Farang – pikamaistelumenu

Farang on keikkunut Suomen parhaiden ravintoloiden listan kärkikaartissa jo pitkään, mutta omiin suurimpiin suosikkeihini se ei ole lukeutunut; enimmäkseen varmaankin siksi, koska tulisuus ruoassa ei yleensä hivele makuaistiani, minkä toki myönnän henkilökohtaiseksi rajoittuneisuudekseni. Mutta toki siellä saa myös minun makuuni erittäin hyvää ruokaa, kuten taas saimme havaita.

Yksi Farangin hyviä puolia on sen ylen houkutteleva aperitiivilista: useita tyylin mukaisia kiinnostavia drinksuja. Valitsin Surfers Delightin, jossa oli Sailor Jerrya, granny smith -mehua, limeä, palmusokeria ja thai-basilikaa. Upean raikas mutta silti mukavan makea, erinomaisen herkullinen juoma!

2013-11-26 18-08-12 IMG_8059

Maistelumenun eka ruoka oli savustettua taimenta cha plu -lehdellä, mukana paahdettua pähkinää ja merileväkaviaaria. Hienosti rakennettu pieni kahden haukun herkkupala, jossa päämaut maistuivat kukin hämmentävän selkeinä, vaikkakin kimpassa. Suositusviininä menun mereneläville eli kolmelle ekalle annokselle oli saksalainen J. Bäumerin Fainherb Riesling (2012), varsin mainio riesling, joka tuki annosta hyvin.

2013-11-26 18-19-42 IMG_8066

Seuraavaksi saimme lisää kalaa, ”hamachi sashimi ’Vietnam’”, keltapyrstöpiikkimakrillia sashimina aasialaisten yrttien ja mustariisietikkakastikkeen kanssa. Maukas mutta melko tulinen annos – kalan maku ei juurikaan saanut päätään pinnan yläpuolelle muiden vahvojen makujen vuoksi, mutta kaikkiaan ei lainkaan hullumpi sashimiannos. Rieslingin aromaattisuus ja ”makeus” onneksi hiukan sammuttivat tulisuutta. Mainittakoon, että seuralaiseni mielestä annos ei ollut juurikaan tulinen.

2013-11-26 18-21-21 IMG_8069

Kolmas vesieläjä oli pehmeäkuorinen taskurapu, joka tarjoiltiin hauskasti friteeratut räpylät ojossa. Mukana vihreää mangoa, minttua, karamellisoitua pähkinää ja vihreää nahm jim -kastiketta. Herkullinen yhdistelmä ravun pehmeyttä, jopa rasvaisuutta, ja sitä hienosti leikkaavaa muun annoksen hapokkuutta; myös riesling toimi tässä peräti mainiosti. Seuralaiseni tosin piti annosta liiankin hapokkaana.

2013-11-26 18-27-22 IMG_8074

Tässä vaiheesa havahduimme ensi kertaa iltaa leimanneeseen ilmiöön: puolen tunnin istumisen jälkeen olimme nauttineet jo alkudrinkin ja kolme ruokalajia!

Maanpäällisistä otuksista ensimmäisenä tuli tarjolle possua pitkään haudutettuna, rapeaksi paistettuja hauskasti kuutionmuotoisia paloja. Aivan erinomaista possua! Mukana olleita lisämausteita, palmusokerikaramellia ja riisiviinietikkaa, ei kaivannut lainkaan. Viiniksi vaihtui suosituspaketin mukaisesti italialainen Rosso Roccafiore (2010) Umbriasta. Sinänsä maukas ja ryhdikäs sangiovese, mutta ei oikein jaksanut pitää puoliaan aromikkaan possun rinnalla. Mutta eipä possu juomaa kaivannutkaan. Tosin riesling, jota lasissa vielä oll tilkkanen, toimi possun kanssa ihan kohtuullisesti, selvästi paremmin kuin tämä punkku.

2013-11-26 18-37-44 IMG_8079

Seuraavaksi pöytään tuli yhtä aikaa thai roti -leipää phaenang-curryn ja kookoskerman kera sekä rapeakuoriseksi paistettua pehmeää (silken) tofua paistetun morning gloryn (pinaattielämänlangan?) ja muiden vihannesten kera. Tofu vihantineen oli ihan hauska muttei herättänyt suuria tunteita, sen sijaan leipä curryn ja kookoskerman kanssa oli mainiota. Punaviiniparka ei oikein näidenkään kanssa pariutunut parhaalla mahdollisella tavalla.

2013-11-26 18-57-40 IMG_8085

Viimeisenä pääruokana ennen jälkkäriä oli vasikanposkea ”Seremban”: pitkään haudutettua vasikanposkea, chililientä ja minttu-itusalaattia. Annos kiikutettiin pöytään, kun edellisen syöminen oli vielä pahasti kesken. En tunne aasialaista ruokakulttuuria kovin hyvin, liekö tämä joku paikallinen tapa, että ruoka tuodaan silloin kun se sattuu olemaan valmista, ja ruokailijoiden ongelma on sovittaa syömistahtinsa keittiön tahtiin eikä päin vastoin. Pienessä kahden hengen pöydässä tämä aiheutti pientä tungosta, mutta sopu sijaa antoi.

Liemi oli makuuni aivan karsean tulinen, joten välttelin sitä ja siinä lilluvia kasviksia. Poski sen sijaan oli herkullista: pehmeän mureaa ja erinomaisen makuista (kunhan sai onnistui välttelemään chiliä). Sangiovese toimi posken kanssa ihan hyvin, mutta chilipaloa sekään ei onnistunut sammuttamaan. Harmillista, että näin mainiolle punaviinille ei oikein yksikään ruoista osunut nappiin.

2013-11-26 19-07-15 IMG_8096

Jälkiruokana oli listalla ”Hola hola 10”, joka piti sisällään thai-tyyliin marinoituja hedelmiä, sokerihernettä, vanilja-kookoskermaa ja mirabelle-luumusta tehtyä sorbettia. Herkulliset kookoskerma ja sorbetti hellivät suuta edellisen tulimyrskyn jälkeen. Itävaltalainen Tschida-tuottajan Muskat Ottonel Auslese (2012) sopi mainiosti hedelmille, mutta oli aavistuksen hapokas kookoskermalle ja sorbetille.

2013-11-26 19-34-29 IMG_8113

Mielenkiintoisen vaikkakin osin epätasaisen menukokonaisuuden päätökseksi maistui vielä espresso ja calvados ja seuralaiselle vihreä tee. Näitä saimmekin nauttia ihan rauhassa; ruokien hurjatahtisen urakoinnin jälkeen kiire tuntui laantuneen, ja saimme hetken huoahtaa. Ravintola kuitenkin suoriutui meistä n. kahdessa tunnissa, mikä menun pituus huomioon ottaen on lähes pikaruokatason saavutus.

(Käyty: 26.10.2013)