Satoa goes wild – Kuopion kävelevä villiyrttimenu

Olen jo monena vuonna  harmitellut sitä, kun Taste of Helsinki osuu aina päällekkäin Kuopio tanssii ja soin kanssa: jos haluaa nähdä kaikki tanssiesitykset, ei molemmat yleensä mahdu kalenteriin. Priorisointi on selvä, joten olen päässyt osallistumaan Taste of Helsinkiin vain kerran. Olinkin perin ilahtunut, kun Kuopiossa järjestettiin ruokatapahtuma Satoa goes wild, jossa naurettavalla 30 euron pilkkahinnalla saattoi ostaa kartan ja passin, jolla voi kiertää 10 ravitsemusliikkeessä ja nautiskella kussakin pienen villiyrtti-innoitetun annoksen. Perjantain lounas meni siis näissä merkeissä.

2016-06-17 11-37 IMG_8880.JPGKarttaan oli merkitty reitti ja rastit numeroitu, ehkä vinkiksi järjestyksestä, mutta päädyin laatimaan oman reittini: ensin alkujuoma, sitten alkuruoiksi kalat ja kasvikset, pääruoiksi nelijalkaiset ja lopuksi vielä juusto ja jälkkäri.

Alkujuoma löytyi Salacavalasta, kauppahallin rakennuksesta torin suuntaan pullistuvasta mukavasta kahvilasta: mansikkanokkossmoothie,  jossa Suonenjoen mansikkaa, Maaningalta kerättyä nokkosta ja jogurttia. Raikas ja mansikkainen – itse maistoin siinä kylläkin enemmän minttua kuin nokkosta.

Seuraavaksi kohti Kummisetää, jossa oli tarjolla voissa haudutettua haukea, villiyrttisalaattia ja raparperipyreetä. Erittäin herkullista haukea, joka tosin ehkä hiukan jäi voimakkaampien kavereidensa varjoon: herkullisen raparperipyreen ja todella hyvän ja runsaan makuisen villiyrttisalaatin (pihatähtimöä, siankärsämöä, ketunleipää, piharatamoa, vuohenputkea, poimulehteä, voikukkaa ja maitohorsmaa). Kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa: erittäin hyvin yhteensopivat makukomponentit!

2016-06-17 11-45 IMG_8885.JPG

Seuraavaksi kasvisannoksia, ensin VB-valokuvakeskuksen pihalla Leijona cateringin maa-artisokkaa ja mesiangervoa. Maa-artisokka oli pyreenä, paahdettuna ja sipseinä; mesiangeevo oli maustamassa pyreetä, ja päällä vielä vihreitä villiyrttejä.   Mesiangervo maistui pyreessä miedosti, mutta jälkimaussa hiukan selvemmin. Todella erinomainen kasvisannos: kaikki komponentit olivat huiman hyviä, erittäin hyvin yhteensopivat maut ja vieläpä aika kauniskin kokonaisuus.

2016-06-17 11-58 IMG_8894.JPG

Matka jatkui melkein vieressä olevan Korttelimuseon pihalle, jossa VS Ravintolat tarjosi makeaa punajuurta, pikkelöityjä kasviksia ja horsmavaahtoa. Väri-iloinen annos, jossa varsinkin punajuuripyree ja horsmavaahto olivat erittäin hyviä – pikkelöidyt kasvikset (ainakin retiisiä, porkkanaa, kurkkua, sipulia) olivat omaan makuuni vähän kovia (mikä lienee henkilökohtainen handicappini, enhän juurikaan pidä kovien kasvisten rouskuttelusta).

2016-06-17 12-12 IMG_8908.JPG

Seuraavaksi liharuokien kimppuun. Intron annos oli Soft Candy Pork Taco – kuusenkerkkäsiirapissa karamellisoitua Outokummun possunkylkeä, pikkelöityä kaalia ja inkiväärikurkkua. Tämä oli organisaoitu vähän eri tapaan kuin muut: tilaus meni keittiöön ilmeisesti muiden lounastilausten joukkoon, eli piti jonkin aikaa odotella. No, mihinkäs lomalaisella kiire. Syöminen oi vähän konstikasta: käsin syötäväksi se oli kovin valuvaa, joten turvauduin haarukkaan. Possu oli unelmaisen herkullista, pehmeää sisältä ja rapeaa päältä! Muut komponentit eivät ehkä olleet niin suuresti makuuni, mm. jotain vähän tulisuutta taisi jossain olla mukana.

2016-06-17 12-37 IMG_8911.JPG

Seuraava possuannos oli King’s Crownissa: leppäsavupossuleipä, salaattia ja nokkos-valkosipulimajoneesia. Erittäin upeaa possua, ja hyvin yhteensopivat maut tässäkin! Vähän sotkuista syödä käsin, mikä johtunee katuruokakokemuksen puutteestani. Täällä otin myös kierroksen ekan juoman: omatekoista kuusenkerkkälimonadia, erittäinkin hyvää ja raikastavaa!

2016-06-17 12-54 IMG_8923.JPG

Isä Camillon terassilla Musta lammas tarjosi Finn Angus -härkää. Jos en ihan väärin ymmärtänyt, kipossa oli ylikypsää kieltä ja paistos ylikypsästä poskesta ja villiyrteistä, lisänä myös ketunleipä-tsatsikia. Lihakomponentit olivat molemmat unelmaisen hyviä: erinomaiset maut, mainiot rakenteet – kertakaikkiaan syntisen hyvää!

2016-06-17 13-08 IMG_8932.JPG

Saman ravintolaryppään Isä Camillossa oli päädytty samaan nelijalkaiseen eli Finn Angus -härkää, focacciaa ja nokkosaiolia sekä liemikastiketta. Myös tässä oli liha erittäin hyvää, ja nokkosaioli ja liemikastike perin herkullisia, mainio annoskokonaisuus tämäkin!

Täällä oli tarjolla myös villiyrttidrinksu, joten sellainen kulahti myös kurkkuun: Savon wiinaa, siankärsämösiirappia ja raparperi-vadelma-limeteetä. Hyvät maut!

2016-06-17 13-08 IMG_8942.JPG

Pääruokien jälkeen kaipasin juustoa, jota tarjosi Savo: terni-tyrni eli uunijuustoa ternimaidosta ja tyrnimarjasosetta. Tyrni on aika kipakka ja voimakas marja, mutta toimi varsin hyvin täyteläisen ternijuuston kanssa.

2016-06-17 13-26 IMG_8948.JPG
Jälkkäreitä oli reitillä tarjolla harmittavan vähän, ei oikeastaan yhtään villiyrttijälkkäriä. 2016-06-17 13-57 IMG_8960.JPGKahvila Houkutus sentään tarjosi joensuulaisen Nikolain artesaanijäätelöä – wild-passiin kuului kaksi makua neljästä, valitsin mustikkasorbettia ja vanilja-lipstikkajäätelöä. Sorbetti oli erittäin vahvasti mustikkaista ja vanilja-lipstikka oikein miellyttävä tuttavuus – lipstikka on hieno yrtti (joskaan ei liene erityisen villi), ja oli mukavaa maistaa sitä myös makeana. Kuten ennakkoon mielessäni mietinkin, mustikka ja lipstikka toimivat hienosti myös yhteen.

Siinäpä koko tarjonta läpisyötynä. Kymmenen pienehkön annoksen nauttimiseen meni noin 2,5 tuntia, vatsa tuli sopivasti täyteen ja askeleita kertyi viitisen tuhatta. Ei ihan pöljä pitkä lounas.

Ainakin omaan pirtaani tämä oli juuri sopiva tapahtuma: erittäin hyviä, osin tyystin erinomaisia annoksia, ja pääsi tutustumaan muuhunkin Kuopion ruokatarjontaan kuin siihen, mihin olen aiempina noin kymmenenä Tanssii ja soi -vuotenani urautunut (Musta lammas, Puijon torniravintola, edesmennyt OS). Homman konseptointi ja paketointi toimi myös yllättävän hyvin vaikka kyseessä oli kaiketi eka kerta: kartassa/passissa oli runsaasti tarvittavaa tietoa (toki ruokanörttinä kaipasin tarkempaa tietoa annoksista, mutta sitä sai paikan päällä kysymällä), passin leimaukset ym. toimivat sujuvasti ravintoloissa, jne. Jakelupisteet oli viitoitettu hyvin ja useimmissa paikoissa ruoat sai heti ilman odottelua, usein vieläpä suoraan kokin kädestä.

Sivukorvalla olin kuulevinani, että passeja olisi ennakkoon myyty vain muutama sata – toivottavasti kuopiolaiset ja turistit löytäisivät tämän mainion tapahtuman suuremmin joukoin, jotta tästä tulisi perinne tulevillekin vuosille tanssifestivaalin aikaan!

(Koettu: 17.6.2016)