Musiikkitaloon on tänä kesänä keksitty hieno turistihoukutin: parin kuukauden ajan lähes joka päivä klo 12 kuultava ja nähtävä Sibelius Finland Experience, jossa kuullaan Sibeliuksen tunnettuja hittibiisejä kolmesta teoksesta pianosovituksina, lisäksi visualisointina nähdään graafikko Erik Bruunin kuvia. Koko komeus kestää vain kolme varttia, joten se sopii hyvin pika-annokseksi Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta vähemmänkin asiasta innostuneelle. Heinäkuisena lauantaina yleisöä … Jatka artikkeliin SIbelius Finland Experience
Hamppari: Story
Vanhan kauppahallin keskellä olevan ravintola Storyn aamiaista olen jo viime kesänä hehkutellutkin, joten en tässä toistele samaa tarinaa mukavasta ympäristöstä, jne. Aamiaisen ja vaihtuvan lounaan lisäksi vakkarilistalla on myös hampurilainen. Lisukkeena tuli värikästä rapeaa salaattia, jonka hyvänmakuinen kastike teki ihan syötäväksi. Hampparin sämpylä on kuohkea mutta hyvin koossa pysyvä ja kovasti hyvänmakuinen, paahdetun briossin oloinen (oletettavasti … Jatka artikkeliin Hamppari: Story
Iloinen leski ehtana wieniläisversiona
Savonlinnan oopperajuhlien ilmeisesti kautta aikain ensimmäinen operetti nähtiin tänä vuonna: Franz Lehárin Iloinen leski (Die lustige Witwe) vuodelta 1905. Teoksen syntysijoilta sitä oli tullut meille esittämään Volksoper Wien, joka on osa samaa organisaatiorypästä kuin kunnianarvoisa Wienin Valtionooppera, sen kevyempää ja kansanomaisempaa ohjelmistoa edullisemmin tarjoava pikkuveli. Operetin juoni on kepeän köpsäkkä: nimirooli eli Hanna Glawar on köyhistä oloista lähtenyt pontevedrolainen nainen, … Jatka artikkeliin Iloinen leski ehtana wieniläisversiona
Linnakrouvin tupla-brûléet
Savonlinnan reissun perinteisiimme kuuluu syödä vähintään hyvin ennen oopperaa. Paikkakunnalla ei nirsoon makuuni ole kauhean monta vaihtoehtoa, mutta kätevsti ihan Olavinlinnan kupeessa olevaan kesäravintola Linnakrouviin ollaan aiemmin oltu tyytyväisiä, ja sinne mentiin nytkin. Alkuun oli tarjolla kahta samppanjaa, valituksi tuli Pol Roger Brut Réserve, aina luotettava alkumaljajuoma. Ruokalistalla oli paljon mielenkiintoista, mm. brûléetä niin alku- kuin pääruoaksi - mietin, … Jatka artikkeliin Linnakrouvin tupla-brûléet
Meripaviljonki ekaa kertaa
Hakaniemessä Eläintarhanlahden rantaan avautui sopivast kesän korvilla ravintola Meripaviljonki, jollain ponttoonisysteemillä veden päällä nököttävä paljoti lasiseinäinen rakennelma. Sitä piti tietysti mennä kokeilemaan. Ravintolasaliin astuessa tuli sellainen vähän bistrofiilis, mikä sai hiukan laskemaan odotustasoa. Toisaalta taas tarjolla oli useaa samppanjaa laseittain, mikä taas herätteli toiveita. Otin vaihteeksi roseeta, Piper-Heidsieck Brut Rosé Sauvage, joka tuotiin valmiiksi lasiin kaadettuna; … Jatka artikkeliin Meripaviljonki ekaa kertaa
Sen seitsemää sorttia Murussa
Taasko Muru-postaus, vaikka vastikään oli? Juu. Taas. Ja ihan syystä, kun oltiin taaskin niin kovin kaukana keskinkertaisuudesta kaikin tavoin. Tällä kertaa käyntiin oli myös erityinen syy (muutoin olisikin ehkä jo ollut kesätauon paikka muruilussamme): haluttiin nauttia vielä aimo annos Maukan (sommelier Markku Niemi) salitaituruutta ennen kuin on myöhäistä. Alkusamppanja oli vaihtunut sitten viime kerran: kesäsamppanjaksi … Jatka artikkeliin Sen seitsemää sorttia Murussa
Hamppari: B-smokery – Pulled pork burger
Blogin hampparit-sarjan epäortodoksinen aloittaja on B-Smokeryn Pulled pork burger, normaalia burgeria ei ollut tarjolla. Mutta normaaliushan onkin perin ahdistavaa, kukapa nyt sitä haluaisikaan. B-Smokery sijaitsee Teurastamolla ja on julistuksensa mukaan "pieni bbq-ravintola, joka savustaa lähes kaiken". On pieni sisätila ja puoliavoin ulkotila, jossa kauniilla ilmalla oli mukava istuskella ja odotella: ruoka tilattiin sisältä tiskiltä, ja se tuotiin pöytään … Jatka artikkeliin Hamppari: B-smokery – Pulled pork burger
Marco Flores mielen labyrintissa
Kuopio tanssii ja soin viimeisenä iltana nähtiin nyky-flamencoa, Compañía Marco Floresin Laberíntica, herkkää ja väkevää ilmaisua, joka, kuten hyvä flamenco yleensä, puhutteli emotionaalisesti - ja ilmeisesti ei vain minua, vaan koko Musiikkikeskuksen konserttisali osoitti lopuksi suosiotaan seisten. Tätä juttua kirjoittaessani istun seuraavana päivänä junassa (juuri meni Pieksämäki) ja käyn jaakopinpainia, sorrunko pohtimaan teoksen mahdollista sisältöä … Jatka artikkeliin Marco Flores mielen labyrintissa
Vahvat kotimaiset: Swan Song & Touch of Gravity
Kuopio tanssii ja soin kotimaisessa double bill -illassa oli Marita Liulian ja kumppaneiden Swan Song ja Susanna Leinonen Companyn Touch of Gravity. Molemmat olin nähnyt aiemmin, toisesta pulauttanut login ja toisesta en, joten sikälikin oli kiinnostavaa palata niihin uudelleen. Swan Song Illan avasi Swan Song, jonka olin nähnyt viime lokakuussa Aleksanterin teatterissa. Silloin se jätti … Jatka artikkeliin Vahvat kotimaiset: Swan Song & Touch of Gravity
Musta lammas yrttimetsässä
Vihdoin takaisin kaikilta osin aidosti korkeatasoisessa ravintolassa - johan tässä on slummailtukin 😉 Kun OS meni kesäksi yllättäen umpeen ja jäi tältä kesältä kokemtta, kantaa Musta Lammas käsittääkseni nyt yksinään Kuopion kovatasoisen fine diningin lippua, ja korkealla kantaakin. Jo aperitiivista käytiin ihan lupaavaa keskustelua tarjoilijan kanssa: ehdolla oli pienpanimo-oluita, GT:tä pientislaamon ginistä... makean ystävänä päädyin kuitenkin … Jatka artikkeliin Musta lammas yrttimetsässä
Urban: pikalounas
Kuopiolainen Anssi Kantelinen voitti Top Chef: Kansintaistelu -kokkikisan keväällä, mikä auttoi muistamaan, että on taas aika käydä hänen lounasravintola Urbanissa, viime kerrasta kun oli jo pari vuotta aikaa. En tiedä, johtuiko kellonajasta, kisavoitosta vai Kuopion huonontuneesta erinomaisen tason lounasravintolatarjonnasta (OS ei enää tarjonne lounasta (eikä juuri nyt valitettavasti mitään)), mutta paikka oli ns. kuin nuijalla lyöty: … Jatka artikkeliin Urban: pikalounas
Etäinen Black Diamond
Jotkut teokset puhuttelevat minua älyllisesti, toiset iskevät suoraan tunne-elimiin, jotkut sekä että ja eräät eivät hetkauta mitenkään. Dansk Danseteaterin esittämä taiteellisen johtajansa Tim Rushtonin Black Diamond ei oikein ota asettuakseen tälle nelikentälle: luissa ja ytimissä on olo, että teoksessa oli jotain erityistä, joka olisi pitänyt bongata, mutta se kirpoaa mielen otteesta, kun sitä yrittää tavoittaa. Enkä … Jatka artikkeliin Etäinen Black Diamond
Correr o Fado – herkkyyttä ja kiihkoa
Upeata nyky-flamencoa on nähty Kuopiossa useampaan kertaan aiempina kesinä, nyt oli tarjolla portugalilaista kansanmusiikkia fadoa yhdistettynä nykytanssiin. Fadoa käsitykseni ja kokemukseni mukaan laulaa yleensä yksi nainen tai mies kitaran (tai jonkin kitarankaltaisen instrumentin) säestyksellä. Nyt lavalla oli laulaja (Joana Melo) ja kolmen miehen bändi kitaroineen (tms.) Fadon sävy on useinkin surumielinen ja tarinat kertovat petetyistä tai … Jatka artikkeliin Correr o Fado – herkkyyttä ja kiihkoa
Puijon torniravintolassa mainiot ruoat
Viime vuosien kokemuksista rohkaistuneena ja kun lista netissä näytti edelleen ihan kiinnostavalta suuntasin Puijon torniravintolaan sunnuntaina. Viime vuonna vastaavaan aikaan tilaa oli runsaasti, joten mietin, etten taida viitsiä varausta edes tehdä, mutta soitinpa kuitenkin puolta tuntia ennen kuin menin. Ja hyvä niin - sinä aikana, kun söin, talo tuli jo kokonaan täyteen! Oli vähän koleahko kesäsää, mutta pilvisenäkin … Jatka artikkeliin Puijon torniravintolassa mainiot ruoat
Gaala – Kuopio tanssii ja soi 2015
Mukavana kontrastina eiliselle Lappeenrannan gaalalle Kuopion gaalassa ei ollut lainkaan ihan klassista balettikoreografiaa - klassisesti koulutettuja tanssijoita kyllä mutta liike vahvasti kiinni nykypäivässä. Gaalan avasi Dennis "Ätä" Nylund, breakdancesta (tai b-boyingista) lähtöisin oleva tanssija, josta on kehittynyt täysiverinen entertainer. Avausnumerossa Eine Kleine WHATmusik hän "johti" Mozartin hittibiisiä tyylillä, joka eskaloituu hienovaraisesta hulluteen. Ei kuitenkaan tyhjää kohkaamista vaan hyvin hallittu … Jatka artikkeliin Gaala – Kuopio tanssii ja soi 2015