Cru-ravintolasta jäi edellisellä kerralla erityisen hyvät muistot, joten tähän hotellin alekerran ravintolaan piti ehtiä tälläkin Tallinan-reissulla, vaikka aikataulu olikin haasteellinen; muutaman ruokalajin myöhäinen lounas sentään onnistui. Lomalla kun olin, (ikään kuin jonkin syyn tarvitsisi..) samppanjalla aloitin: Tribaut-Schloesser Premier Cru Brut oli mukavaa maisteltavaa ruokaa odotellessa. Ylen aikaa ei tarvinnut odotella, kun amuse jo tuotiin nenän eteen: peura-tartar, sinapinsiemeniä ja tillimajoneesia … Jatka artikkeliin Cru meni metsään
Kategoria: Ateriat
Kohvik Moon
Tällä Tallinnan reissulla kaikki illat oli varattu esityksille, joten pitkille illallisille hyvissä ravintoloissa ei ollut mahdollisuutta. Syödä kuitenkin pitää, ja kahtena päivänä oli kalenterissa kolonen edes muutaman ruokalajin myöhäiselle lounaalle, joten piti valita paikat tarkasti. Toiseksi valikoitui Kohvik Moon, sataman liepeillä oleva omaperäinen mutkaton paikka, joka on viime vuoden 50 parhaan ravintolan listalla peräti sijalla numero 8. Moon tarkoittaa … Jatka artikkeliin Kohvik Moon
Skifferin mainiot liuskat
Tuli vihdoin käytyä Skifferissä Erottajalla - sitä on kehuttu, mutta ei ollut osunut omalle kohdalle aiemmin. Nyt osui ja hyvä niin! Skifferin päätuote on pizzat, joita nimittävät hauskasti liuskoiksi - liuskahan on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kapea(hko) nauhamainen kaista, kaistale, suikale" tai "kirjoitettu paperiarkki". Kaistaleen muotoinen, kyllä, mutta "kapea(hko)n" mielikuvallista määritelmää lätyn koko kyllä haastaa 🙂 "Pizzeriaksi" Skifferissä on … Jatka artikkeliin Skifferin mainiot liuskat
Näsinneula: Finlandia-menu
Pääsiäisenä piti tulla Tampereelle katsomaan erilaista Parsifalia, mutta ongelmaksi oli muodostua se, mistä saa ruokaa syödäkseen, pääsiäissunnuntaina kun enin osa laatusyöttölöistä oli kiinni. Näsinneulan ravintola oli poikkeus, joten sinne siis! Toki sinne olisi voinut mennä muutenkin, keikkuuhan se Tampereen top-4-suosikkiravintoloiden listallani - ja männävuosinakin, kun sen taso ei ollut ihan nykyisellään, siellä tuli käytyä upeiden … Jatka artikkeliin Näsinneula: Finlandia-menu
Muru ~28
Nyt voisi olla taas hyvä hetki blogata Murusta, viime bloggauksesta kun onkin jo monta kuukautta (kun ei ihan joka kerrasta kehtaa, vaikka aihetta aina onkin). Tässä välissähän Muru ehti olla tammikuun kiinnikin, jolloin uusivat ilmastointia, laajensivat viinikaappia - ja rakensivat makkarakaapin! Sen antimia innokkaasti odotellessa nautimme nyt perinteistä Muru-iltaa vakioporukassa, taas iltavuorossa eli klo 20 kattauksessa. Alkumaljana … Jatka artikkeliin Muru ~28
Vanha kunnon Savoy?
Savoyssa tuli viimeksi käytyä ihan kunnon illallisella aika tarkkaan neljä vuotta sitten; silloin puolisolle jäi jotain hampaankoloon, eikä ilman hammastikkua selvitty tälläkään kertaa - itse kyllä nautin niin silloin kuin nytkin. Kun kylän fine dining -paikkoja on viime aikoina laonnut kuin kuusipuita syysmyrskyssä (Chez Dominique, Luomo, Postres, Sundmans, ...), Savoy alkaa olla genren viimeisiä lipunkantajia. Kehitys … Jatka artikkeliin Vanha kunnon Savoy?
Sinne!
Porvoossa hyvässä huudossa oleva Sinne avasi ravintolan Helsinkiin nelisen kuukautta sitten, Eerikinkadun alkuun ihan Forumin taakse. Koska olen nähtävästi vanhanaikainen fine dining -dinosaurus, bistrot eivät välttämättä ensimmäisenä ponkaise "must try" -listani kärkeen, mutta tämä sinne kuitenkin punki saatuaan hyvää huutoa täälläkin. Synttärihengessä kolmen hengen porukalla menimme sinne siis lauantai-iltapäivällä. Ovesta sisääntullessa on ensin deli-puoli puoteineen, taaempana … Jatka artikkeliin Sinne!
A21: Talvivaellus cocktailien kera
A21 Dining on ainakin kahdella tapaa hauskan omalaatuinen ravintola: se tarjoilee vain pitkähköjä (5 tai 7 ruokalajia) teemamenuja, ja viinipaketin ohella menulle on saatavana tarkkaan paritettu cocktail-paketti. Drinksut ruokajuomina kuulostaa ehkä aluksi oudolta, mutta ne toimivat mainiosti; cocktailien etu viiniin verrattuna on mahdollisuus tarkasti räätälöidä juuri sopiva maku ruoan pariksi - viiniä ei voi (tai ei ainakaan … Jatka artikkeliin A21: Talvivaellus cocktailien kera
Blinejä lounaaksi Lasipalatsissa
Taas on blinikausi! Ensimmäiset blinini joskus vuosia sitten söin Lasipalatsissa, jonka blineistä onkin muodostunut mielessäni prototyyppi, johon muita blinejä vertaan - useinkin niiden muiden vahingoksi. Lasipalatsin tavoista tarjota blinejä suosikkini on "syö blinejä niin paljon kuin haluat ja X lisuketta" eli hinnoittelu perustuu lisukkeiden määrään ja blineja voi syödä niin paljon kuin napa vetää. Blinit ovat isoja ja … Jatka artikkeliin Blinejä lounaaksi Lasipalatsissa
Gaijin ad hoc yllätti
Pitkän päivän ja alkuillan tilaisuuden jälkeen nälkä hiukan vielä juili vatsan (tai ainakin suun) seutuvilla, joten päätimme suunnata Gaijiniin, jossa en ollut aiemmin käynytkään, kokemukset kun sisarravintoloistaan olivat vaihtelevia, ja aasialainen keittiö kun ei ole rakkaimpia intohimojani. Kevyet ennakkoluuloni kuitenkin särähtivät kerralla pirstaleiksi. Illan hetki oli jo edistynyt, joten pitkään menuun emme sortuneet vaan otimme jokusia pieniä paloja alkuun ja päänumeroksi … Jatka artikkeliin Gaijin ad hoc yllätti
Farang – menu ”Panwa”
Viime kerta Farangissa aika tarkkaan vuosi sitten oli yhdistelmä erinomaista ja keskinkertaista, niinpä olikin erirtyisen kiinnostavaa mennä nyt uudelleen. Suosionsa on edelleen hyvä: sopivan ajan löytäminen vaati useamman sähköpostikierroksen edestakaisin (online-varaussysteemiä ei ole). Drinksuissa Farang on ania loistanut, sellaisella siis homma käyntiin: Sailor Tom, jossa limeä, minttua, ja inkivääriä - mainio makuyhdistelmä makeutta ja raikkautta. Kolmesta maistelumenusta valittiin … Jatka artikkeliin Farang – menu ”Panwa”
Muru taas
Viimeksi tuli kirjoitettua Murusta yli kolmannesvuosi sitten, joten lienee jo taas aika. Perinteen mukaisesti oltiin liikkeellä torstai-iltana klo 20 kattauksessa ja etkoryypyt oli napattu Tornin American Barissa. Jatkoryypyksi saatiin heti alkuun Pascal Doquet Blanc de Blancsia (vissiin sitä Horizonia, jota taannoin kehuivat lavakaupalla hankkineensa). Hyvää oli, kuten viimeksikin. Menusta keskusteltiin Maukan kanssa lähinnä vain ruokalajien … Jatka artikkeliin Muru taas
Hella ja huone taas tasollaan
Elokuussa Teatterikesän aikaan mouhotin, että Hellan ja huoneen kesämenussa ruoan kiinnostavuus oli laskenut ja luovuus säästöliekillä vaikkakin laatu edekkeen kohdallaan. Niinpä hiukan jännitti, että miten nyt, kun kesä jo säidenkin puolesta oli auttamatta ohi (juuri alkanut lumipyry tuotti yön aikana 10 cm lumikerroksen Tampereelle). Huoli oli turha: ruoan yllätyksellisyys, luovuus ja kiinnostavuus olivat vähintäänkin aiemmin … Jatka artikkeliin Hella ja huone taas tasollaan
C:ssä tamperelaista ryhveliä ynnä muuta herkkua
Tälläkin kertaa Tampereen-reissulla yritin tunkea ohjelmaan sekä teatteria että ravintoloita, mikä on aina haasteellista, niiden molempien optimaalinen nautinta-aika kun osuu samoihin illan hetkiin. Iltoja oli rajallisesti ja mainioita ravintoloita Tampereella monia, joten piti priorisoida: Ravintola C:hen piti ainakin päästä, se kun on aina ollut varma valinta. Tein tälläkin kertaa ikävän tempun ja varasin pöydän teatterin … Jatka artikkeliin C:ssä tamperelaista ryhveliä ynnä muuta herkkua
Postres postuumisti
Kun luet tätä, on tuuli käynyt Postresin ylitse eikä sitä enää ole; se sulki ovensa lopullisesti eilen. Kävimme neljän hengen porukalla viimeisellä illallisella viimeistä edellisenä iltana. Alkumaljoiksi otimme pullon Recaredon punaista luomu-cavaa, vahvan väristä ja maukasta kuohujuomaa. Valmiita menukokonaisuuksia ei ollut, joten napsimme listalta alku-, pää- ja jälkiruoat kukin makumme mukaan. Alkuruoista löytyi hauskasti nimetty … Jatka artikkeliin Postres postuumisti