Kuvassa Anna-Victoria Eriksson, Miiko Toiviainen ja Otto Rokka. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Turun Cabaret, uudestaan

Näin Turun kaupunginteatterin Cabaret-musikaalin syyskuussa 2020, vain viikkoja ensi-illan jälkeen ja vielä uudelleen Tampereen teatterikesässä 2021. Kirjoittelinkin siitä paatoksellisesti ja intouduin höpöttelemään Isherwoodin taustatarinastakin . Viime syksynä, kun musikaali tuli takaisin ohjelmistoon, pohdin, pitäisikö se nähdä vielä uudelleen, mutten saanut aikaiseksi ennen kuin viimeisiä näytöksiä jo vietiin helmikuussa. Yleensä en kirjoita samasta produktiosta moneen kertaan, … Jatka artikkeliin Turun Cabaret, uudestaan

Koronanhuuruinen esitysten tynkävuosi 2020

Koronavuosi 2020 jää kirjoihin - toivottavasti - kovin poikkeuksellisena monessakin suhteessa, ei vähiten esittävän taiteen kannalta. Ihan alkuvuosi näytti vielä hyvältä, kunnes alkoi tulla tietoa vaarallisesta kulkutaudista ensin tihkuen ja sitten ryminällä. Maaliskuun 11. kävin vielä Kansallisoopperassa katsomassa Don Giovannin ja seuraavana päivänä Tamminiemessä Compañía Kaari & Roni Martinin Uotinen goes Kekkonen -esityksen. Illalla alkoi … Jatka artikkeliin Koronanhuuruinen esitysten tynkävuosi 2020

Vaikuttava Cabaret Turussa

Cabaret-musikaalia voinee pitää genren tyyppiedustajana, ainakin se on hyvin tunnettu hittibiiseineen - ehkä jopa siinä määrin, että vailla yhteiskunnallista herkkyyttä sitä voisi luonnehtia iänikuiseksi (merkityksessä ”kyllästyttävästi toistuva"). Sen sisältö ja sanoma on kuitenkin valitettavasti iänikuinen (merkityksessä "lakkaamaton, loputon"). Kun Cabaret'n päältä puhaltelee enimmät konfetit, se positioituu pahaa vastaan - natsismia, fasismia, etnonationalismia tai millä nimellä tämä … Jatka artikkeliin Vaikuttava Cabaret Turussa

Turun nautinnollisen erinomainen Hamlet

Suhtaudun aina vähän ennakko- ja epäluuloisesti ikivanhojen klassikoiden tekemiseen uusiksi. Ymmärrän, että ne ovat hyödyllisiä tekijöille harjoituksen vuoksi, ja tarinathan ovat ikiaikaisia, mutta katsojana odotan, että jos tehdään klassikko nykyteoksen sijaan, niin jotain uutta pitäisi olla, jotta se lunastaisi paikkaansa nykyajassa - ja kalenterissani. Jussi Nikkilän Shakespeare-otteessa on ollut tällaista, mikä sai lähtemään kauas Turkuun … Jatka artikkeliin Turun nautinnollisen erinomainen Hamlet

Balettigaala Turussa

Turun musiikkijuhlien ohjelmistossa oli tänä vuonna ekaa kertaa balettigaala, ja kun mukana oli kiinnostavia uusia nykytanssibiisejä (etenkin pari Emrecan Tanışin teosta), päätin investoida viimeisen kesälomapäivän Turun reissuun. Läntisen tanssin aluekeskuksen kanssa rakennettu gaala perustui pitkälti Kansallisbaletin tanssijoiden varaan, ml. taiteellinen koordinaattori Michal Krčmář ja tuotannollinen koordinaattori Ville Mäki. Illan juonsi Minna Tervamäki, Kansallisbaletista eläköitynyt tanssija-koreografi. … Jatka artikkeliin Balettigaala Turussa

Smör

Taannoiselta Turun reissulta jäi ravintolajuttu rästiin, joten tässäpä hiukan jälkikäteisesti: Smör! Turku ei ole kotimaisia vakiokohteita - valitettavasti, koska mieluustihan sinne menee, kun sopivasti on asiaa. Nyt oli, ToF-musikaali, ja matineanäytöksen jälkeen oli mukava mennä syömään hyvin. Smör valikoitui aiempien hyvien kokemusten perusteella, vaikka olikin toisella puolella kaupunkia, joen rannassa, ja vaikkeivät ikkunat tarjoakaan lähes maan … Jatka artikkeliin Smör

Tom of Finland -musikaali: kynällä sortoa vastaan

Tom of Finland (eli Touko Laaksonen, 1920-1991) lienee Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita, vaikka hän suuren yleisön tietoon on tullutkin vasta viime aikoina mm. postimerkkien, liinavaatteiden, kahvipakkausten jne. myötä. Nyt Suomen 100-vuotisjuhlavuotena on kantaesitetty myös Dome Karukosken elokuva ja Turun kaupunginteatterin musikaali. Molemmat ovat elämäkerrallisia, joten tätä kirjoitellessani mielessäni harhailee myös pari varhaisempaa elämäkertaa, joihin Laaksonen … Jatka artikkeliin Tom of Finland -musikaali: kynällä sortoa vastaan

Kaskis ekan kerran

Turun Kaskis on herättänyt kovasti mielenkiintoa ja on ollut omallakin "todo-listallani" jo jonkin aikaa. Se on myös ainoa Helsingin ulkopuolinen ravintola, joka on mainittu vuoden 2016 Michelin-oppaassa ja ihan ansaitusti (tosin hiukan epäilen, ovatko Michelin-ukot muissa kaupungeissa edes käyneet). Sain taannoin synttärilahjaksi lupauksen 6 ruokalajin illallisesta Kaskiksessa ja kätevästi valmiiksi tehdyn varauksenkin, joten kynnys oli matala … Jatka artikkeliin Kaskis ekan kerran