Maalliset ilot, helvetit ja paratiisit

Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights (klikkaa suuremmaksi)

Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights (klikkaa suuremmaksi)

Maallisten ilojen puutarha on hollantilaisen renessanssiajan taidemaalarin Hieronymus Boschin (n. 1450 – 1516) tunnetuin työ, triptyykki, joka kuvaa paratiisia, maallisia iloja ja helvettiä. Boschin alkuperäistä tarkoitusta tai tulkintaohjetta triptyykille ei tiedettäne; tulkintaa pitänee kuitenkin tehdä kristinuskon viitekehyksestä ja sen käsittein. Maalauksen lukeminen vasemmalta oikealle kertoisi tyypillisen moraalitarinan: paratiisissa Jumala yhytti Aatamin ja Eevan (vasen paneeli), mikä ennen pitkää johti kiellettyihin riemuihin (keskipaneeli), joista seuraa rangaistus (oikea paneeli). Toisaalta keskipaneelissa on melko kesyä aktiviteettia, jota voi toki tulkita synnilliseksi mutta myös viattoman elämäniloiseksi – yksi tulkinta onkin, että se kuvaa menetettyä paratiisia, sitä, millainen maailma olisi voinut olla ilman syntiinlankeemusta. Oikeassa paneelissa on kaikenlaisia harmeja, joita kristityt helvetissään saattavat kohdata palkkioksi synneistään. Teoksen kaikki osat, vallankin keski- ja oikea paneeli, ovat täynnänsä erittäin mielikuvituksellisia yksityiskohtia.

Näistä yksityiskohdista Marie Chouinard on ottanut kiinni tanssiteoksessaan Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights, joka häneltä tilattiin Boschin kuoleman 500-vuotisjuhliin. Ensimmäinen osa The Garden of Delights tarkastelee yksityiskohtia vuorollaan: osia maalauksen keskipaneelista projisoidaan lavan molemmin puolin pyöreille kankaille, ja tanssijat ikään kuin esittävät sen livenä asettuen samankaltaisiin asentoihin ja lisäten mukaan sopivasti liikettä. Varsin vähän kulisseja ja tarpeistoa on käytössä: tanssijoiden vartalot, asennot ja liike muodostavat pääosin kunkin näyttämökuvan. Taustalla on triptyykin keskiosa, mutta ainoa merkittävä muu kohde näyttämöllä on iso ilmapallo, jota tanssijat nostavat päälleen kuin maalauksen jättimansikkaa, tai menevät sen sisään kuten maalauksen munaan.

Compagnie Marie Chouinard: Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights. Kuva: Nicolas Ruel.

Compagnie Marie Chouinard: Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights. Kuva: Nicolas Ruel.

Toinen osa, Hell, vastaa temaattisesti maalauksen oikeaa paneelia, mutta irtautuu sen estetiikasta: molemmin puolin projisoidaan edelleen yksityiskohtia maalauksesta, mutta lavalla huhkiminen tuo mieleen enemmänkin karikatyyrisen mielisairaalan. Nyt on paljon monenlaista roinaa lavalla – ehkä Chouinardin helvettin liittyykin nykyajan tarpeettoman tavaran paljous? Löytyy mm. keltaiset kumisaappaat, satulatuoli, rullaluistimet, platform-korkokengät ja sauvakävelysauvat – toden totta helvettiin joutavia värkkejä! Liikemateriaali on teeman mukaan rujoa ja rajua ja äänimaailma kakofoninen. Kolmas osa, Paradise, vastaa maalauksen vasenta paneelia: mukana vain Jumala oranssissa vaatteessaan esittelemässä Eevaa Aatamille. Kolmen henkilön asetelma säilyy, mutta esiintyjät vaihtelevat: kukin on vuorollaan Aatamin, Eevan ja Jumalan paikalla. Liike on rauhallista ja seesteistä, samoin äänimaailma. Lavan reunoihin projisoidaan vihreää ja sinistä elävää silmää.

Compagnie Marie Chouinard: Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights. Kuva: Sylvie-Ann Paré.

Compagnie Marie Chouinard: Hieronymus Bosch: The Garden of Earthly Delights. Kuva: Sylvie-Ann Paré.

Tanssijat ovat enimmäkseen valkeiksi kalkittuja vaatetuksenaan pelkät stringit. Erinomaisen hieno estetiikka perustuukin lähes kokonaan kehon muotoihin, asentoihin ja liikkeeseen; erilaisina teoksen eri osassa. Mutta Chouinard ei pelkästään animoi Boschin kuvia: helvetin osalta esteettinen irrottautuminen oli selkeä, mutta jäin myös pohtimaan osien eri järjestystä: Boschin ajan triptyykit on tapana lukea vasemmalta oikealle (= paratiisi, ilot, helvetti), mutta Chouinard jätti paratiisinsa viimeiseksi. Mitä tämä nyt tarkoittaa? Chouinard ei ollut paikalla selittämässä, joten sekulaarina ihmisenä tulkitsen omin päin niin, että vaikka maailmalliset ilot voivatkin tuottaa ongelmia, niistä riippumatta me tuotamme helvetin ja paratiisin toisillemme sen mukaan, miten toisiamme kohtelemme (ihan jo täällä maan päällä).

Visuaalisesti perin kutkuttavan hieno esitys!

(Koettu 18.6.2018, Kuopio tanssii ja soi, Kuopion kaupunginteatteri)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.