John Neumeier: Pieni merenneito

John Neumeierin Pieni merenneito (2005) Hans Christian Andersenin sadun (1837) pohjalta oli Hamburger Ballet-Tagen avajaisteos, ja se esitettiin muutamankin kerran, joten ehdin nähdä sen, vaikka tulin Hampuriin kesken festivaalin. Andersenin sadussa ihmisten ilmoille kaipaava pieni merenneito pelastaa hukkuvan prinssin ja ihastuu tähän nuoreen kauniiseen mieheen. Saadakseen jalat ja päästäkseen prinssin maailmaan hän hankkii noidalta taikajuoman, … Jatka artikkeliin John Neumeier: Pieni merenneito

John Neumeier: Nijinsky

Vatslav Nižinski näyttää aina kiehtoneen John Neumeieria, Hampurin baletin perustajaa ja pitkäaikaista johtajaa - jo koulupoikana Milwaukeessa kirjastosta löytyi Nižinski-aiheinen kirja, jonka hän kertoo ahmineensa innokkaasti. Hän on koko uransa ajan tutkinut Nižinskin elämää ja taidetta ja kerännyt valtavan historiallisen aineiston, joka on nyt osa hänen nimeään kantavaa säätiötä. Vuonna 2000, 50 vuotta Nižinskin kuoleman … Jatka artikkeliin John Neumeier: Nijinsky

Kuolema Venetsiassa (Hampurissa)

John Neumeierin Kuolema Venetsiassa teki Kansallisbaletissa lähtemättömän vaikutuksen, joten oli pakko tarttua mahdollisuuteen nähdä se syntysijoillaan Hampurin baletissa. Menossa oleva Hamburger Ballet-Tage -festivaali on järjestysnumeroltaan on jo 50. - itse tosin mukana vasta 4. kertaa. Vuonna 2003 kantaesitetty Kuolema Venetsiassa on ollut ryhmän ohjelmistossa ilmeisen paljon: osajakolipareen mukaan nyt oli kyseessä jo 98. esitys. Kirjoittelin … Jatka artikkeliin Kuolema Venetsiassa (Hampurissa)

Neumeier: Kuolema Venetsiassa

(Jälkijättöisesti julkaistu teksti, joka loppuvuodesta jäi kesken...) Thomas Mannin novelli Kuolema Venetsiassa (1912) on paitsi hänen keskeistä tuotantoaan myös innoittanut monia muita, mm. Visconti ohjasi elokuvan (1971), Britten sävelsi oopperan (1973) ja Neumeier teki baletin (2003). Transformaatiot taidelajista toiseen ovat kiinnostavia: mitä lähtöteoksesta päätyy mukaan, mitä jätetään sivuun; mitä korostetaan, mitä häivytetään ja miten asioita … Jatka artikkeliin Neumeier: Kuolema Venetsiassa

Ghost Light – baletti pandemian alhosta

Ghost light (suomeksi "kummitusvalo" kuulostaa vähän oudolta) viittaa perinteeseen, jossa teatterin lavalle jätetään yksi valo palamaan yöksi tai ylipäätään, kun lava ei ole käytössä. Käytännölle on turvallisuussyitä: näin ei ehkä putoa pimeässä orkesterimonttuun ja valojen hallintalaitteetkin löytyvät helpommin. Nimensä se on saanut teatteriin liittyvästä taikauskosta: se on valaissut kummitusten öisin näyttämöllä pitämiä esityksiä tai vaihtoehtoisesti … Jatka artikkeliin Ghost Light – baletti pandemian alhosta

Dona Nobis Pacem – mutta miten ja millainen?

Nuori sotilas (Louis Musin) pakenee henkensä hädässä yli etunäyttämön - kasvoillaan ja vartalossaan pelko ja kauhu; hän romahtaa istumaan näyttämön reunaan. Sitten taputetaan kapellimestari sisään, orkesteri ja kuoro istuutuu, salin valot sammuvat. Nuori miesparka hengittelee siinä reunalla edelleen. (Ilmeisesti tätä teosta ei siis voi katsoa pelkkänä kehon ja liikkeen estetiikkana, vaan narratiivi haastaa mukaansa.) John … Jatka artikkeliin Dona Nobis Pacem – mutta miten ja millainen?

John Neumeier: Die Glasmenagerie. Kuvassa Alina Cojocaru. Kuva: Kiran West.

Lasinen eläintarha puhuttelevana tanssiteoksena

Toista kertaa Hamburger Ballet-Tageilla, ja heti piti tarttua mahdollisuuteen nähdä uudelleen hieno Die Glasmenagerie, John Neumeierin tanssiteos vuodelta 2019 Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha -näytelmän (1944) pohjalta. Näytelmä oli Williamsin läpimurtoteos, joka merkitsi hänelle muutosta ("terminated one part of my life and began another"). Williams on luonnehtinut teoksiaan "emotionaalisesti autobiografisiksi". Lasisessa eläintarhassa on paljon myös sisällöllistä … Jatka artikkeliin Lasinen eläintarha puhuttelevana tanssiteoksena