SIbelius Finland Experience

Musiikkitaloon on tänä kesänä keksitty hieno turistihoukutin: parin kuukauden ajan lähes joka päivä klo 12 kuultava ja nähtävä Sibelius Finland Experience, jossa kuullaan Sibeliuksen tunnettuja hittibiisejä kolmesta teoksesta pianosovituksina, lisäksi visualisointina nähdään graafikko Erik Bruunin kuvia. Koko komeus kestää vain kolme varttia, joten se sopii hyvin pika-annokseksi Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta vähemmänkin asiasta innostuneelle. Heinäkuisena lauantaina yleisöä … Jatka artikkeliin SIbelius Finland Experience

Hamppari: Story

Vanhan kauppahallin keskellä olevan ravintola Storyn aamiaista olen jo viime kesänä hehkutellutkin, joten en tässä toistele samaa tarinaa mukavasta ympäristöstä, jne. Aamiaisen ja vaihtuvan lounaan lisäksi vakkarilistalla on myös hampurilainen. Lisukkeena tuli värikästä rapeaa salaattia, jonka hyvänmakuinen kastike teki ihan syötäväksi. Hampparin sämpylä on kuohkea mutta hyvin koossa pysyvä ja kovasti hyvänmakuinen, paahdetun briossin oloinen (oletettavasti … Jatka artikkeliin Hamppari: Story

Iloinen leski ehtana wieniläisversiona

Savonlinnan oopperajuhlien ilmeisesti kautta aikain ensimmäinen operetti nähtiin tänä vuonna: Franz Lehárin Iloinen leski (Die lustige Witwe) vuodelta 1905. Teoksen syntysijoilta sitä oli tullut meille esittämään Volksoper Wien, joka on osa samaa organisaatiorypästä kuin kunnianarvoisa Wienin Valtionooppera, sen kevyempää ja kansanomaisempaa ohjelmistoa edullisemmin tarjoava pikkuveli. Operetin juoni on kepeän köpsäkkä: nimirooli eli Hanna Glawar on  köyhistä oloista lähtenyt pontevedrolainen nainen, … Jatka artikkeliin Iloinen leski ehtana wieniläisversiona

Linnakrouvin tupla-brûléet

Savonlinnan reissun perinteisiimme kuuluu syödä vähintään hyvin ennen oopperaa. Paikkakunnalla ei nirsoon makuuni ole kauhean monta vaihtoehtoa, mutta kätevsti ihan Olavinlinnan kupeessa olevaan kesäravintola Linnakrouviin ollaan aiemmin oltu tyytyväisiä, ja sinne mentiin nytkin. Alkuun oli tarjolla kahta samppanjaa, valituksi tuli Pol Roger Brut Réserve, aina luotettava alkumaljajuoma. Ruokalistalla oli paljon mielenkiintoista, mm. brûléetä niin alku- kuin pääruoaksi - mietin, … Jatka artikkeliin Linnakrouvin tupla-brûléet

Meripaviljonki ekaa kertaa

Hakaniemessä Eläintarhanlahden rantaan avautui sopivast kesän korvilla ravintola Meripaviljonki, jollain ponttoonisysteemillä veden päällä nököttävä paljoti lasiseinäinen rakennelma. Sitä piti tietysti mennä kokeilemaan. Ravintolasaliin astuessa tuli sellainen vähän bistrofiilis, mikä sai hiukan laskemaan odotustasoa. Toisaalta taas tarjolla oli useaa samppanjaa laseittain, mikä taas herätteli toiveita. Otin vaihteeksi roseeta, Piper-Heidsieck Brut Rosé Sauvage, joka tuotiin valmiiksi lasiin kaadettuna; … Jatka artikkeliin Meripaviljonki ekaa kertaa

Sen seitsemää sorttia Murussa

Taasko Muru-postaus, vaikka vastikään oli? Juu. Taas. Ja ihan syystä, kun oltiin taaskin niin kovin kaukana keskinkertaisuudesta kaikin tavoin. Tällä kertaa käyntiin oli myös erityinen syy (muutoin olisikin ehkä jo ollut kesätauon paikka muruilussamme): haluttiin nauttia vielä aimo annos Maukan (sommelier Markku Niemi) salitaituruutta ennen kuin on myöhäistä. Alkusamppanja oli vaihtunut sitten viime kerran: kesäsamppanjaksi … Jatka artikkeliin Sen seitsemää sorttia Murussa

Hamppari: B-smokery – Pulled pork burger

Blogin hampparit-sarjan epäortodoksinen aloittaja on B-Smokeryn Pulled pork burger, normaalia burgeria ei ollut tarjolla. Mutta normaaliushan onkin perin ahdistavaa, kukapa nyt sitä haluaisikaan. B-Smokery sijaitsee Teurastamolla ja on julistuksensa mukaan "pieni bbq-ravintola, joka savustaa lähes kaiken". On pieni sisätila ja puoliavoin ulkotila, jossa kauniilla ilmalla oli mukava istuskella ja odotella: ruoka tilattiin sisältä tiskiltä, ja se tuotiin pöytään … Jatka artikkeliin Hamppari: B-smokery – Pulled pork burger

Marco Flores mielen labyrintissa

Kuopio tanssii ja soin viimeisenä iltana nähtiin nyky-flamencoa, Compañía Marco Floresin Laberíntica, herkkää ja väkevää ilmaisua, joka, kuten hyvä flamenco yleensä, puhutteli emotionaalisesti - ja ilmeisesti ei vain minua, vaan koko Musiikkikeskuksen konserttisali osoitti lopuksi suosiotaan seisten. Tätä juttua kirjoittaessani istun seuraavana päivänä junassa (juuri meni Pieksämäki) ja käyn jaakopinpainia, sorrunko pohtimaan teoksen mahdollista sisältöä … Jatka artikkeliin Marco Flores mielen labyrintissa

Vahvat kotimaiset: Swan Song & Touch of Gravity

Kuopio tanssii ja soin kotimaisessa double bill -illassa oli Marita Liulian ja kumppaneiden Swan Song ja Susanna Leinonen Companyn Touch of Gravity. Molemmat olin nähnyt aiemmin, toisesta pulauttanut login ja toisesta en, joten sikälikin oli kiinnostavaa palata niihin uudelleen. Swan Song Illan avasi Swan Song, jonka olin nähnyt viime lokakuussa Aleksanterin teatterissa. Silloin se jätti … Jatka artikkeliin Vahvat kotimaiset: Swan Song & Touch of Gravity

Musta lammas yrttimetsässä

Vihdoin takaisin kaikilta osin aidosti korkeatasoisessa ravintolassa - johan tässä on slummailtukin 😉 Kun OS meni kesäksi yllättäen umpeen ja jäi tältä kesältä kokemtta, kantaa Musta Lammas käsittääkseni nyt yksinään Kuopion kovatasoisen fine diningin lippua, ja korkealla kantaakin. Jo aperitiivista käytiin ihan lupaavaa keskustelua tarjoilijan kanssa: ehdolla oli pienpanimo-oluita, GT:tä pientislaamon ginistä... makean ystävänä päädyin kuitenkin … Jatka artikkeliin Musta lammas yrttimetsässä

Urban: pikalounas

Kuopiolainen Anssi Kantelinen voitti Top Chef: Kansintaistelu -kokkikisan keväällä, mikä auttoi muistamaan, että on taas aika käydä hänen lounasravintola Urbanissa, viime kerrasta kun oli jo pari vuotta aikaa. En tiedä, johtuiko kellonajasta, kisavoitosta vai Kuopion huonontuneesta erinomaisen tason lounasravintolatarjonnasta (OS ei enää tarjonne lounasta (eikä juuri nyt valitettavasti mitään)), mutta paikka oli ns. kuin nuijalla lyöty: … Jatka artikkeliin Urban: pikalounas

Etäinen Black Diamond

Jotkut teokset puhuttelevat minua älyllisesti, toiset iskevät suoraan tunne-elimiin, jotkut sekä että ja eräät eivät hetkauta mitenkään. Dansk Danseteaterin esittämä taiteellisen johtajansa Tim Rushtonin Black Diamond ei oikein ota asettuakseen tälle nelikentälle: luissa ja ytimissä on olo, että teoksessa oli jotain erityistä, joka olisi pitänyt bongata, mutta se kirpoaa mielen otteesta, kun sitä yrittää tavoittaa. Enkä … Jatka artikkeliin Etäinen Black Diamond

Correr o Fado – herkkyyttä ja kiihkoa

Upeata nyky-flamencoa on nähty Kuopiossa useampaan kertaan aiempina kesinä, nyt oli tarjolla portugalilaista kansanmusiikkia fadoa yhdistettynä nykytanssiin. Fadoa käsitykseni ja kokemukseni mukaan laulaa yleensä yksi nainen tai mies kitaran (tai jonkin kitarankaltaisen instrumentin) säestyksellä. Nyt lavalla oli laulaja (Joana Melo) ja kolmen miehen bändi kitaroineen (tms.) Fadon sävy on useinkin surumielinen ja tarinat kertovat petetyistä tai … Jatka artikkeliin Correr o Fado – herkkyyttä ja kiihkoa

Puijon torniravintolassa mainiot ruoat

Viime vuosien kokemuksista rohkaistuneena ja kun lista netissä näytti edelleen ihan kiinnostavalta suuntasin Puijon torniravintolaan sunnuntaina. Viime vuonna vastaavaan aikaan tilaa oli runsaasti, joten mietin, etten taida viitsiä varausta edes tehdä, mutta soitinpa kuitenkin puolta tuntia ennen kuin menin. Ja hyvä niin - sinä aikana, kun söin, talo tuli jo kokonaan täyteen! Oli vähän koleahko kesäsää, mutta pilvisenäkin … Jatka artikkeliin Puijon torniravintolassa mainiot ruoat

Gaala – Kuopio tanssii ja soi 2015

Mukavana kontrastina eiliselle Lappeenrannan gaalalle Kuopion gaalassa ei ollut lainkaan ihan klassista balettikoreografiaa - klassisesti koulutettuja tanssijoita kyllä mutta liike vahvasti kiinni nykypäivässä. Gaalan avasi Dennis "Ätä" Nylund, breakdancesta (tai b-boyingista) lähtöisin oleva tanssija, josta on kehittynyt täysiverinen entertainer. Avausnumerossa Eine Kleine WHATmusik hän "johti" Mozartin hittibiisiä tyylillä, joka eskaloituu hienovaraisesta hulluteen. Ei kuitenkaan tyhjää kohkaamista vaan hyvin hallittu … Jatka artikkeliin Gaala – Kuopio tanssii ja soi 2015