Yleensä jaarittelen blogissa ensisijassa vähintään kolmen ruokalajin illallisista, mutta tällä kertaa kyseessä on pikkeuksellisesti lounas, joka kuitenkin olisi kaikin puolin voinut olla blogiin kelpaava illallinenkin, jos se vain olisi nautittu muutamaa tuntia myöhemmin. Solna on pieni ravintola Munkkiniemessä, kerrostalon alakerrassa. Siitä poikkeuksellinen "lähiöravintola", että sen laatu on tasaisesti korkea - onhan se säilyttänyt bib gourmand … Jatka artikkeliin Solna lounaalla
Farang on keikkunut Suomen parhaiden ravintoloiden listan kärkikaartissa jo pitkään, mutta omiin suurimpiin suosikkeihini se ei ole lukeutunut; enimmäkseen varmaankin siksi, koska tulisuus ruoassa ei yleensä hivele makuaistiani, minkä toki myönnän henkilökohtaiseksi rajoittuneisuudekseni. Mutta toki siellä saa myös minun makuuni erittäin hyvää ruokaa, kuten taas saimme havaita. Yksi Farangin hyviä puolia on sen ylen houkutteleva … Jatka artikkeliin Farang – pikamaistelumenu
Ravinteli Huberista jäi hyvät makumuistot viime kerralta elokuulta, niinpä menimme sinne seuralaiseni kanssa kohtalaisen korkein odotuksin. Ruoan osalta pääosin odotukset täyttyivätkin. Otimme alkupalaksi ylikypsää häränhäntää ja punajuurta, mukana myös creme fraichea ja punajuuritapiokahelmiä. Suorakaiteeksi prässätty häränhäntä oli mitä mainointa, herkullista suussa sulavaa lihaa. Punajuuri, makea ja vahvanmakuinen, toimi häntälihan kaverina hienosti. Erinomainen annos, ja lähes … Jatka artikkeliin Huber – hyvää lihaa ja savunkäryä
Nyt taisi olla jo peräti kymmenes kerta Hellassa ja huoneessa viimeisten muutaman vuoden aikana. Niin se aika rientää, kun syö hyvin! Alkumaljaksi Humberto tarjosi lasillisen proseccoa, olikohan Col Vetorazia - varsin hyvää, hiukan makeuttakin, mikä sopii omaan makuuni oikein hyvin. Viime kerralla tarjolla oli vain lyhyitä kesämenuja, nyt käytössä taas vakiokaava eli 1-8 ruokalajia, joista … Jatka artikkeliin Hella & huone & erinomaisherkut
Taas (!) Murusssa perinteen mukaisesti. Tällä kertaa vakioseurueemme kolmas henkilö oli reilun puoli tuntia myöhässä, joten päätimme odotellessa ottaa lasilliset samppanjaa: Geoffroyn tuotantoa, Samuilin mukaan talvisamppanjaa, jossa piti maistuman talvi-ilta. En tiedä, mutta hyvää oli. Samuilin kysymykseen, maistuisiko samppanjan kanssa pieni ruoka, vastasimme tietenkin myöntävästi. Saimme annokset herkullista sinisorsa-rilletteä marinoitujen sienien, sienimössön ja viinihyytelön kera. … Jatka artikkeliin Muru
Park Plaza Westminster Bridge -hotellin yhteydessä oleva ranskalaistyyppinen Brasserie Joël osoittautui yllättävänkin kelvolliseksi ravintolaksi Josper-grilleineen. Parin lounaan lisäksi nautimme siinä perjantaina tässä kuvatun myöhäisen illallisen. Cocktail-tilaisuuden jälkeenkin maistui vielä kupliva, siispä aluksi lasilliset Sant Orsolan proseccoa. Pöytään tuotiin lounailta tuttu leipäkori (mm. mainioita sitruuna-timjamisämpylöitä) ja tapenade-henkistä oliivitahnaa öljyn ym. lisäksi. Aluksi otin ranskalaisen sipulikeiton, joka … Jatka artikkeliin Brasserie Joël – ruokaherkkuja
Alain Ducasse at The Dorchester on ensimmäinen kolmen Michelin-tähden ravintola, jossa olen käynyt. Pohjoismaissa meillä ei kai vieläkään ole kolmitähtisiä; UK:ssa niitä on neljä, joista kaksi kätevästi Lontoon keskusta-alueella. Toinen kuuluu Gordon Ramsayn valtakuntaan, toinen ranskalaistaustaisen Alain Ducassen imperiumiin. Jompaan kumpaan piti tällä Lontoon-reissulla päästä, kun olivat niin kätevästi tarjolla, ja muutaman kk varoitusajalla löytyi … Jatka artikkeliin Kolmen tähden lontoonranskis
Tallinnasta oli kohtalaisen hankalaa löytää sunnuntaina auki olevaa (verkkosivujen perusteella) hyvää ravintolaa, jossa olisi kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen - pikaiseksi ratkaisuksi valitsin Lusikaksen, jossa kerran ennenkin on käyty samalla porukalla, jossa yksi kulkee pyörätuolilla. Aluksi maistui hiukan tylsä mutta aina maukas kir royal. Leipiä tuotiin pöytään heti aluksi ja niiden kera öljyä, balsamicoa ja suolaa. Alkuruoaksi … Jatka artikkeliin Lusikas
Taas vakkarivisiitti Muruun kolmisin entisen ja nykyisen kollegan kanssa, tällä kertaa iltavuorossa eli klo 20 kattauksessa, joka on omaan makuuni vähän myöhäinen mutta sikäli mukava, ettei ole sitä (pienen) pientä kiireen tuntua, joka aiemmassa kattauksessa joskus on. Alkusamppanjaksi Pol Rogeria vuodelta 2002, ja kuten aina, valitsimme päivän menun juustoineen ja välirisottoineen ja luotimme, että Samuil … Jatka artikkeliin Murun ankkapupu
Helsingin sushi-mestoista Umeshu on kestosuosikkejani: tila ja ympristö on ehkä hiukan ahdas ja nuhjuinen, palvelu arkista ja tasoltaan vaihtelevaa, mutta ruoka ei ole koskaan pettänyt. Varsinaisen sushin sijaan nautin mieluummin sashimia, ja Umeshussa kaikkia "nigirejä" onkin saanut "sashimeina", ja niin lopulta nytkin vaikka tarjoilija tällä kertaa hiukan nikottelikin tilaukselleni: siikaa, grillattua lohta ja grillattua kampasimpukkaa. … Jatka artikkeliin Hyvää raakana
Vietin taas perinteisesti lähes viikon Tampereella teatterikesän ja kaupungin hyvien ravintoloiden annista nautiskellen. Osa kokemuksista oli oman blogijuttunsa väärtejä (niihin linkit tästä jutusta), osa ei niin puhutellut (niistä muutama sana tässä yhteenvetojutussa). Teatterikesä oli 45. - itselleni tosin vasta 11. kerta. Ti 6.8.2013 Festivaali alkoi maanantaina, mutta pääsin Tampereelle vasta tiistaina iltapäivällä. Heti ensimmäisenä ohjelmassa … Jatka artikkeliin Teatteria ja herkuttelua Tampereella
Ravinteli Bertha on Tampereen high class bistro, jossa ruoka, juoma ja palvelu nousevat samalle tasolle kaupungin parhaiden fine dining -paikkojen kanssa. SIksi se on yleensä Tampereen reissujen listallani fine dining -paikkojen ohella. Berthassa on näppärään tyyliin simppeli mutta vaihtoehtoja tarjoava menu: alku-, pää- ja jälkiruoasta tarjolla kolme eri vaihtoehtoa. Nyt oli ekstroina tarjolla mahdollisuus myös … Jatka artikkeliin Bertha – hyvä(st)ä sydämestä
Myönnän heti alkuun, että Hella & huone on toinen Tampereen suosikkiravintoloistani. Niinpä vähän huolestuin, kun Arto Rastas keväällä etsi uutta salista vastaavaa, edellinen kun oli erittäin hyvä. Mutta eipä ole uudessakaan moittimista, hyvin on viinit, ruoat ja palvelu hallussa. Aiemmilla käynneillä aperitiivi on tullut vähän ikään kuin kehiteltyä lennosta, mutta nyt oli ihan apritiivilistakin - … Jatka artikkeliin Hella & huone jaksaa hurmata
Ravinteli Berthan omistajat avasivat vajaa vuosi sitten Tampereelle pihvipaikan nimeltä Ravinteli Huber - ensivisiitin perusteella varsin pätevä biffiravinteli! Menin Huberiin suoraan teatterista pe-iltana klo 21.40, ja hyvin mahduin ilman pöytävaraustakin. Lista oli lyhyt mutta ytimekäs. Ilta oli jo pitkällä, ja olin ajatellut ottaa vain pihvin, mutta sorruin kuitenkin myös alkuruokaan: "Härkää Tartar ja Kananmunaa". Erinomainen … Jatka artikkeliin Huber – Berthan lihaksikas pikkuveli
Pidän korkeista paikoista - niinpä ravintola, joka on sopivan ylhäällä, josta on hienot näköalat ja joka tarjoaa hyvää ruokaa "pääsee" suosikkilistalleni (ja blogiini) jo melkein suoraan. Tampereen Näsinneulan ravintola täyttää em. kriteerit hyvin ja tarjoaa ihan kelvollista fine diningia. Ravintola on tornin ylemmässä kerroksessa, 124 m korkeudessa, joten hyvin näkee yli Tampereen seudun. Ravintola myös … Jatka artikkeliin OJ’s & ukkonen – Näsinneula
Erinomaisuutta 