Anna Karenina flamencon ja nykytanssin pyörteissä

Tampereen teatterikesässä on useinkin voinut nähdä paitsi esityksiä pitkin Suomea ja maailmaa myös sellaisia, joita olisi voinut Helsingin seudulla jo helposti nähdä. Tällä kertaa tähän tuli vielä lisäkerros: esitys, jonka kylläkin näin keväällä, mutta josta en silloin ehtinyt kirjoittaa. Nyt siis ilokseni näin Compañía Kaari & Roni Martinin Anna Kareninan toistamiseen. Tolstoin Anna Karenina (1877) … Jatka artikkeliin Anna Karenina flamencon ja nykytanssin pyörteissä

Amor Fati

Brad Pitt laatii matchaa - vesi oikeassa lämpötilassa, vaahdotus bambuvispilällä, jne. - ja tarjoaa teetä myös haastattelijalle. Paikka on kaverin ateljee, jossa on 200 kg möykky savea, ja haastattelija lienee GQ Style -lehdestä, johon Pitt oikeastikin antoi haastattelun toukokuussa 2017 liittyen ero- ja elämänkriisiinsä. Anna-Mari Karvosen ja Anni Puolakan Amor fati -näytelmän pääraaka-aineksia ovatkin juuri … Jatka artikkeliin Amor Fati

Breath kasvaa osiaan suuremmaksi

Lämmin tuulahdus aurinkoisen Tampereen kevätsäässä, elämän henkäys vai pirunkeuhkon nariseva ujellus? Sanotaan, ettei elämä ole vaikeaa, pitää vain muistaa hengittää. Henki on elämän välttämätön muttei riittävä ehto, tarvitaan myös toista ihmistä - vaikka hankaliahan ne ruojat tuppaavat olemaan. Tero Saarinen Companyn uusin teos Breath kantaesitettiin kuukausi sitten Kanadassa, ja Suomen ensi-ilta oli eilen Tampere-talossa. Saarisen … Jatka artikkeliin Breath kasvaa osiaan suuremmaksi

Yllättävä, hämmentävä ja virvoittava Genderfuck

Emilia Kokon ja työryhmän Genderfuck jätti mielen erityisellä tavalla hämmentyneen vaivauksen tilan - sillä lailla hyvällä tavalla, että tässä oli jotain, joka ei ihan heti aukea. Ei ole ehkä kokonaan auennut vieläkään, kun jonkinkin verran on aikaa ehtinyt jo kulua esityksen jälkeen tätä kirjoittaessani. Niinpä ajattelinkin, että otan tähän vähän samanlaisen otteen kuin nykytanssiin en liikaa … Jatka artikkeliin Yllättävä, hämmentävä ja virvoittava Genderfuck

Sopivan verkkainen Vaimoni, Casanova

Leea Klemolan käsikirjoittama ja ohjaama Kuopion kaupunginteatterin ja tanssiteatteri Minimin yhteistyön tulos Vaimoni, Casanova nähtiin Tampereen teatterikesässä, TT Frenckellin näyttämöllä. Kesto, kolme tuntia, sai vähän kakistelemaan, kun keväällä suunnittelin viikon ohjelmaa, mutta toisaalta Klemolan näytelmiä ei juurikaan ole vaivannut pitkäpiimäisyys, kuten ei nytkään. Tarina sijoittuu teatteriin: Kyllikki (Seija Pitkänen), ent. teatterinjohtaja, on palaamassa kahden vuoden … Jatka artikkeliin Sopivan verkkainen Vaimoni, Casanova

Fruits of Labor. Tampereen teatterikesä. Kuva: Peter Hönnemann.

Hulvaton Fruits of Labor lipeää otteesta

Belgialaisen kuvataiteilijan Miet Warlopin teos Fruits of Labor jätti jälkeensä mitä suloisimman mielentilan: ei juuri käryäkään, mitä tuli juuri koettua, mutta olipa hieno ja jollain merkillisellä tavalla lempeän hyväntuulinen. Olen joskus ennenkin löytänyt itseni jonkin verrattoman ääreltä juuri silloin, kun esitys tuottaa tunnekokemuksen (vaikka niinkin jäsentymättömän kuin mielihyvä) ilman, että se antautuu välittömälle verbalisoinnille. Oma … Jatka artikkeliin Hulvaton Fruits of Labor lipeää otteesta

Kesän makuja C:ssä

Taas odotettu vierailu ravintola C:ssä! Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, jota olisi voinut hiukan modaillakin, mutta otin sen kokonaan sellaisenaan suositusviinien kera toki (tarjolla olisi ollut myös alkoholiton juomapaketti, hyvä!) Aluksi kuitenkin kuplivaa, A. Robert Brut Classic - sen seurassa olikin mukavaa rauhoittua (riennettyäni puolijuoksua TTT:sta, jossa Teatterikesän esitys oli venynyt aikataulustaan). C:ssä kunnioitetaan edelleen hurmaavia perinteitä, eli … Jatka artikkeliin Kesän makuja C:ssä

Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti

Franz Kafkan novelli Die Verwandlung (1915) (suom. Muodonmuutos, ruots. Förvandlingen) kertoo kauppamatkustaja Gregor Samsasta, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa isokokoiseksi tuholaishyönteiseksi. Gregor on perheensä eli vanhempiensa ja sisarensa pääasiallinen elättäjä, ja ensihuoli hänellä onkin, miten töissäkäynti nyt sujuu syöpäläisenä. Perhe suhtautuu muuttuneeseen Gregoriin viileän nuivasti; sisar tosin lupaa pitää huolta, mutta ei kauhean kauan jaksa … Jatka artikkeliin Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti

Play rape käsittelee sukupuolirooleja satuttavimmillaan

Anna Paavilaisen (Klockriketeaterniin siirtynyt) Play Rape (2014) olisi ollut moneen kertaan nähtävissä Helsingissäkin, mutta jäi näkemättä, osin aikataulusyistä, osin ehkä ennakkoluulojenikin vuoksi. Siksi oli hyvä, että sain mahdutettua sen Teatterikesän aikatauluuni. Paavilaista oli alkanut kyllästyttää naisten roolit teatterissa, ja tämä kristallisoitui raiskauksiin, joihin hän oli joutunut satamäärin eläytymään näyttämöllä, rättinä mieskollegan alla, raiskaustaiteen ammattilaisena. Alun perin … Jatka artikkeliin Play rape käsittelee sukupuolirooleja satuttavimmillaan

Transformations: lempeästi sukupuolista

Teatterikesässä oli taas ansiokkaasti laadukasta monimuotoisuusasiaa: Transforces-ryhmän ja Teemu Mäen tuore Transformations (2016). Sukupuolivähemmistöt ovat helposti näkymätön vähemmistö - poissa silmistä, poissa mielestä - joten aktiivista työtä pitää tehdä näkyväksitekemiseksi. Aihe on yleisestikin ajankohtainen, juurihan (vasta) viime vuonna Tasa-arvolakiin saatin mukaan sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu kiellettyinä syrjintäperusteina. Trans-laki häpeällisine vikoineen sen sijaan edelleen odottaa uudistamistaan. Aivot … Jatka artikkeliin Transformations: lempeästi sukupuolista

When I die – musiikkia paranormaalisti

Sveitsiläisen Thom Luzin When I Die - A Ghost Story with Music (2013) perustuu todelliseen historialliseen henkilöön, englantilaiseen Rosemary Browniin (1916-2001), joka julkaisi musiikkia, jonka kertoi kuolleiden säveltäjien hänelle sanelleen. Alun perin kontaktin sieltä jostain teki Franz Liszt, jo Brownin ollessa 7-vuotias, mutta ilmeisesti sana kulkee tuonpuoleisessakin, ja lopulta peräti kymmenkunta nimekästä säveltäjää käytti Brownin … Jatka artikkeliin When I die – musiikkia paranormaalisti

Alpha – Hellan & huoneen ”zero waste” -popup

Arto Rastas on laittanut Hellan ja huoneen normaalikonseptin hyllylle hetkeksi ja pystyttänyt tiloihin heinä-elokuuksi Alpha-nimisen "popup-ravintolan", jossa pyrkimyksenä on nollahävikki. Erittäin hyvä ajatus, kaikki ekologisesti suotuisat jutut ovat mitä kannatettavimpia! Ensijulkistuksissa puhuttiin jopa syötävistä astioista, mutta kohtuus kaikessa. Sisustuksessa näkyi mm. krouvia kasvatusalustaa. Tarjolla oli kaksi kolmen ruokalajin menua tai niiden yhdistelmänä seitsemän. Oli jo kovin myöhä, … Jatka artikkeliin Alpha – Hellan & huoneen ”zero waste” -popup

Tavallisuuden aave, haave vai mörkö?

Q-teatterin Tavallisuuden aave (2016) on taas sitä sarjaa, joka olisi pitänyt käydä katsomassa jo Helsingissä, mutta kun ei, niin hyvä että sen näkee Tampereella Teatterikesässä. Saara Turusen kirjoittama ja ohjaama näytelmä on saanut alaotsikokseen ”Kuvia kotimaasta”, ja tuttuakin tutumpaa suomalaisen arjen ja mielen kuvastoa näyttämölle tuleekin: häiden jäykkiä konventioita kursailuineen ja säädettyine arvojärjestyksineen, perhe-elämän arkea … Jatka artikkeliin Tavallisuuden aave, haave vai mörkö?

Berthan upea kuusikko

Berthassa oli tarjolla 4 ja 6 ruokalajin menut, ja kun kahden Teatterikesä-esityksen välissä oli mukavasti muutama tunti aikaa, niin pidempi menu tietysti, juomien kera: neljä alkuruokaa, pääruoka ja jälkiruoka. Ensin kuitenkin alkujuomaksi samppanja, mainio René Geoffroy Empreinte. Ensimmäinen alkuruoka oli silli, sitruunaverbena, ranskankerma. Silli oli etikkamausteliemessä marinoitua ja nahkansa oli vähän paahdettu. Sen kanssa oli sitruunaverbanaöljyä, piimä-ranskankermakastiketa, maksaruohoa, tilliä ja kurkkua. … Jatka artikkeliin Berthan upea kuusikko

Mikä **t*n Pikku Prinssi?

Tanssiteatterin MD:n Mikä **t*n Pikku Prinssi? (2015) on ollut listallani ja olisi pitänyt nähdä jo aiemmin, mutta nyt tarjoutui hyvä tilaisuus, kun se on Teatterikesän Off-ohjelmistossa. Antoine de Saint-Exupéryn romaani Pikku prinssi (1943) lienee yleisesti tuttu: kertomus pikkuplaneetta B612:lla ruusun kanssa asustavasta Pikku prinssistä, joka lähtee seikkailemaan ja päätyy Maahan, jossa tapaa mm. ketun ja … Jatka artikkeliin Mikä **t*n Pikku Prinssi?