Turun Kaskis on herättänyt kovasti mielenkiintoa ja on ollut omallakin "todo-listallani" jo jonkin aikaa. Se on myös ainoa Helsingin ulkopuolinen ravintola, joka on mainittu vuoden 2016 Michelin-oppaassa ja ihan ansaitusti (tosin hiukan epäilen, ovatko Michelin-ukot muissa kaupungeissa edes käyneet). Sain taannoin synttärilahjaksi lupauksen 6 ruokalajin illallisesta Kaskiksessa ja kätevästi valmiiksi tehdyn varauksenkin, joten kynnys oli matala … Jatka artikkeliin Kaskis ekan kerran
Turkuun oli matka illalliselle, mutta ajoissa kun oltiin liikkeellä, piti lounastakin saada. Kun reittiä vähän viilasi, osui matkalle kehuttu Bistro O Mat (koita tökätä ravintolan sivuilla vipeltäviä veikeitä lampaita!). Tästä kauppakeskuksen pihassa piilottelevasta ravintolasta olin aiempaa kokemusta saanut vain parin vuoden takaisesta Taste of Helsingistä. Hyväksi onneksi sattui olemaan arkipyhä ja jo lounasaikaan tarjolla à la carte -lista. Tarjolla oli kaksi … Jatka artikkeliin Bisto O Mat lyhyesti mutta nautinnollisesti
Ravintola Finnjävel on järjestyksessä toinen keittömestarien Henri Alén ja Tommi Tuominen kevään kahdesta uuesta ravintolasta Etelärannassa, ovensa se avasi vain viikkoa aiemmin Havis-ravintolan vahoissa tiloissa. Finnjävel puskee genrellään hatunnoston arvoisesti vastavirtaan: viime vuosina Helsinki on menettänyt monta fine dining -ravintolaa, ja taudin lailla levittäytyy mm. katuruoka, tuo parrakkaan painajainen, ja muu "rento" meno ("rento" ymmärtääkseni on synonyymi sanoille "veltto" ja "huo(litte)le(ma)ton"). … Jatka artikkeliin Finnjävel: perinneruoat uusiksi
Ravintola OX avautui Pikku-Roballe vain muutama viikko sitten - taustalla samat heebot kuin Kauppahallin Storyssa, joka on suosikkejani, joten odotukset siis korkealla. Ekalla kerralla uudessa ravintolassa otan mieluusti valmiin menun juomineen, jolloin kaikki valinnat menevät ravintolan osaamisen ansioksi/syyksi. Niinpä päädyimme viiden ruokalajin menuun, jonka annokset eivät olleet ihan samoja kuin à la carte -listalla ja … Jatka artikkeliin OX – erinomaista ruokaa pienessä tilassa
Entisen Sundmans Krogin tiloissa avautui muutama viikko sitten slaavilainen bistro Bystro, ensimmäinen Henri Alénin ja Tommi Tuomisen kahdesta uudesta ravintolasta niillä huudeilla. Jonkinlaista lounasta piti saada lauantaipäivänä, mikä oli hyvä syy käydä kokemassa tämä uutuus. "Yllättäen" päädyttiin blineihin ("syö niin paljon kuin jaksat") kaikilla lisukkeilla: mätiä (vaihdoin pakettiin kuuluneen kirjolohenmädin muikunmätiin), lohi-siika-tartaria, sienisalaattia, suolakurkkua, punasipulia ja smetanaa (itse hapatettua). Erittäin hyviä … Jatka artikkeliin Blinejä, vodkaa ja syrnikkejä Bystrossa
Pikku-Roban vanhan polliisiaseman tiloihin pykäsivät hotellin ja sen yhteyteen ravintolan nimeltä Krug Roba (liekö suomeksi Roba-krouvi tai Roba-kievari?) Syksyllä avattu pohjoismainen ravintola on saanut osakseen vaihtelevia arvioita, mikä on aina kiinnostavaa; myös meidän neljän hengen seurueestamme yhdellä oli huono lounaskokemus ihan lähiajalta. Siitä huolimatta oltiin nyt hyvää illalliskokemusta hakemassa - ja sellainen löytyikin! Alkusamppanjaksi aina pätevä Pol Roger Brut … Jatka artikkeliin Krug Roba & Lilla e – hyvää ja kaunista
Kohtuuttoman kauan meni ennen kuin Olon "uudessa" sijainnissa pääsin käymään, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Arki-iltana klo 18 liikkeellä ja Matka-menu mielessä. Ensin kuitenkin biodynaamista samppanjaa Benoît Lahayelta. Seura otti kir royalin - cassista ei ollut, sen sijaan ilahduttavia käsityömarjalikööreitä Lepaalta. Aluksi saatiin maisteltaviksi pienet sorminsyötävät: kotimaista kurpitsaa, perunakeksi ja fermentoitua valkosipulia, mateenmätiä ja hapankermaa sisältävä kuoriainen sekä punaherukkageelin kera … Jatka artikkeliin Erinomainen Olo!
La Maison Helsingin Tehtaankadulla on ollut "listallani" siitä lähtien, kun se avattiin viime elokuussa, mutta nyt vasta puolisen vuotta myöhemmin tuli siellä käytyä. Ainakin ruokakonsepti lienee tänä aikana ehtinyt muuttua jo ainakin kerran, samoin keittiömestari. Oltiin neljän hengen porukalla liikkeellä synttärihengessä, joten alkuun samppanjaa (ikään kuin siihen olisi syytä tarvittu): sommelierilla oli ehdolla kaksikin eri … Jatka artikkeliin La Maison
Taas on bliniaika, nam nam! Perinteisin bliniylensyöntimestamme Lasipalatsi on rempassa, joten vaihteeksi mentiin hankkimaan bliniähky Graniittilinnaan, joka on aina ollut luotettava, mutta jossa on tullut käytyä turhankin harvoin. Porukan kasaantumista odotellessa maistui kuohuva, etenkin, kun luomua oli tarjolla: La Jara, varsin käypäinen luomu-prosecco. Blinejä oli tarjolla erilaisin konfiguraatioin, varma valinta oli syö blinejä niin paljon … Jatka artikkeliin Blinejä Graniittilinnassa
Muru jatkoi pop-up-henkisten ravintoloiden perinnettään: taannoin pari vuotta sitten mentiin maan alle hämärään, tällä kertaa kirkkaaseen taidegalleriaan teemalla White Christmas - hyvä ajatus, koska Helsinkiin saatiin tänä talvena lumi vasta tapaninpäivänä. Galleria Forsblomilla oli Peter Frien, Carolus Enckellin ja Linn Fernströmin näyttelyt - viimeksimainitusta oli saman päivän Hesarissakin illallisemme kunniaksi juttu ja arvio. Näiden visuaalisesti upeiden mutta temaattisesti vähintäänkin hämmentävien kuvien katveessa … Jatka artikkeliin Muru White Christmas Galerie Forsblomilla
Kaukoidän ruokakulttuuri ei ole itselleni ihan ominta, mielikuvaani siitä liittyy usein vahva mausteisuus ja tulisuus, jotka eivät välttämättä osu makuuni. Toisaalta taas esim. sushien makumaailmassa on hyvinkin hentoja ja herkkävireisiä sävyjä. Japanilainen ravintola Hoshito oli alun perin Mäkelänkadulla, siellä muutama vuosi sitten käytiinkin. Tila oli hyvin pieni ja sen yhdessä nurkassa oli "keittiö", johon kokki nipin napin mahtui kattiloineen … Jatka artikkeliin Hoshito – 8 ruokalajin menu
Nimeltään, viineiltään ja osin ruoaltaankin espanjalaishenkinen Copas y Tapas Kluuvin kulmilla on aina välillä unohtuva raaka timantti: siellä on tullut käytyä muutamiakin kertoja, mutta blogiin se ei ole aiemmin "päässyt" - ei laadun puutteen vuoksi vaan siksi, että olen nauttinut siellä vain paria ruokalajia, kun täyteen blogi-juttuun pitäisi olla ainakin kolme. No, nyt tulee sekin puute korjattua. … Jatka artikkeliin Copas y Tapas
Ravintola Töölönrannasta en olekaan ennen kirjoittanut, mikä on yllättävää: ruoka on aina ollut vähintään hyvää, usein erinomaistakin ja palvelu ystävällistä ja osaavaa. Useimmiten on kuitenkin tullut syötyä buffetteja (joista en yleensä kirjoita): brunsseja, joulupöytiä, vappulounaita tms. Ja aina tyytyväisenä. Nyt oli kerrankin vuorossa kolme ruokaljia à la carte -listalta, joten on aika kirjoittaa. Ravintola on hienolla paikalla, … Jatka artikkeliin Töölönranta lyhyesti
Teatterimatkalla Lahdessa mahtui aikatauluun onnekkaasti käynti Roux'ssa, joka viime kerralla vei hurmioon. Silloin jäi listalta mieleen monta kiinnostavan kuuloista annosta, joita silloin ei maistelumenuun ollut mahtunut, joten odotukset olivat korkealla. Alkuun maistui tällä kertaa vähän makeampi, ravintolan nimikkojuoma Roux Royal: lakkalikööriä ja kuohuviiniä (Cava Aliguer Brut Reserva). Amusena tuli kivilaatalla tanakka viipale grillattua porkkanaa, sen kanssa mustatorvisienellä maustettua jogurttia. … Jatka artikkeliin Roux à la carte
Pikapikavisiittiin Tamperelle mahtui käynti ravintola C:ssä. Pohdittiin, montako ruokalajia vajaassa parissa tunnissa ehtii, mutta tarjoilija keittiötä konsultoituaan vakuutti, että 6 ruokalajin menun kyllä ehtisi kokonaan. Sillä siis mentiin. Itse otin viinipaketin, puoliso alkoholittoman juomapaketin - hyvä, päästiin sitäkin siis maistelemaan! C:n viehättävään tapaan ensin saatiin muutama amuse: Puffattu possunnahka punamangoldin lehden ja rosmariinimajoneesin kera oli hauskan rapsakka … Jatka artikkeliin Syksyn satoa C:ssä
Erinomaisuutta 