Luontoa, luomua, luovuutta: Grön

Grön taisi avata ovensa noin/tasan 11 kk sitten ja on siitä lähtien ollut ”todo-listallani”, mutta ravintolan hyvä varaustilanne ja omat kalenterit eivät ole osuneet yksin, mutta nyt vihdoin! Grönin itseluonnehdinnassa viehätti etenkin kasvipainotteisuus, luomukeskeisyys, pohjoismaalaisuus ja luonnon… Lue loppuun

Liisa Ihmemaassa – viehkon retroa Eloa

Jorma Elon uutukainen Liisa Ihmemaassa sai kantaesityksensä Kansallisbaletissa eilen. Nimi viittaa Lewis Carrollin kirjaan Alice’s Adventures in Wonderland (1865), josta siinä paljolti onkin lainaa, mutta hahmoja myös kirjan ”jatko-osasta” Through the Looking-Glass (1871).… Lue loppuun

Susanna Leinonen Company tinkimättömästi 15 vuotta

Susanna Leinonen Company vietti 15-vuotista taivaltaan kahdella lähes loppuun myydyllä juhlanäytöksellä Alminsalissa. Tästä juohduin miettimään omaa lähes 15-vuotista näyttämötaiteen harrastamistani, jona aikana tanssiesityksiä listalleni on kirjautunut reilut 350. Niistä Leinosen Suo tihkua vihreä… Lue loppuun

Terävä ja älykkään hauska Sumu

Juha Jokelan kirjoittama ja ohjaama Sumu Kansallisteatterissa on taattua Jokelaa: nautittavan sujuvaa ja vaikeitakin asioita ymmärrettävästi kuljettavaa terävää dialogia, sopivan monitahoisia henkilöhahmoja, monia tarttumapintoja tarjoavia teemoja – älyllisesti riemukkaan stimuloivaa enemmänkin kuin tunne-elimistöä… Lue loppuun

CircOpera huimasi ja hurmasi

Kansallisooppera jatkaa erittäin onnistuneesti diversifioitumistaan ja uusiutumistaan Jere Erkkilän ohjaamalla huikean hienolla CircOperalla, jossa yhdistyy ooppera (solistit, kuoro, orkesteri), baletti ja nykysirkus pääasiassa erittäinkin saumattomasti ja synergeettisesti. Tanssikoreografiat ovat Ville Valkosen ja sirkuskoreografiat… Lue loppuun

Bonnie ja Clyde ja vapauden kaihi

Teatteri Jurkan Bonnie & Clyde on ainakin tarinan tasolla saanut innoituksensa 1930-luvulla Yhdysvalloissa hilluneen rikollisjoukkion keskusparin Bonnie Parkerin ja Clyde Barrowin edesottamuksista ja niitä romantisoivasta populaarikultuurista. Aihe ei sellaisenaan ehkä itseäni kiehtoisi, mutta toki… Lue loppuun

Hurja kurja Elektra

Kansallisooppera esitti harvinaisena herkkuna Richard Straussin Elektran, jonka se on tuottanut yhdessä Aix-en-Provencen festivaalin, Milanon La Scalan, New Yorkin Metropolitanin, Barcelonan Gran Teatre del Liceun ja Berliinin valtionoopperan kanssa. Tämä Patrice Chéreaun ohjaama… Lue loppuun

Roux’n maistelumenu hurmasi

Roux’ssa kävin viimeksi ihan liian kauan sitten, joskus alkutalvesta – ja tässä välissä se tuli ansaitusti valituksi vuoden ravintolaksikin. Sibelius-festivaalin myötä tarjoutui onneksi taas hyvä tilaisuus vierailla ravintolassa. Aikaa olin varannut koko loppuillan, joten luonnollisesti… Lue loppuun

Uusi mainio bistro Popot Lahdessa

Roux’n ravintoloitsijat ovat vastikään, vain kuukausi sitten, avanneet Lahteen toisen ravintolan, bistro-tyylisen, nimeltään Popot. Hauska nimi, kuulostaa melkein ranskalta, mutta perustuu tiloissa aiemmin toimineeseen kenkäkauppaan – hatunnosto historialle, hauskaa! Bistro näyttää olevan auki suurin piirtein… Lue loppuun

Romeo ja Julia uudemmin ja vähän arkisemmin

Suuria klassikkotarinoita on aina tarpeen kerrata uusin näkökulmin, ja Shakespearea erityisesti nyt, kun bardin kuolemesta tuli keväällä kuluneeksi pyöreät 400 vuotta. Romeon ja Julian vahva ja tunneintensiivinen tarina yhdessä Prokofjevin upean musiikin kera… Lue loppuun

Wolkoff paremmalla ajalla

Tällä kertaa Lappeenrannan reissulla en yrittänyt tunkea balettigaalaa ja illallista samalle illalle, joten saatoin nauttia Wolkoffilla kaikessa rauhassa. Tarjolla oli valmis kesämenu, mutta se ei sellaisenaan houkuttanut, joten kasasin oman viiden ruokalajin menuni. Ensin toki samppanjaa, Palmer… Lue loppuun

Lappeenrannan balettigaala uusissa puitteissa

Lappeenrannan 7. balettigaala (itselläni tosin vasta 3.) oli nyt ensi kertaa vastikään avatussa uudessa kaupunginteatterissa, joka on mielenkiintoisesti osa kauppakeskusta: käynti on kauppakeskuksen läpi ja väliajalla voi ihastella sen kaupallisia näkymiä. Hauska ajatus – ettei… Lue loppuun

Kuriton kesäyö

Tänä vuonna en bongannut Helsingin juhlaviikoilta kohtuuttoman monta esitystä koriini, mutta avajaiskonsertin kuitenkin. Otsikon ”Kuriton kesäyö” alle oli mahdutettu peräti neljä biisiä, joista kolme Suomessa ilmeisesti ennen kuulematonta ja yksi kantaesityskin. Eniten odotin… Lue loppuun

Tapaus Hamlet pienesti ja napakasti

Osuin Teatteri Harakan ilmeisesti ensimmäiseen ensi-iltaan ikinä. Tapaus Hamlet kuulosti ennakkoon mielenkiintoiselta, ja tekijöiltä olin nähnyt pari vuotta sitten Jumalan rakastaja 2013 -esityksen, joka oli vaikuttava ja onnistunut tuorestus 30 vuotta vanhasta teoksesta. Nyt… Lue loppuun

Sicapelle Porvoossa

Porvoon-reissun illallisravintolaksi valikoitu Sicapelle – tai no, oli se ehkä yhtenä syynäkin koko reissuun, siitä kun olin kuullut paljon hyvää. Niinpä lompsin odotukset korkealla pitkin mukulakivikatuja tiistai-iltasella kirkon vieressä olevaan hotelli-ravintolaan. Aluksi tietysti samppanjaa,… Lue loppuun