Cru on Tallinnan vanhassa kaupungissa samannimisen hotellin yhteydessä toimiva viehättävä ravintola, joka nettisivuillaan mainitseen mm. luonnonmukaisuuden sekä klassisen ja uuden keittiön ja jonka head chef Dmitri Haljukov edustaa Viroa Bocuse d’Or -kilpailussa ensi vuonna. Odotukset siis korkealla!

Alkumaljaksi maistui alkusyksyn viimeisinä lämpiminä päivinä samppanja, Tribaut-Schloesser Premier Cru Brut, mukavan hedelmäinen kuohujuoma.

Leivät tuotiin hauskassa ilmeisesti pahkasta veistetyssä kulhossa. Talon oma tumma leipä oli herkkua, siinä maistui ainakin hasselpähkinä, karpalo ja aprikoosi. Myös levite oli oikein hyvää, mukana ilmeisesti voita, tuorejuustoa ja tuoreyrttejä.

Alkuruoaksi otin kylmäsavuhirvi-tartarin, joka tarjoiltiin metsäisesti kivenmötikältä seuranaan liekitettyä silavaa (oikeastaan lardoa, mikä lie suomeksi), metsäyrttejä, rapeaksi paahdettua sipulia, mustaherukkageeliä, mustatorvisientä, suolakurkkua ja ohut kaurakeksi. Silava liekitettiin pöydässä tohottimella. Erittäin herkullista lihaa sellaisenaan, ja lisäkkeiden kanssakin toimi oikein hyvin. Näyttävä ja herkullinen annos!

Ulkonäköä ei puuttunut pääruoastakaan: hennosti grillattua vuohenfileetä, vuohenjuustoa grillattuna ja moussena, vihreää papua, huhtasienikastiketta, karhunlaukkaa, pieniä kuutioita chorizoa, jne. Värikäs ja äkkiseltään vähän sekavan näköinen annos, mutta hienosti yhteen toimivat maut tässäkin. Vuohen lihaa en ollut ennen syönyt – se osoittautui maukkaaksi, perusnautaa hiukan vahvemman makuiseksi ja erinomaiseksi ainakin näin mureaksi ja meheväksi valmistettuna. Juomaksi suositelu espanjalainen sopivan tymäkkä Corolilla Crianza (2011) toimi monipuoliselle makuyhdistelmälle mainiosti.

Aterian todellinen kruunu oli jälkiruoka, osuvasti nimeltään Chocoholicus, jossa neljäkerroksista suklaakakkua, pähkinäjäätelöä, maitosuklaavaahtoa ja tuoreita marjoja. Kakku oli todella voimakkaan suklaista ja erinomaisen herkullista, maitosuklaavaahto (ei niinkään ilmavaa moussea vaan ehkä enemmänkin ganachea?) oli lähes karamellimaisen kermaisen rikasta, ja pähkinäinen jäätelö oli suljettu oivaltavasti ison pähkinän näköiseen maitosuklaakuoreen. Annos, jossa on monta erilaista suklaakomponenttia, jättää suklaa-addiktin harvoin kylmäksi, mutta tämä oli ehdottomasti parhaasta päästä kautta aikojen, kerrassaan huumaavan hurmaava! Juomaksi yllättäen suositeltu Ron Zacapa 23 toimi varsinkin vahvan suklaakakun kanssa upeasti, vaikka muille komponenteille ehkä olikin vähän raju kaveri.

Crussa on ensikäynnin perusteella erinomainen ruoka, mainiot juomat sekä hyvin ystävällinen ja osaava palvelu. Ympäristö on erityisen viehättävä, lämpimät rustiikit puiset sävyt, ja ruoan tarjollepanossakin on käytetty luovuutta ja panostettu visuaaliseen houkuttelevuuteen. Erittäin hyvä kokemus!

(Käyty: 20.9.2014)