Tunnetut sadut ovat viime aikoina herättäneet nykykoreografien kiinnostusta: The Royal Ballet'ssa Christopher Wheeldon loi pari vuotta sitten Covent Gardenin lavalle huikean baletin Liisa ihmemaassa, ja nyt omaan Kansallisbalettiimme Javier Torres on valmistanut uutukaisen teoksen Kaunotar ja hirviö, jonka kantaesitys oli vain muutama viikko sitten. Satujen voidaan nähdä ilmentävän ja toisintavan kollektiivisen tiedostamattoman sisältöjä, joten taiteenteon … Jatka artikkeliin Kaunotar ja hirviö – Torresin mestariteos
Spis
Spis on yksi näitä tuoreita, modernia pohjoismaista ruokaa tarjoavia ravintoloita, jotka kiinnittävät erityistä huomiota raaka-aineisiin. Pääosassa se kehuu pitävänsä kasviksia, mikä ei ihan turhaa puhetta olekaan. Tämä oli toka kerta Spisissä, tällä kertaa hankalan porukan kanssa, mukana allergikkoa, pesketaaria, ym. ruokavaivaisia väkeä. Spisillä on ainakin viikonloppuna kaksi kattausta per ilta, mikä on sikäli kätevää, että … Jatka artikkeliin Spis
Mihin valo katoaa?
Valtteri Raekallion teos "Mihin valo katoaa" asettaa odotukset jo johonkin muualle kuin normitanssiteokseen: esityspaikasta on kerrottu ennakolta vain, että "esitys alkaa Helsingin Kaupunginteatterin Studio Elsan lämpiöstä, josta yleisö kuljetetaan esityspaikkaan". Parikymmentä meitä siinä lämpiössä hetken haahuili, kunnes meidät heitettiin ulos ja johdateltiin kulkueena läheiselle virastotalolle, jonka väestönsuojan uumeniin katosimme - liekö sinne valokin kadonnut, myöhä … Jatka artikkeliin Mihin valo katoaa?
Sipuli ei petä
Sipuli Katajanokalla on outo tapaus: en ole koskaan saanut siellä huonoa tai edes keskinkertaista ruokaa vaan aina vain hyvää tai parempaa - ja silti se ei nouse kovin korkealle "listoilla" kuten "Suomen 50 parasta ravintolaa", jolla se on vuonna 2007 ollut sijalla 44 mutta muutoin loistanut poissaolollaan. Omalla listallani se on top-10:ssä, ja tämän kokemuksen … Jatka artikkeliin Sipuli ei petä
Muru – täysi tiu
Jos en ole ihan erehtynyt, niin nyt taisi tulla täyteen 20 kertaa Murussa. No, kukapa näitä laskee, mutta kuitenkin... Olen ajatellut että pidän Murun suhteen aika tiukkaa linjaa enkä joka kerrasta bloggaa, mutta tällä kerralla ei oikein voinut muuta kuin kirjoittaa, alkuruoka ja pääruoka kun olivat kerrassaan erinomaisia. Samppanja oli vaihtunut, nyt saatiin Bereche et … Jatka artikkeliin Muru – täysi tiu
Balettigaala
Voinen heti tunnustaa, että olen vakavasti Kansallisbalettimme hurmaama, joten en edes osanne kuvitella esitystä, jossa ei olisi aimoannosta erinomaisuutta, siis juuri sitä, josta tässä blogissani juurikin on kyse. Ehkäpä sellainen esitys vielä tulee eteen, mutta tänään sen vuoro ei vielä ollut. Kansallisbaletin tanssijayhdistyksen järjestämä, Sara Saviolan ja Teemu Tainion juontama gaalanäytös lastensairaalan hyväksi keräsi Alminsalin … Jatka artikkeliin Balettigaala
Jenůfa (vrt. mummo lumessa)
Tällä kertaa menin katsomaan oopperaa "nimen" vuoksi, olihan harvinaisesti Karita Mattila esiintymässä livenä Kansallisoopperassa. Ja toki kannatti mennä ihan hänenkin vuokseen, mutta ooppera ja produktio osoittautuivat mainioksi kokemukseksi muutoinkin. Tšekkiläisen Leoš Janáčekin oopperaa Jenůfa voisi luonnehtia vaikkapa kasvutarinaksi, selviytymistarinaksi, tai vahvojen naisten tarinaksi. Tarinaan kuuluu menetyksiä, alkoholismia, väkivaltaa, lapsenmurha, juonittelua ja muutasentoista kauhiata - siitä … Jatka artikkeliin Jenůfa (vrt. mummo lumessa)
Ask – luomuherkkuja
Toinen kerta Askissa - ekasta kerrasta ehti vierähtää lähes vuosi, vaikka kokemus silloin olikin erittäin hyvä. Askin linja edustaa modernia pohjoismaista keittiötä ja painotus on vahvasti luomussa. Edelliskerrasta jäi erityisesti mieleen erinomaiset kasvisannokset - asia, johon paatuneena lihansyöjänä ylen harvoin kiinnitän positiivista huomiota. Oltiin viettämässä synttäreitä, mikä oli hyvä tekosyy aloittaa samppanjalla: Tarlant Zero Brut … Jatka artikkeliin Ask – luomuherkkuja
Miesten juttu
Joona Halosen teoksessa Straight tanssi viisi taitavaa miestä: Arttu Palmio, Dayron Napoles Rubant, Sakari Saikkonen, Guillermo Sarduy ja Jukka Tarvainen. Käsiohjelman mukaan teos on ylistys miessukupuolelle. Miehuus olikin teoksen tematiikan keskiössä, koostuihan yksinkertaisen tyylikäs puvustuskin lähes pelkästä miesunivormusta, tummasta puvusta ja valkoisesta paidasta - paljasjalkaisuus sopivast tyyliä rikkoen. Puvustuksen ohella myös lavastus oli miehisen karua: … Jatka artikkeliin Miesten juttu
Balettioppilaitos: Tanssijoiden workshop (2014)
Alminsalissa nähtiin Tanssijoiden workshop, Kansallisoopperan balettioppilaitoksen pian valmistuvien opiskelijoiden koreografioita ja esityksiä. Reilussa tunnissa nähtiin peräti 12 lyhyttä teosta, muutamaa lukuunottamatta ihan uusia. Illassa oli paljon hienoja hetkiä - onkin hienoa nähdä, että balettioppilaitoksesta valmistuvissa on upeita tanssijoita, eikä hullumpia koreografinalkujakaan! Illan avasi Veera Vanhasen teos Me², jonka tanssivat Veera Halenius ja Oskari Nyyssölä - … Jatka artikkeliin Balettioppilaitos: Tanssijoiden workshop (2014)
Blinejä Kappelissa
Blinit kuuluvat miltei välttämättä alkuvuoteen, minkä syynä tai seurauksena monilla ravintoloilla onkin tammi-helmikuussa bliniviikot. Sunnuntaisin useat niistä ovat kiinni (liekö järkevää, kun suurin osa ihmisistä on vapaalla...?), mutta Kappeli oli onneksi auki, joten sinne siis. Kipakalla pakkasilmalla alkumaljaksi maistui Kappelin oma toti, jossa tumman rommin lisäksi tujaus Amarettoa - mainio yhdistelmä, tuskin edes kaipasi guatemalalaista … Jatka artikkeliin Blinejä Kappelissa
Schloss Schönbrunn Orchester Vienna
Tämä taitaakin olla eka postaukseni Helsingin Musiikkitalossa olleesta esityksestä - outoa, sillä talohan on erinomainen jo itsessään 🙂 Ekan kerran taisin tutustua Musiikkitalon akustiikkaan reilut pari vuotta sitten Apocalyptican konsertissa vain pari viikkoa talon avajaisten jälkeen - vähän huonoilla paikoilla ylhäällä lavan takana, jonne kuului lähinnä rumpujen jytke - paitsi biiseissä, joissa rumpuja ei ollut, … Jatka artikkeliin Schloss Schönbrunn Orchester Vienna
Muru & Henkka & Maukka
Taas perinteinen Muru-ilta ja vakkaripöytä. Keittiövelhona mm. Twitter- ja tv-julkkiksena kunnostautunut Henkka ja salin henkenä sommerlier-kisoja kiertänyt Maukka. Hyvissä käsissä siis, kuten Murussa aina. Muutenkin olo oli alusta alkaen tutun kotoisen tervetullut. Aperitiiviksi saimme taas Geoffroyn "talvisamppanjaa" (Pureté Brut Nature?), joka rutikuivuudestaan (dosage 0 g/l) huolimatta maistui hyvin makeammankin ystävälle. Muutoinkin käytössä oli vanha koeteltu … Jatka artikkeliin Muru & Henkka & Maukka
Muru kiven sisällä
Muru pisti pystyyn pop up -ravintolansa "Muru Pops Down in Tytyri Vol II" jo toista kertaa Lohjan Tytyrin kalkkikivikaivoksen kaivosmuseon tiloissa 80 m maanpinnan alapuolella. Viime vuonna tuli tämä outous missattua, tänä vuonna olimme liikkeellä hyvissä ajoin ja varasimme oman 10 hengen pirttipöytämme pelottomasti perjantailta 13. päivä. Häppeninkiin kuului ensin kiertokäynti kaivosmuseossa eli kaivoksen osassa, joka … Jatka artikkeliin Muru kiven sisällä
Lumikuningatar
Näin Lumikuningattaren melko tuoreeltaan vuosi sitten (8. esitys) ja nyt uudelleen (26. esitys). Varsin hyvin se kesti toisenkin katsomiskerran ja kestänee useammankin. Onkin hyvän ja kiinnostavan teoksen merkkejä, että sen haluaa kokea uudelleen ja se antaa jotain merkitsevää uusintakerroillakin. Lumikuningatar on yksi niistä monista hyvistä jutuista, joita Kenneth Greve on saanut Kansallisbaletissamme aikaan. Tarinan juonen … Jatka artikkeliin Lumikuningatar