Maalliset ilot, helvetit ja paratiisit

Maallisten ilojen puutarha on hollantilaisen renessanssiajan taidemaalarin Hieronymus Boschin (n. 1450 - 1516) tunnetuin työ, triptyykki, joka kuvaa paratiisia, maallisia iloja ja helvettiä. Boschin alkuperäistä tarkoitusta tai tulkintaohjetta triptyykille ei tiedettäne; tulkintaa pitänee kuitenkin tehdä kristinuskon viitekehyksestä ja sen käsittein. Maalauksen lukeminen vasemmalta oikealle kertoisi tyypillisen moraalitarinan: paratiisissa Jumala yhytti Aatamin ja Eevan (vasen paneeli), … Jatka artikkeliin Maalliset ilot, helvetit ja paratiisit

Extended – tanssin muistijälkien keidas

Etsiydymme paikoillemme Kuopion kaupunginteatterin Maria-katsomoon, ja Helena Franzén istuu jo näyttämöllä tunnustellen käsistään valuvaa valkeaa hiekkaa (joka näyttää karkealta merisuolalta). Nousee sitten ylös ja alkaa liikkua. Pieni, hennon - jopa hauraan - oloinen nainen liikkuu pienesti ja silti täyttää vaivatta koko näyttämön ja ottaa läsnäolollaan haltuunsa katsojan jakamattoman huomion. Välillä hän rientää etunäyttämölle katse kohti … Jatka artikkeliin Extended – tanssin muistijälkien keidas

Sirkkoja ja muita kasviksia – #SatoaGoesWild

Satoa goes wild -ruokafestivaali levittäytyi tänäkin vuonna Kuopion keskustaan, mukana kymmenen ravintolaa tai muuta toimijaa  omisssa tiloissaan, terasseilla tai pop up -pisteissä. Tällä kertaa silmään pisti etenkin liha-annosten vähyys: possua oli parissa annoksessa, samoin kalaa; nautaa ei lainkaan, mutta sen sijaan sirkkoja enemmämkin. Muutoin kasvikset jyräsivät. Tein kierroksen perjantaina lounasaikaan. Aikaa meni 2 h 45 … Jatka artikkeliin Sirkkoja ja muita kasviksia – #SatoaGoesWild

At Once, in Helsinki – terävästi ja tunteella

Muutos ihmisen elämässä. Onko se mahdollinen vielä ihan elämän ehtoohämärässäkin, onko vielä aikaa, vaikka aika on jo jättämässä? Voiko siitä haaveilla sairaalassa, vaikka toivo tuntuu menneeltä? Miten rakkaussuhde muuttuu, vaikkei ehkä haluaisi ja vaikka rakastaa, ikuisestikin (eihän se aina riitä)? Kuopio tanssii ja soi -festivaalin tämän vuoden kantaesitysteos oli Carl Knifin At Once, in Helsinki. … Jatka artikkeliin At Once, in Helsinki – terävästi ja tunteella

Dance Me hurmasi monitaiteisella estetiikallaan

Kuopio tanssii ja soin tämän vuoden Kanadan-vieraista toinen, Les Ballets Jazz de Montréal (BJM), avasi festivaalin teoksella Dance Me, jonka upeus koetteli käsityskykyä. Tämän viime joulukuussa kantaesitetyn teoksen koreografeiksi on kirjattu Andonis Foniadakis, Annabelle Lopez Ochoa ja Ihsan Rustem sekä drmaturgiksi ja lavaohjaaksi Eric Jean. Musiikki on Leonard Cohenin - eikä vain musiikki, vaan tekstimateriaali … Jatka artikkeliin Dance Me hurmasi monitaiteisella estetiikallaan

KTS 2017 – jonniin sortin matkakertomus

Viisi yötä takana Kuopiossa, nyt junassa matkalla kotiin. Juuri sain viimeisen esitysjutun eetteriin. Kuusi niitä taisi syntyä tällä kertaa, ja pari muuta. Ihan kaikista esityksistä ei aina synny blogia, sivuan niitäkin tässä. Festivaali alkoi erinomaisella tavalla: NDT2 täytti korkeat odotukset nuorella taituruudellaan. Näin peräpielistä katsoenkin se nousi kirkkaimpien elämysten joukkoon tällä reissulla. Israel Galvánista odotin jotain … Jatka artikkeliin KTS 2017 – jonniin sortin matkakertomus

Vertigo: Yama – virtaa ja vaaraa

Oman ohjelmani Kuopio tanssii ja soissa päätti tänä vuonna isrealilainen ryhmä Vertigo taiteellisen johtajansa Noa Wertheimin melko tuoreella, reilu vuosi sitten kantaesitetyllä, teoksella Yama. Nimi tarkoittanee suurta järveä (ks. lopussa tarpeetonta jaaritusta sanan käännöksestä). Lavalla on yhdeksän tanssijaa, kaikki löysähköissä mustissa asuissa. Liikkeessä on paljon - nimen mukaisesti - aaltoilua, melko isoakin liikettä. Toisaalta ajoittain … Jatka artikkeliin Vertigo: Yama – virtaa ja vaaraa