Miehet solmussa

not standing -ryhmän Alexander Vantournhoutin Through the Grapevine oli yksi Kuopio tanssii ja soin kiinnostavimpia esityksiä – ei niinkään tanssin estetiikan ansiosta vaan siitä huolimatta.

Vantournhoutin ja Axel Guérinin duetto lähtee liikkeelle kehojen mittasuhteiden ja ulottuvuuksien vertailusta: aika lailla samanpituisten miesten raajat ja muut kehon osat osoittautuvat yllättävänkin erilaisiksi; esim. vastakkain seisten toinen ylettäisi antamaan toiselle korvatillikan, toinen huitaisisi ohi. Vantournhoutin tausta on tanssissa ja nykysirkuksessa, Guérinin etenkin nykysirkuksessa. Vantournhout kertoi, ettei ollut aiemmin isommin kiinnittänyt huomiota kehon mittasuhteisiin, vaikka on ikänsä tanssinut ja tehnyt sirkusta ja tuntee luut jopa latinankielisiltä nimiltään.

Through the Grapevine. Kuvassa Axel Guérin ja Alexander Vantournhout. Kuva: Bart Grietens.

Through the Grapevine. Kuvassa Axel Guérin ja Alexander Vantournhout. Kuva: Bart Grietens.

Esitys ei ehkä sovi tanssin määritelmään (jos sellainen ylipäätään olisi muotoiltavissa), mutta hyvin vahvasti kehollinen ja liikkeellinen se todellakin on. Esiintyjät ovat lähes jatkuvasti kontaktissa toisiinsa, paljolti myös liikkuen yhdessä niin, ettei aina tiedä, mihin yksi keho loppuu ja mistä toinen alkaa. Tai istutaan lattialla jalat edessä koukussa, muttei välttämättä omat jalat; tai niitä jalkoja onkin siinä nätisti koukussa neljä.

 

Kehojen lakonisen lystikäs vertailu ja niiden keskinäiskonfigurointi antaa pian tilaa uskaliaammille akrobaattisille yhteisliikkeille, joista viimeistään näkee, että miehet ovat kovasti sinut omien ja toistensa kehojen kanssa ja hallitsevat niitä pistämättömän taidokkaasti. Vantournhoutin mukaan myös heidän kehojensa painopisteet sijoittuivat eri tavoin, mikä ilmeisesti auttaa liikkeen koordinoinnissa.

Through the Grapevine. Kuvassa Alexander Vantournhout ja Axel Guérin. Kuva: Bart Grietens.

Through the Grapevine. Kuvassa Alexander Vantournhout ja Axel Guérin. Kuva: Bart Grietens.

Esityksen näyttämöllepano on kovasti niukka (mikä on ekologista kiertue-esitykselle, kuten Vantournhout viittasi tanssin vastuullisuutta pohtineessa paneelikeskustelussa), samoin äänimaailma. Näin keho ja liike ovat ansaitusti keskiössä, vakavalla naamalla muttei ryppyotsaisesti: sympaattiset ja symbioottiset heput luovat kuin ohimennen liike- ja gestiikkahuumoria, erinomaisen taidokkaan liikkeen ohessa. Tässä riittää aineksia ihastelun ja hilpeyden herättämiseksi!

(Nähty: 17.6.2023, Kuopio tanssii ja soi, Lumit-näyttämö)

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.