Chapter Senaatintorin laidalla on yksi Helsinkiin vuonna 2017 syntyneistä lukuisista uusista kiinnostavista ravintoloista, pohjoismaistyylinen ja vieläpä ekologisuutta painottava, joten siellähän piti käydä. Tosin ei se ihan käväiseminen ollut: tarjolla oli vain 10 ruokalajin yllätysmenu, jonka urakoimiseen meni hyvinkin reilut kolme ja puoli tuntia. Mutta kannatti! Ruokalistaa ei tarvittu, mutta pöydässä odotti kirjekuori nimelläni, ja sieltä … Jatka artikkeliin Chapter 1
Vajaan vuoden Iso-Roballa toimineesta Naturasta on kuulunut lähes pelkästään hyvää, ja sen verkkosivuilla kerrottu value proposition puhuttelee vahvasti: korkeatasoista ruokaa innovatiivisesti - ja ilmeisen tarkkaan harkitun ekologisesti. Natura kökötti todo-listallani ihan liian pitkään, nyt oli korkea aika käydä kokemassa se! Alkusamppanjan sijaan listalta löytyi mielenkiintoisia drinkkejä kuten Gin & No tonic, jossa ainakin St-Germain-seljankukkalikööriä, basilikaa ja kurkkua … Jatka artikkeliin Natura – erinomaisuutta ekologisemmin
Kun iltaa haluaa viettää hyvinkin pitkän kaavan mukaan, tulee helposti mieleen Olo - 5 tuntia ja 16 ruokaa pitivät sisällään paljon erinomaisuutta mutta myös pieniä hämennyksiä. Kokonaisuutena peräti mainio oli Matka-menu kuitenkin. Pidemmällä eli Matka-menulla mentiin, sen sijaan juomissa tuli hajontaa: janoisimmille kahdelle kelpasi koko illan prestige-juomapaketti, kaksi muuta ottivat säällisemmän määrän viinejä. Vaikka ruoat ja juomat on "paketoitu", aika … Jatka artikkeliin Olon mainio Matka
Askissa en harmillisesti ollut vähään aikaan käynyt, enkä lounaalla kertaakaan, joten nyt oli korkea aika! Kaunis talvinen päivä, ikkunapöytä, hyvää seuraa ja syntymäpäiväkin, joten oli perin sopivaa aloittaa Pascal Doquet'n mainiolla luomusamppanjalla. Lounasmenu on kätevä: 4 ruokalajia ilman vaikeita päätöksiä. Sillä mentiin. Pian tuotiin pöytään raksuja, riisisipsejä jogurttidiping kera. Mielenkiintoisia vahvoja makuja: metsäsieni, tattari ja douglaskuusi, joka erityisesti nousi … Jatka artikkeliin Askin erinomainen lounas
Roux'ssa kävin viimeksi ihan liian kauan sitten, joskus alkutalvesta - ja tässä välissä se tuli ansaitusti valituksi vuoden ravintolaksikin. Sibelius-festivaalin myötä tarjoutui onneksi taas hyvä tilaisuus vierailla ravintolassa. Aikaa olin varannut koko loppuillan, joten luonnollisesti valitsin seitsemän ruokalajin maistelumenun viineineen. Alkumaljaksi tuli maukas taide-etikettinen Ariston Aspasie Carte Blanche Art Wine Vol. 6 Champagne Brut. Keittiö tervehti ystävällisesti pikkutuutilla: savustettua sellerimoussea … Jatka artikkeliin Roux’n maistelumenu hurmasi
Tällä kertaa Lappeenrannan reissulla en yrittänyt tunkea balettigaalaa ja illallista samalle illalle, joten saatoin nauttia Wolkoffilla kaikessa rauhassa. Tarjolla oli valmis kesämenu, mutta se ei sellaisenaan houkuttanut, joten kasasin oman viiden ruokalajin menuni. Ensin toki samppanjaa, Palmer Blanc de Blancs. Alkuruoaksi valikoitui hiillostettua poronfilettä, kevätsipulia ja perunaa pikkelöityjen kasvisten kera. Perunaa oli paahdettuna - ja perunasalaattina! Yllättävä veto, mutta mikäs … Jatka artikkeliin Wolkoff paremmalla ajalla
Porvoon-reissun illallisravintolaksi valikoitu Sicapelle - tai no, oli se ehkä yhtenä syynäkin koko reissuun, siitä kun olin kuullut paljon hyvää. Niinpä lompsin odotukset korkealla pitkin mukulakivikatuja tiistai-iltasella kirkon vieressä olevaan hotelli-ravintolaan. Aluksi tietysti samppanjaa, taisi olla samaa Pierre Paillardia kuin jokusia tunteja aiemmin lounaalla sisarravintolassa. Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, josta toki olisi voinut jättää jotain pois, mutta miksi … Jatka artikkeliin Sicapelle Porvoossa
Taas odotettu vierailu ravintola C:ssä! Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, jota olisi voinut hiukan modaillakin, mutta otin sen kokonaan sellaisenaan suositusviinien kera toki (tarjolla olisi ollut myös alkoholiton juomapaketti, hyvä!) Aluksi kuitenkin kuplivaa, A. Robert Brut Classic - sen seurassa olikin mukavaa rauhoittua (riennettyäni puolijuoksua TTT:sta, jossa Teatterikesän esitys oli venynyt aikataulustaan). C:ssä kunnioitetaan edelleen hurmaavia perinteitä, eli … Jatka artikkeliin Kesän makuja C:ssä
Edellinen kerta Finnjävelissä oli wow-kokemus, joten odotukset olivat tälläkin kertaa korkealla. Nyt oltiin liikkeellä maanantai-iltana, jolloin on ohjelmassa "NyJävel" eli ravintolan omin sanoin: "keittiö kokeilee uusia ideoita ja annoksia. Tarjolla voi olla tulevia neronleimauksia tai viilausta vaativia luomuksia. 7 ruokalajin NyJävel-menu koostuu tutuista ja uusista annoksista." Juomaongelma ratkaistiin menulle suunnitellulla viinipaketilla. Kuplilla aloitettiin - seuralle ei läytynyt … Jatka artikkeliin Nyjävel i Finnjävel
Kuopion-reissulla pitää aina käydä Mustassa Lampaassa, joka lienee paikkakunnan selvä fine diningin kärki. Villiyrttiteema tuntuu olevan pop (ks. Satoa goes wild), niinpä täälläkin yllätysmenu oli villiyrttien valtaama. Perusversio oli lyhyt, neljä ruokalajia, mutta sopvaksi houkutukseksi ruokalistalla oli vihje, viidellä eurolla saa lisäruokalajeja, joten päädyin kuuteen viineineen. (Mainittakoon, että ravintolassa on kovin hämärä valaistus, mikä on tunnelmallista ja mukavaa, mutta haastavaa … Jatka artikkeliin Musta Lammas: villiyrttiyllätysmenu
Paluumatkalla Tukholmasta illastin M/S Silja Symphonyn Bon Vivantissa, joka on laivan fine dining -paikka 7. kannen kävelykadun keskivaiheilla. Sopivankokoinen ja miellyttävä ravintola, jonka rauhallisuus sopii hyvin tällaiselle buffa-allergikolle. Listalla oli paljonkin mielenkiintoista syötävää, joista päädyin kokkimaajoukkueen suunnittelemaan Menu Nordiciin viineineen. Ensin kuitenkin kuplivaa, nyt teki mieli jotain makeampaa. Ehdotettu cocktail Chambordista ja Pannier Brutista täytti tarpeen hienosti. Chambord on hieno juoma, tumma … Jatka artikkeliin Bon Vivant: Suomen kokkimaajoukkueen Menu Nordic
Tukholman-reissulla piti kokea myös joku Michelin-ravintola. Kolme kaksitähtistäkin oli tarjolla ja seitsemän yksitähtistä; pönötystä ja tärkättyjä esiliinoja ei nyt haettu vaan mieluummin jotain lähi- ja luomuhenkisempää - ja sellainen löytyikin: Volt. Menu oli tarjolla neljän tai kuuden ruokalajin mittaisena, plus juustot. Päädyimme kuuteen, miinus juustot. Itse otin viinipaketin, seura vain yhden viinin ja alkoholitonta mehua. Alkusamppanjaksi tuli Comte … Jatka artikkeliin Hurmaava Volt
Tukholman reissun ohjelmaan oli varattu ilta oopperassa (tai nykybaletissa), ja sitä ennen toki syömään yhteen oopperatalon ravintoloista. Niin, talossa tosiaan on useita kunnon illallisravintoloita (miksei meillä ole??), yksi Michelin-tähditettykin, nyt tosin mentiin toiseen, Brasseriet-nimiseen. Paikka oli sisältä oopperatalomaisen vanhahtavalla tavalla hieno mutta lähes pimeä (aurinkoisesta ulkoilmasta tullessa) ja iPhonen taskulappu olikin hyödyllinen menun pientä tekstiä tihrustaessa. … Jatka artikkeliin Brasseriet på Kungliga Operan pikaisesti
Ravintola Finnjävel on järjestyksessä toinen keittömestarien Henri Alén ja Tommi Tuominen kevään kahdesta uuesta ravintolasta Etelärannassa, ovensa se avasi vain viikkoa aiemmin Havis-ravintolan vahoissa tiloissa. Finnjävel puskee genrellään hatunnoston arvoisesti vastavirtaan: viime vuosina Helsinki on menettänyt monta fine dining -ravintolaa, ja taudin lailla levittäytyy mm. katuruoka, tuo parrakkaan painajainen, ja muu "rento" meno ("rento" ymmärtääkseni on synonyymi sanoille "veltto" ja "huo(litte)le(ma)ton"). … Jatka artikkeliin Finnjävel: perinneruoat uusiksi
Kohtuuttoman kauan meni ennen kuin Olon "uudessa" sijainnissa pääsin käymään, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Arki-iltana klo 18 liikkeellä ja Matka-menu mielessä. Ensin kuitenkin biodynaamista samppanjaa Benoît Lahayelta. Seura otti kir royalin - cassista ei ollut, sen sijaan ilahduttavia käsityömarjalikööreitä Lepaalta. Aluksi saatiin maisteltaviksi pienet sorminsyötävät: kotimaista kurpitsaa, perunakeksi ja fermentoitua valkosipulia, mateenmätiä ja hapankermaa sisältävä kuoriainen sekä punaherukkageelin kera … Jatka artikkeliin Erinomainen Olo!
Erinomaisuutta 