Xiexin: Valtavan kaunista liikettä Kiinasta

Viime vuonna Kuopion gaalassa muiden mukana hurmaannuin kiinalaisen tanssija-koreografin Xie Xin dueton ja soolon liikekielestä, joka tuntui jalostuneen omanlaisensa liike-estetiikan pinaakkeliksi. Nyt oli tarjolla hänen ryhmänsä Xiexin Dance Theatren kokonainen pitkä teos, From IN (vuodelta 2015). Liike oli paljolti juuri sirä ultrakaunista, jota odotinkin: pehmeää mutta jäntevää, jatkuvaa, virtaavaa, katkotonta, vaivattoman oloista. Kuin liike veden alla. … Jatka artikkeliin Xiexin: Valtavan kaunista liikettä Kiinasta

FLA.CO.MEN – Israel Galván rakentaa purkaen

Israel Galván joutui viime vuonna jättämään Kuopion väliin polvivamman vuoksi, joten sitäkin odotetumpi oli nyt nähty FLA.CO.MEN. Oma tietämykseni flamencosta on kovin ohkoinen - en juurikaan ole taiteenlajiin perehtynyt, ja nähnytkin sitä lähinnä juuri täällä Kuopiossa. Siispä (taaskaan) en tarjoa syvää tanssianalyysia vaan jorisen omiani siitä, mitä mietteitä esitys onnistui herättämään. Teoksen nimi on osuva: … Jatka artikkeliin FLA.CO.MEN – Israel Galván rakentaa purkaen

NDT2:n nuorta energiaa ja taituruutta

Tämän vuoden Kuopio tanssii ja soi -festivaalin avasi Nederlands Dans Theater 2, joka on nykytanssin kärkiryhmiin kuuluvan NDT:n eräänlainen nuoriso-osasto (tällä hetkellä 18-23-vuotiaita), johon valitaan klassisesti koulutettuja tanssijoita kypsymään NDT 1 -ryhmään, mutta jolla on ihan omakin taiteellinen roolinsa. Illassa nähtiin neljä teosta, jotka kaikki on alun perin tehty NDT:lle. Illan avasi Sol Leónin ja … Jatka artikkeliin NDT2:n nuorta energiaa ja taituruutta

Jyrki Karttunen: Valse Triste. Kuva: Suomen kansallisbaletti/Mirka Kleemola.

Neljän koreografin Voimalla

Kansallisbaletin neljän teoksen Voima-illassa nähtiin kotimaisilta kokeneilta koreografeilta neljä osin hyvinkin tuoretta teosta - erilaisia mutta omalla tavallaan puhuttelevia jokainen. Neljä teosta lyhyessä ajassa on ylitsevuotavan runsas kattaus - niinpä seuraavassa vain lyhyesti kustakin, koska mukaan onnistui tarttumaan vain vajavaisia muisti- ja mielikuvanpalasia. Illan avasi Susanna Leinosen Breaking the Fury (2012), joka oli kauttaaltaan Leinoselle ominaista tarkkaa … Jatka artikkeliin Neljän koreografin Voimalla

Schönheitsabend

Kiasman ARS17-ohjelmistossa nähty Florentina Holzingerin ja Vincent Riebeekin Schönheitsabend lupasi ennnakkotiedoissa "valtasuhteita, sukupuolirooleja, väkivaltaa, seksiä ja hulluutta, ekstaasia ja epäsiveellistä erotiikkaa". Mitäpä sitä ihminen muuta kaipaa? Klikkijournalismihenkinen luonnehdinta herätti hilpeyttä, mutta jossainpäin maailmaa teos lienee herättänyt hämmennystä, jopa pahennusta. Mitään kovin uutta tai ihmeellistä en osannut siitä löytää, mutta toki ihan toimivan yhdistelmän mielenkiintoista sukupuoliroolien käsittelyä … Jatka artikkeliin Schönheitsabend

Kuuselan Seitsemän veljestä (taas!)

Marjo Kuuselan koreografioima Seitsemän veljestä Kansallisbaletissa teki muutama vuosi sitten vaikutuksen - silloin kävin katsomassa ensi-illan ja vielä toisenkin illan. Niinpä se piti toki nähdä vielä uudelleen, kun se  tuli kevään ohjelmistoon repriisinä - nyt oli kyseessä jo tämän produktion 10. esitys. Samalla oli hauska lukea silloista tekstiäni - blogini oli vasta muutaman kuukauden ikäinen vauveli ja haki vielä … Jatka artikkeliin Kuuselan Seitsemän veljestä (taas!)

Jemina – The Great American Show!

Helsinki Dance Companyn (HDC) ja Zodiakin yhteistuotanto Jemina - The Great American Show poimii meidät matkaansa siitä, mihin Jyrki Karttusen Jeminan monta elämää muutama vuosi sitten jätti. Alkuperäisen Jeminan näin pian kantaesityksen jälkeen Zodiakissa ja uudelleen pari vuotta nyöhemmin Kuopiossa - mieleen jäi paitsi Karttusen huikean monipuolinen osaaminen myös etenkin karskean lämminhenkinen, anatomisesti epäkorrekti sukupuolen ja … Jatka artikkeliin Jemina – The Great American Show!

Susanna Leinonen Company ja Circo Aereo vaikuttavassa yhteisillassa

Susanna Leinonen Companyn ja Circo Aereon yhteisillassa nähtiin kaksi puolen tunnin mittaista esitystä - varsin erilaisia, mutta ei täysin vieraita toisilleen. SLC:n Romeo ja Julia sai kantaesityksensä alkuperäisessä muodossaan vuoden 2012 loppupuolella; näin sen silloin muutamaa päivää myöhemmin (blogijuttua siitä ei ole, koska bloggaamisen aloitin vasta puolisen vuotta myöhemmin). Mieleen oli jäänyt vahva liike, hätkähdyttävä … Jatka artikkeliin Susanna Leinonen Company ja Circo Aereo vaikuttavassa yhteisillassa

Modiglianin elämäntanssi ja teot

Nyt on viikon sisään kertynyt peräti kolme biografista nykybalettia: Tšaikovski, Rodin ja Modigliani - vieläpä suurin piirtein aikalaisia keskenään. Joskus joulun alla hoksasin, että melkein vierekkäisissä mökeissä on yhtäaikaa samaa teemaa: Ateneumissa harvinainen Modigliani-näyttely ja Eesti Rahvusballettissa Toomas Edurin baletti Modigliani - neetud kunstnik, jossa Tauno Aintsin vartavastinen musiikki. Nämähän piti koplata. Modiglianin vain 35 vuoden … Jatka artikkeliin Modiglianin elämäntanssi ja teot

Boris Eifman: Rodin. Kuva: Souheil Michael Khoury/Eifman Ballet

EIfman & Rodin: suuren kauneuden äärellä

Pietarilaisen Eifman Balletin Kansallisbaletin-vierailun eka teos oli elämäkerrallinen Tchaikovsky. PRO et CONTRA (2016) ja samankaltaista henkeä oli myös toisessa Boris Eifmanin teoksessa Rodin (2011), jonka päähahmona on kuvanveistäjä Auguste Rodin (1840-1817). Rodinin (Oleg Gabyšev) lisäksi soolorooleja olivat Camille Claudel (Ljubov Andrejeva) ja Rose Beuret (Natalja Povoroznjuk) - teoksen näkökulmana olikin Rodinin tunnesuhteet näihin naisiin. Claudel oli … Jatka artikkeliin EIfman & Rodin: suuren kauneuden äärellä

Tšaikovski toisintoineen. Kuva: Eifman Ballet/Jevgeni Matvejev.

Tšaikovskin loistava osittaisvalotus

Eifman Ballet Pietarista vieraili Kansallisbaletissa kahdella Boris Eifmanin teoksella, joista Tchaikovsky. PRO et CONTRA pyrkinee olemaan kevyesti biografinen koostuen tarinan tasolla kurkistuksista Pjotr Tšaikovskin elämään. Kunnioitettava tavoite, ja ymmärrettävä: Tšaikovskilla on varmasti ollut merkittävä vaikutus moneen koreografiin. Samalla kuitenkin erittäin haasteellinen tehtävä, kun ottaa huomioon nyky-Venäjän ihmisoikeustilanteen. Olen aiemmin nähnyt Eifmanin ryhmältä muutaman teoksen (Onegin, Punainen … Jatka artikkeliin Tšaikovskin loistava osittaisvalotus

Barokkinautintoja virtuoosisolistein

Nyt on ollut kovin pitkä aika edellisestä jorinasta, mutta muutama juttu on vielä pakko puristaa ulos vuoden viimeisistä huikeista kokemuksista. Ihan vasta vastikään olen havahtunut siihen, että meillä on peräti ainakin kaksi barokkimusiikkiin erikoistunutta orkesteria, Suomalainen barokkiorkesteri ja Helsingin barokkiorkesteri. Marraskuussa oli tilaisuus hiukan kurkistaa molempien ohjelmistoon. Suomalaisen barokkiorkesterin Vuodenajat-konsertin Ritarihuoneella bongasin alun perin Sergei Malovin perusteella - mies … Jatka artikkeliin Barokkinautintoja virtuoosisolistein

Liisa Ihmemaassa – viehkon retroa Eloa

Jorma Elon uutukainen Liisa Ihmemaassa sai kantaesityksensä Kansallisbaletissa eilen. Nimi viittaa Lewis Carrollin kirjaan Alice’s Adventures in Wonderland (1865), josta siinä paljolti onkin lainaa, mutta hahmoja myös kirjan ”jatko-osasta” Through the Looking-Glass (1871). Lisäksi Elo lienee itse sepittänyt kokonaan uuden kehystarinan: alussa Liisa nähdään osana ydinperhettä (isä, äiti, veli), isä kuolee saattaessaan Liisaa portaita ylös … Jatka artikkeliin Liisa Ihmemaassa – viehkon retroa Eloa

Susanna Leinonen Company tinkimättömästi 15 vuotta

Susanna Leinonen Company vietti 15-vuotista taivaltaan kahdella lähes loppuun myydyllä juhlanäytöksellä Alminsalissa. Tästä juohduin miettimään omaa lähes 15-vuotista näyttämötaiteen harrastamistani, jona aikana tanssiesityksiä listalleni on kirjautunut reilut 350. Niistä Leinosen Suo tihkua vihreä tammi (2003) oli aikoinaan vasta kymmenes näkemäni tanssiestys. Se jätti vahvan muistijäljen voimakkaan liikkeen ja hienon visuaalisuuden liittona ja on epäilemättä osaltaan … Jatka artikkeliin Susanna Leinonen Company tinkimättömästi 15 vuotta

Romeo ja Julia uudemmin ja vähän arkisemmin

Suuria klassikkotarinoita on aina tarpeen kerrata uusin näkökulmin, ja Shakespearea erityisesti nyt, kun bardin kuolemesta tuli keväällä kuluneeksi pyöreät 400 vuotta. Romeon ja Julian vahva ja tunneintensiivinen tarina yhdessä Prokofjevin upean musiikin kera on innostanut tanssin tekijöitä: äkkiseltään tuli meieleeni ainakin kuusi viime vuosina näkemääni eri versiota. Kansallisbaletissa vastikään kantaesitetty Natália Horečnán uusi näkemys on … Jatka artikkeliin Romeo ja Julia uudemmin ja vähän arkisemmin