Wolkoff paremmalla ajalla

Jätä kommentti

Tällä kertaa Lappeenrannan reissulla en yrittänyt tunkea balettigaalaa ja illallista samalle illalle, joten saatoin nauttia Wolkoffilla kaikessa rauhassa. Tarjolla oli valmis kesämenu, mutta se ei sellaisenaan houkuttanut, joten kasasin oman viiden ruokalajin menuni. Ensin toki samppanjaa, Palmer Blanc de Blancs. Alkuruoaksi valikoitui hiillostettua poronfilettä, kevätsipulia ja perunaa pikkelöityjen kasvisten kera. Perunaa oli paahdettuna - ja perunasalaattina! Yllättävä veto, mutta mikäs … Jatka artikkeliin Wolkoff paremmalla ajalla

Lappeenrannan balettigaala uusissa puitteissa

Jätä kommentti

Lappeenrannan 7. balettigaala (itselläni tosin vasta 3.) oli nyt ensi kertaa vastikään avatussa uudessa kaupunginteatterissa, joka on mielenkiintoisesti osa kauppakeskusta: käynti on kauppakeskuksen läpi ja väliajalla voi ihastella sen kaupallisia näkymiä. Hauska ajatus - ettei teatterin tarvise olla mikään erillinen juhlallinen Thalian temppeli vaan se voi olla osa arkea, vaikkakin ylemmissä kerroksissa. Mutta asiaan. Gaalan aloitti Dortmundin baletin … Jatka artikkeliin Lappeenrannan balettigaala uusissa puitteissa

Kuriton kesäyö

Jätä kommentti

Tänä vuonna en bongannut Helsingin juhlaviikoilta kohtuuttoman monta esitystä koriini, mutta avajaiskonsertin kuitenkin. Otsikon "Kuriton kesäyö" alle oli mahdutettu peräti neljä biisiä, joista kolme Suomessa ilmeisesti ennen kuulematonta ja yksi kantaesityskin. Eniten odotin juuri tätä Lauri Porran säveltämää uutta Kohta-teosta, jonka sanoituksen tekemisestä ja esittämisestä vastasi Paperi T eli Henri Pulkkinen, jolle älykköräppärinkin viittaa lienee soviteltu. Biisi … Jatka artikkeliin Kuriton kesäyö

Tapaus Hamlet pienesti ja napakasti

1 kommentti

Osuin Teatteri Harakan ilmeisesti ensimmäiseen ensi-iltaan ikinä. Tapaus Hamlet kuulosti ennakkoon mielenkiintoiselta, ja tekijöiltä olin nähnyt pari vuotta sitten Jumalan rakastaja 2013 -esityksen, joka oli vaikuttava ja onnistunut tuorestus 30 vuotta vanhasta teoksesta. Nyt oltiin tuorestamassa jo yli 400 vuotta vanhaa näytelmää (Shakespeare: The Tragedy of Hamlet, Prince of Denmark (n. 1599-1602)). Käsiohjelma-lipussa työryhmäksi listataan Mikko ”Hamlet” … Jatka artikkeliin Tapaus Hamlet pienesti ja napakasti

Sicapelle Porvoossa

Jätä kommentti

Porvoon-reissun illallisravintolaksi valikoitu Sicapelle - tai no, oli se ehkä yhtenä syynäkin koko reissuun, siitä kun olin kuullut paljon hyvää. Niinpä lompsin odotukset korkealla pitkin mukulakivikatuja tiistai-iltasella kirkon vieressä olevaan hotelli-ravintolaan. Aluksi tietysti samppanjaa, taisi olla samaa Pierre Paillardia kuin jokusia tunteja aiemmin lounaalla sisarravintolassa. Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, josta toki olisi voinut jättää jotain pois, mutta miksi … Jatka artikkeliin Sicapelle Porvoossa

Kesän makuja C:ssä

Jätä kommentti

Taas odotettu vierailu ravintola C:ssä! Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, jota olisi voinut hiukan modaillakin, mutta otin sen kokonaan sellaisenaan suositusviinien kera toki (tarjolla olisi ollut myös alkoholiton juomapaketti, hyvä!) Aluksi kuitenkin kuplivaa, A. Robert Brut Classic - sen seurassa olikin mukavaa rauhoittua (riennettyäni puolijuoksua TTT:sta, jossa Teatterikesän esitys oli venynyt aikataulustaan). C:ssä kunnioitetaan edelleen hurmaavia perinteitä, eli … Jatka artikkeliin Kesän makuja C:ssä

Meat District: lihaisa lounas

Jätä kommentti

Porvoossa tuntui olevan useitakin kiinnostavia ravintoloita. Yhden yön reissuun mahtui vain yksi illallinen, mutta onneksi parikin lounasta, joista ensimmäinen osui vasta keväällä avattuun Meat Districtiin. Oli vähän oikukas ilma, mutta kesä ja lämmin, joten istahdin terassille, tilasin listalta lihaa ja nautiskelin Pierre Paillardin samppanjaa. Alkuruoaksi valikoitui Tartar Bosgård, läheisen Bosgårdin tilan luomu-charolais-naudasta. Liha oli erinomaisen … Jatka artikkeliin Meat District: lihaisa lounas

Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti

Jätä kommentti

Franz Kafkan novelli Die Verwandlung (1915) (suom. Muodonmuutos, ruots. Förvandlingen) kertoo kauppamatkustaja Gregor Samsasta, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa isokokoiseksi tuholaishyönteiseksi. Gregor on perheensä eli vanhempiensa ja sisarensa pääasiallinen elättäjä, ja ensihuoli hänellä onkin, miten töissäkäynti nyt sujuu syöpäläisenä. Perhe suhtautuu muuttuneeseen Gregoriin viileän nuivasti; sisar tosin lupaa pitää huolta, mutta ei kauhean kauan jaksa … Jatka artikkeliin Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti

Play rape käsittelee sukupuolirooleja satuttavimmillaan

Jätä kommentti

Anna Paavilaisen (Klockriketeaterniin siirtynyt) Play Rape (2014) olisi ollut moneen kertaan nähtävissä Helsingissäkin, mutta jäi näkemättä, osin aikataulusyistä, osin ehkä ennakkoluulojenikin vuoksi. Siksi oli hyvä, että sain mahdutettua sen Teatterikesän aikatauluuni. Paavilaista oli alkanut kyllästyttää naisten roolit teatterissa, ja tämä kristallisoitui raiskauksiin, joihin hän oli joutunut satamäärin eläytymään näyttämöllä, rättinä mieskollegan alla, raiskaustaiteen ammattilaisena. Alun perin … Jatka artikkeliin Play rape käsittelee sukupuolirooleja satuttavimmillaan

Transformations: lempeästi sukupuolista

Jätä kommentti

Teatterikesässä oli taas ansiokkaasti laadukasta monimuotoisuusasiaa: Transforces-ryhmän ja Teemu Mäen tuore Transformations (2016). Sukupuolivähemmistöt ovat helposti näkymätön vähemmistö - poissa silmistä, poissa mielestä - joten aktiivista työtä pitää tehdä näkyväksitekemiseksi. Aihe on yleisestikin ajankohtainen, juurihan (vasta) viime vuonna Tasa-arvolakiin saatin mukaan sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu kiellettyinä syrjintäperusteina. Trans-laki häpeällisine vikoineen sen sijaan edelleen odottaa uudistamistaan. Aivot … Jatka artikkeliin Transformations: lempeästi sukupuolista

When I die – musiikkia paranormaalisti

Jätä kommentti

Sveitsiläisen Thom Luzin When I Die - A Ghost Story with Music (2013) perustuu todelliseen historialliseen henkilöön, englantilaiseen Rosemary Browniin (1916-2001), joka julkaisi musiikkia, jonka kertoi kuolleiden säveltäjien hänelle sanelleen. Alun perin kontaktin sieltä jostain teki Franz Liszt, jo Brownin ollessa 7-vuotias, mutta ilmeisesti sana kulkee tuonpuoleisessakin, ja lopulta peräti kymmenkunta nimekästä säveltäjää käytti Brownin … Jatka artikkeliin When I die – musiikkia paranormaalisti

Alpha – Hellan & huoneen ”zero waste” -popup

Jätä kommentti

Arto Rastas on laittanut Hellan ja huoneen normaalikonseptin hyllylle hetkeksi ja pystyttänyt tiloihin heinä-elokuuksi Alpha-nimisen "popup-ravintolan", jossa pyrkimyksenä on nollahävikki. Erittäin hyvä ajatus, kaikki ekologisesti suotuisat jutut ovat mitä kannatettavimpia! Ensijulkistuksissa puhuttiin jopa syötävistä astioista, mutta kohtuus kaikessa. Sisustuksessa näkyi mm. krouvia kasvatusalustaa. Tarjolla oli kaksi kolmen ruokalajin menua tai niiden yhdistelmänä seitsemän. Oli jo kovin myöhä, … Jatka artikkeliin Alpha – Hellan & huoneen ”zero waste” -popup

Tavallisuuden aave, haave vai mörkö?

Jätä kommentti

Q-teatterin Tavallisuuden aave (2016) on taas sitä sarjaa, joka olisi pitänyt käydä katsomassa jo Helsingissä, mutta kun ei, niin hyvä että sen näkee Tampereella Teatterikesässä. Saara Turusen kirjoittama ja ohjaama näytelmä on saanut alaotsikokseen ”Kuvia kotimaasta”, ja tuttuakin tutumpaa suomalaisen arjen ja mielen kuvastoa näyttämölle tuleekin: häiden jäykkiä konventioita kursailuineen ja säädettyine arvojärjestyksineen, perhe-elämän arkea … Jatka artikkeliin Tavallisuuden aave, haave vai mörkö?

Berthan upea kuusikko

Jätä kommentti

Berthassa oli tarjolla 4 ja 6 ruokalajin menut, ja kun kahden Teatterikesä-esityksen välissä oli mukavasti muutama tunti aikaa, niin pidempi menu tietysti, juomien kera: neljä alkuruokaa, pääruoka ja jälkiruoka. Ensin kuitenkin alkujuomaksi samppanja, mainio René Geoffroy Empreinte. Ensimmäinen alkuruoka oli silli, sitruunaverbena, ranskankerma. Silli oli etikkamausteliemessä marinoitua ja nahkansa oli vähän paahdettu. Sen kanssa oli sitruunaverbanaöljyä, piimä-ranskankermakastiketa, maksaruohoa, tilliä ja kurkkua. … Jatka artikkeliin Berthan upea kuusikko

Mikä **t*n Pikku Prinssi?

Jätä kommentti

Tanssiteatterin MD:n Mikä **t*n Pikku Prinssi? (2015) on ollut listallani ja olisi pitänyt nähdä jo aiemmin, mutta nyt tarjoutui hyvä tilaisuus, kun se on Teatterikesän Off-ohjelmistossa. Antoine de Saint-Exupéryn romaani Pikku prinssi (1943) lienee yleisesti tuttu: kertomus pikkuplaneetta B612:lla ruusun kanssa asustavasta Pikku prinssistä, joka lähtee seikkailemaan ja päätyy Maahan, jossa tapaa mm. ketun ja … Jatka artikkeliin Mikä **t*n Pikku Prinssi?