Marjo Kuuselan koreografioima Seitsemän veljestä Kansallisbaletissa teki muutama vuosi sitten vaikutuksen - silloin kävin katsomassa ensi-illan ja vielä toisenkin illan. Niinpä se piti toki nähdä vielä uudelleen, kun se tuli kevään ohjelmistoon repriisinä - nyt oli kyseessä jo tämän produktion 10. esitys. Samalla oli hauska lukea silloista tekstiäni - blogini oli vasta muutaman kuukauden ikäinen vauveli ja haki vielä … Jatka artikkeliin Kuuselan Seitsemän veljestä (taas!)
Helsinki Dance Companyn (HDC) ja Zodiakin yhteistuotanto Jemina - The Great American Show poimii meidät matkaansa siitä, mihin Jyrki Karttusen Jeminan monta elämää muutama vuosi sitten jätti. Alkuperäisen Jeminan näin pian kantaesityksen jälkeen Zodiakissa ja uudelleen pari vuotta nyöhemmin Kuopiossa - mieleen jäi paitsi Karttusen huikean monipuolinen osaaminen myös etenkin karskean lämminhenkinen, anatomisesti epäkorrekti sukupuolen ja … Jatka artikkeliin Jemina – The Great American Show!
Vajaan vuoden Iso-Roballa toimineesta Naturasta on kuulunut lähes pelkästään hyvää, ja sen verkkosivuilla kerrottu value proposition puhuttelee vahvasti: korkeatasoista ruokaa innovatiivisesti - ja ilmeisen tarkkaan harkitun ekologisesti. Natura kökötti todo-listallani ihan liian pitkään, nyt oli korkea aika käydä kokemassa se! Alkusamppanjan sijaan listalta löytyi mielenkiintoisia drinkkejä kuten Gin & No tonic, jossa ainakin St-Germain-seljankukkalikööriä, basilikaa ja kurkkua … Jatka artikkeliin Natura – erinomaisuutta ekologisemmin
Susanna Leinonen Companyn ja Circo Aereon yhteisillassa nähtiin kaksi puolen tunnin mittaista esitystä - varsin erilaisia, mutta ei täysin vieraita toisilleen. SLC:n Romeo ja Julia sai kantaesityksensä alkuperäisessä muodossaan vuoden 2012 loppupuolella; näin sen silloin muutamaa päivää myöhemmin (blogijuttua siitä ei ole, koska bloggaamisen aloitin vasta puolisen vuotta myöhemmin). Mieleen oli jäänyt vahva liike, hätkähdyttävä … Jatka artikkeliin Susanna Leinonen Company ja Circo Aereo vaikuttavassa yhteisillassa
Kun iltaa haluaa viettää hyvinkin pitkän kaavan mukaan, tulee helposti mieleen Olo - 5 tuntia ja 16 ruokaa pitivät sisällään paljon erinomaisuutta mutta myös pieniä hämennyksiä. Kokonaisuutena peräti mainio oli Matka-menu kuitenkin. Pidemmällä eli Matka-menulla mentiin, sen sijaan juomissa tuli hajontaa: janoisimmille kahdelle kelpasi koko illan prestige-juomapaketti, kaksi muuta ottivat säällisemmän määrän viinejä. Vaikka ruoat ja juomat on "paketoitu", aika … Jatka artikkeliin Olon mainio Matka
Askissa en harmillisesti ollut vähään aikaan käynyt, enkä lounaalla kertaakaan, joten nyt oli korkea aika! Kaunis talvinen päivä, ikkunapöytä, hyvää seuraa ja syntymäpäiväkin, joten oli perin sopivaa aloittaa Pascal Doquet'n mainiolla luomusamppanjalla. Lounasmenu on kätevä: 4 ruokalajia ilman vaikeita päätöksiä. Sillä mentiin. Pian tuotiin pöytään raksuja, riisisipsejä jogurttidiping kera. Mielenkiintoisia vahvoja makuja: metsäsieni, tattari ja douglaskuusi, joka erityisesti nousi … Jatka artikkeliin Askin erinomainen lounas
Nyt on viikon sisään kertynyt peräti kolme biografista nykybalettia: Tšaikovski, Rodin ja Modigliani - vieläpä suurin piirtein aikalaisia keskenään. Joskus joulun alla hoksasin, että melkein vierekkäisissä mökeissä on yhtäaikaa samaa teemaa: Ateneumissa harvinainen Modigliani-näyttely ja Eesti Rahvusballettissa Toomas Edurin baletti Modigliani - neetud kunstnik, jossa Tauno Aintsin vartavastinen musiikki. Nämähän piti koplata. Modiglianin vain 35 vuoden … Jatka artikkeliin Modiglianin elämäntanssi ja teot
Pietarilaisen Eifman Balletin Kansallisbaletin-vierailun eka teos oli elämäkerrallinen Tchaikovsky. PRO et CONTRA (2016) ja samankaltaista henkeä oli myös toisessa Boris Eifmanin teoksessa Rodin (2011), jonka päähahmona on kuvanveistäjä Auguste Rodin (1840-1817). Rodinin (Oleg Gabyšev) lisäksi soolorooleja olivat Camille Claudel (Ljubov Andrejeva) ja Rose Beuret (Natalja Povoroznjuk) - teoksen näkökulmana olikin Rodinin tunnesuhteet näihin naisiin. Claudel oli … Jatka artikkeliin EIfman & Rodin: suuren kauneuden äärellä
Eifman Ballet Pietarista vieraili Kansallisbaletissa kahdella Boris Eifmanin teoksella, joista Tchaikovsky. PRO et CONTRA pyrkinee olemaan kevyesti biografinen koostuen tarinan tasolla kurkistuksista Pjotr Tšaikovskin elämään. Kunnioitettava tavoite, ja ymmärrettävä: Tšaikovskilla on varmasti ollut merkittävä vaikutus moneen koreografiin. Samalla kuitenkin erittäin haasteellinen tehtävä, kun ottaa huomioon nyky-Venäjän ihmisoikeustilanteen. Olen aiemmin nähnyt Eifmanin ryhmältä muutaman teoksen (Onegin, Punainen … Jatka artikkeliin Tšaikovskin loistava osittaisvalotus
Vuosi 2015 oli esitysten lukumäärällä aikanaan ennätys, mutta 2016 meni vielä parilla paremmaksi: 108 esitystä, jokaisella täydellä viikolla vähintään yksi. Tosin 18 oli etäjuttuja eli Metropolitanista, Bolshoista, Govent Gardenista, jne. suorana tai tallenteena elokuvateatterissa esitettyjä, mutta myös 90 live-esitystä, joista sukeutui 45 blogijuttua. Vaikka vierastan taiteen pakottamista paremmuusjärjestykseeb, kasasin top-listan, eli esitykset, joiden kohdalla pelmahti mieleen vahvimmat … Jatka artikkeliin Vuoden 2016 esitykset – laatua ja määrää
Vaikka näyttämötaiteita olen kuluttanut jo aika pitkään ja runsaastikin, olen sinfonia- ym. konserttimusiikin kuuntelijana ihan aloittelija - oikeastaan aloitin vasta reilu vuosi sitten Sibelius-festivaalilla. Mitään analyyttista kykyä tällaisten teosten tai niiden tulkinnan erittelyyn minulla ei ole, vaan ihan tunnepohjaisella reseptiolla mennään. Se riittää hyvin esityksistä nauttimiseen, mutta antaa aniharvoin aineksia edes kohtalaisen blogijutun kirjoittamiseen. Syksyllä … Jatka artikkeliin RSO:n syksystä noviisin silmin
Osmo Vänskän johtama RSO:n keskiviikkosarjan konsertti päätti omalta osaltani Shakespearen 400-vuotisjuhlavuoden: ohjelmassa oli Eero Hämeenniemen tilausteoksen kantaesitys sonettiin 97 ja kokoelma Sibeliuksen Myrskyn osista. Winter calm and Summer storms Eero Hämeenniemen upouusi teos Winter calm and Summer storms mezzosopraanolle ja orkesterille pohjaa William Shakespearen surumielisen kauniiseen sonettiin 97, jossa kuvaillaan, miten rakastetun nuoren miehen poissaollessa … Jatka artikkeliin Lumoava päätös #Shakespeare400-vuodelle
Lentävä hollantilainen on Richard Wagnerin varhaisempaa tuotantoa, ennen mammutteja kuten Ring-sarja tai Parsifal - tässä on vielä jopa aarioita. Upouuden produktion on Kansallisoopperalle ohjannut tanskalainen Kasper Holten, joka juuri viettää viimeisiä kuukausiaan Royal Opera Housen oopperanjohtajana. Uusi ohjaus on perin moderni ja raikas, ja niinpä se onkin herättänyt tunteita puolesta ja vastaan - kelpo taiteen tavoin. … Jatka artikkeliin Onnistuneesti verestetty Lentävä hollantilainen
Nyt on ollut kovin pitkä aika edellisestä jorinasta, mutta muutama juttu on vielä pakko puristaa ulos vuoden viimeisistä huikeista kokemuksista. Ihan vasta vastikään olen havahtunut siihen, että meillä on peräti ainakin kaksi barokkimusiikkiin erikoistunutta orkesteria, Suomalainen barokkiorkesteri ja Helsingin barokkiorkesteri. Marraskuussa oli tilaisuus hiukan kurkistaa molempien ohjelmistoon. Suomalaisen barokkiorkesterin Vuodenajat-konsertin Ritarihuoneella bongasin alun perin Sergei Malovin perusteella - mies … Jatka artikkeliin Barokkinautintoja virtuoosisolistein
Grön taisi avata ovensa noin/tasan 11 kk sitten ja on siitä lähtien ollut "todo-listallani", mutta ravintolan hyvä varaustilanne ja omat kalenterit eivät ole osuneet yksin, mutta nyt vihdoin! Grönin itseluonnehdinnassa viehätti etenkin kasvipainotteisuus, luomukeskeisyys, pohjoismaalaisuus ja luonnon omat villituotteet. Siispä liikkeelle nirsoporukalla, johon kuuluu pesketaaria ja muuta ruokavaivaista. Aluksi kuitenkin kuohuvaa, tällä kertaa mainiota cavaa, Juvè y Camps Brut Nature Gran … Jatka artikkeliin Luontoa, luomua, luovuutta: Grön
Erinomaisuutta 