Bon Vivant: Suomen kokkimaajoukkueen Menu Nordic

Jätä kommentti

Paluumatkalla Tukholmasta illastin M/S Silja Symphonyn Bon Vivantissa, joka on laivan fine dining -paikka 7. kannen kävelykadun keskivaiheilla. Sopivankokoinen ja miellyttävä ravintola, jonka rauhallisuus sopii hyvin tällaiselle buffa-allergikolle. Listalla oli paljonkin mielenkiintoista syötävää, joista päädyin kokkimaajoukkueen suunnittelemaan Menu Nordiciin viineineen. Ensin kuitenkin kuplivaa, nyt teki mieli jotain makeampaa. Ehdotettu cocktail Chambordista ja Pannier Brutista täytti tarpeen hienosti. Chambord on hieno juoma, tumma … Jatka artikkeliin Bon Vivant: Suomen kokkimaajoukkueen Menu Nordic

Hurmaava Volt

Jätä kommentti

Tukholman-reissulla piti kokea myös joku Michelin-ravintola. Kolme kaksitähtistäkin oli tarjolla ja seitsemän yksitähtistä; pönötystä ja tärkättyjä esiliinoja ei nyt haettu vaan mieluummin jotain lähi- ja luomuhenkisempää - ja sellainen löytyikin: Volt. Menu oli tarjolla neljän tai kuuden ruokalajin mittaisena, plus juustot. Päädyimme kuuteen, miinus juustot. Itse otin viinipaketin, seura vain yhden viinin ja alkoholitonta mehua. Alkusamppanjaksi tuli Comte … Jatka artikkeliin Hurmaava Volt

Liisan huikeat seikkailut Tukholmassa

Jätä kommentti

Christopher Wheeldonin baletti Alice's Adventures in Wonderland kantaesitettiin koreografin kotimökissä The Royal Balletissa Covent Gardenissa reilut viisi vuotta sitten. Wheeldon on kiinnostava koreografi, ja olen jo pitkään halunnut nähdä tämän livenä - etenkin, kun tulin nähneeksi The Royal Balletin esityksen leffateatterilevityksenä pari vuotta sitten. Lontoon reissuilla se ei ole osunut kohdalle, mutta nyt Tukholmassa osui! … Jatka artikkeliin Liisan huikeat seikkailut Tukholmassa

Brasseriet på Kungliga Operan pikaisesti

Jätä kommentti

Tukholman reissun ohjelmaan oli varattu ilta oopperassa (tai nykybaletissa), ja sitä ennen toki syömään yhteen oopperatalon ravintoloista. Niin, talossa tosiaan on useita kunnon illallisravintoloita (miksei meillä ole??), yksi Michelin-tähditettykin, nyt tosin mentiin toiseen, Brasseriet-nimiseen. Paikka oli sisältä oopperatalomaisen vanhahtavalla tavalla hieno mutta lähes pimeä (aurinkoisesta ulkoilmasta tullessa) ja iPhonen taskulappu olikin hyödyllinen menun pientä tekstiä tihrustaessa. … Jatka artikkeliin Brasseriet på Kungliga Operan pikaisesti

Tristan ja Isolde

Jätä kommentti

Richard Wagnerin Tristan ja Isolde on yksi Wagner-mittaluokan teoksista, kestoltaan reilut 3,5 h (plus pari väliaikaa), joissa ei kuitenkaan pääse aika tulemaan pitkäksi, vaikkei olisikaan vannoutunut wagneriaani ja vaikkei osaaminen riittäisikään arvostamaan teoksen kaikkia musiikillisia hienouksia. Kansallisooppera esitti tämän muutaman vuoden takaisen produktion nyt kokonaan suomalaissolistien voimin, kappelimestarina vieraissa naapurimökistä RSO:n Hannu Lintu. Wagnerin libreton taustalla … Jatka artikkeliin Tristan ja Isolde

Navigatio: Alpo Aaltokosken 30-v-taiteilijajuhlateos

Jätä kommentti

Alpo Aaltokoski, 58-vuotias tanssija ja koreografi, viettää tänä vuonna 30-vuotistaiteilijauhlaa, ja juhlateokseksi hän on tehnyt itselleen soolon Navigatio. Vai onko se soolo? Vai trio, jonka muut jäsenet ovat kielisoitinmuusikot Jussi Jaakonaho (kitara ja ronroco) ja Joonas Widenius (kitara), jotka vastaavat myös sävellystyöstä. Teoksen alkupuoli on paljolti melko hidasta liikkettä, vangitsevaa ja seesteisen rauhoittavaa, täydellisesti synkassa … Jatka artikkeliin Navigatio: Alpo Aaltokosken 30-v-taiteilijajuhlateos

BACH. Forms of Silence and Emptiness

Jätä kommentti

Kansallisbaletin kauden viimeinen ensi-ilta oli espanjalaisen Nacho Duaton BACH. Forms of Silence and Emptiness. Se on melko tarkkaan 17 vuotta vanha teos, joka nähtiin Norjan kansallisoopperan ja -baletin tuotantona, toki oman balettimme tanssijoin. Itse näin toisen illan esityksen. Teoksessa on noin 1,5 tunnin verran J. S. Bachin musiikkia, osia enemmän ja vähemmän tutuista teoksista - … Jatka artikkeliin BACH. Forms of Silence and Emptiness

Kaskis ekan kerran

Jätä kommentti

Turun Kaskis on herättänyt kovasti mielenkiintoa ja on ollut omallakin "todo-listallani" jo jonkin aikaa. Se on myös ainoa Helsingin ulkopuolinen ravintola, joka on mainittu vuoden 2016 Michelin-oppaassa ja ihan ansaitusti (tosin hiukan epäilen, ovatko Michelin-ukot muissa kaupungeissa edes käyneet). Sain taannoin synttärilahjaksi lupauksen 6 ruokalajin illallisesta Kaskiksessa ja kätevästi valmiiksi tehdyn varauksenkin, joten kynnys oli matala … Jatka artikkeliin Kaskis ekan kerran

Bisto O Mat lyhyesti mutta nautinnollisesti

Jätä kommentti

Turkuun oli matka illalliselle, mutta ajoissa kun oltiin liikkeellä, piti lounastakin saada. Kun reittiä vähän viilasi, osui matkalle kehuttu Bistro O Mat (koita tökätä ravintolan sivuilla vipeltäviä veikeitä lampaita!). Tästä kauppakeskuksen pihassa piilottelevasta ravintolasta olin aiempaa kokemusta saanut vain parin vuoden takaisesta Taste of Helsingistä. Hyväksi onneksi sattui olemaan arkipyhä ja jo lounasaikaan tarjolla à la carte -lista. Tarjolla oli kaksi … Jatka artikkeliin Bisto O Mat lyhyesti mutta nautinnollisesti

Surutyön maaginen ajattelu

Jätä kommentti

Teatteri Jurkan Maagisen ajattelun aika on sielukas ja puhutteleva monologinäytelmä menetyksestä, surusta, luopumisesta, vähän selviytymisestäkin. Joan Didion on käsikirjoittanut näytelmän (2007) kirjansa The Year of Magical Thinking (2005) pohjalta. Se on kirjailijan omien kokemusten ja niihin liittyvien ajatusten ja tunteiden käsittelyä - älykkästä mutta lämminhenkistä itsereflektiota, surun työstämistä, joka puhuttelee katsojan tunteita sortumatta huokeaan sentimentaalisuuteen. Tarinan … Jatka artikkeliin Surutyön maaginen ajattelu

Finnjävel: perinneruoat uusiksi

Jätä kommentti

Ravintola Finnjävel on järjestyksessä toinen keittömestarien Henri Alén ja Tommi Tuominen kevään kahdesta uuesta ravintolasta Etelärannassa, ovensa se avasi vain viikkoa aiemmin Havis-ravintolan vahoissa tiloissa. Finnjävel puskee genrellään hatunnoston arvoisesti vastavirtaan: viime vuosina Helsinki on menettänyt monta fine dining -ravintolaa, ja taudin lailla levittäytyy mm. katuruoka, tuo parrakkaan painajainen, ja muu "rento" meno ("rento" ymmärtääkseni on synonyymi sanoille "veltto" ja "huo(litte)le(ma)ton"). … Jatka artikkeliin Finnjävel: perinneruoat uusiksi

OX – erinomaista ruokaa pienessä tilassa

Jätä kommentti

Ravintola OX avautui Pikku-Roballe vain muutama viikko sitten - taustalla samat heebot kuin Kauppahallin Storyssa, joka on suosikkejani, joten odotukset siis korkealla. Ekalla kerralla uudessa ravintolassa otan mieluusti valmiin menun juomineen, jolloin kaikki valinnat menevät ravintolan osaamisen ansioksi/syyksi. Niinpä päädyimme viiden ruokalajin menuun, jonka annokset eivät olleet ihan samoja kuin à la carte -listalla ja … Jatka artikkeliin OX – erinomaista ruokaa pienessä tilassa

Blinejä, vodkaa ja syrnikkejä Bystrossa

Jätä kommentti

Entisen Sundmans Krogin tiloissa avautui muutama viikko sitten slaavilainen bistro Bystro, ensimmäinen Henri Alénin ja Tommi Tuomisen kahdesta uudesta ravintolasta niillä huudeilla. Jonkinlaista lounasta piti saada lauantaipäivänä, mikä oli hyvä syy käydä kokemassa tämä uutuus. "Yllättäen" päädyttiin blineihin ("syö niin paljon kuin jaksat") kaikilla lisukkeilla: mätiä (vaihdoin pakettiin kuuluneen kirjolohenmädin muikunmätiin), lohi-siika-tartaria, sienisalaattia, suolakurkkua, punasipulia ja smetanaa (itse hapatettua). Erittäin hyviä … Jatka artikkeliin Blinejä, vodkaa ja syrnikkejä Bystrossa

RSO: Venäläinen ilta

Jätä kommentti

Jatkoin klassisen konserttimusiikin reseption opettelun alkutaivaltani luonnonmenetelmällä Radion sinfoniaorkesterin keskiviikkosarjan konsertilla, jossa keskityttiin venäläiseen musiikkiin. Kapellimestarina oli vakio-Linnun sijaan venäläinen Tugan Sohijev mm. Bolšoista. Ensin kuultiin Aleksandr Borodinin Ruhtinas Igor -oopperasta Polovetsitanssit, RSO:n lisäksi lavalla Musiikkitalon kuoro. Prinssi Igorin, 1100-luvulle sijoittuvan oopperan, olen nähnyt/kuullut vain kerran, Metropolitanin elokuvateatterilähetyksenä, josta jäi mieleen Polovetsitansseista sillointällöiseksi korvamadoksikin nouseva neitojen tanssi (Lennä tuulen … Jatka artikkeliin RSO: Venäläinen ilta

Krug Roba & Lilla e – hyvää ja kaunista

Jätä kommentti

Pikku-Roban vanhan polliisiaseman tiloihin pykäsivät hotellin ja sen yhteyteen ravintolan nimeltä Krug Roba (liekö suomeksi Roba-krouvi tai Roba-kievari?) Syksyllä avattu pohjoismainen ravintola on saanut osakseen vaihtelevia arvioita, mikä on aina kiinnostavaa; myös meidän neljän hengen seurueestamme yhdellä oli huono lounaskokemus ihan lähiajalta. Siitä huolimatta oltiin nyt hyvää illalliskokemusta hakemassa - ja sellainen löytyikin! Alkusamppanjaksi aina pätevä Pol Roger Brut … Jatka artikkeliin Krug Roba & Lilla e – hyvää ja kaunista