025), jonka näin viime vuonna Helsingin juhlaviikoilla (mutta josta ei tullut ajan puutteen vuoksi kirjoitettua). Teos alkaa kuin hidastetusti: kaksi henkilöä makaa yhdessä … Jatka artikkeliin Out of Order on kiehtova enigma

Kenneth Tindallin Dracula on vaikuttava kokonaiselämys

Bram Stokerin Dracula (1897) on toiminut innoituksen lähteenä monille taide- ja populaarikulttuurin teoksille. Kevään eteläisen saksankielisen alueen lomareissuni varrelle osui onnekkaasti Badisches Staatstheater Karlsruhen kantaesitys Kenneth Tindallin upouudesta baletista Dracula. Saksan ooppera- ja tanssitaloja en laajalti vielä tunne, vasta Hampuri ja Dresden on tullut käytyä, eikä Karlsruhe ei ehkä olisi edes noussut tutkaruudulleni ellei sinne … Jatka artikkeliin Kenneth Tindallin Dracula on vaikuttava kokonaiselämys

Glims & Gloms: Piazzolla-ilta

Piazzolla-ilta juhlisti vuosi sitten espoolaisen tanssiteatteri Glims & Glomsin 25-vuotisjuhlavuotta. Näin sen jo silloin Tanssin talossa - ja nyt uudelleen. Illan musiikki keskittyy Astor Piazzollaan (1921-1992) tuotantoon. Argentiinalainen säveltäjä ja bandoneónisti (soitin, joka on sukua harmonikalle) uudisti argentiinalaista tangoa 1950-luvulta lähtien - tango nuevossa perinteiseen tangoon yhdistyy vaikutteita jazzista ja länsimaisesta taidemusiikista. Seitsemän tanssijan (Jonna … Jatka artikkeliin Glims & Gloms: Piazzolla-ilta