Tällä kertaa pääsin osallistumaan kolmannen kerran järjestettyyn Taste of Helsinkiin, vaikka se taas osui samaan aikaan Kuopio tanssii ja soin kanssa: ekan päivän lounaskattauksessa ehti juuri ja juuri harkutella vatsansa täppösen täyteen ennen kuin piti hypätä Kuopion-junaan. Samoin oli toissa vuonna, viime vuonna sen sijaan ei edes näin hyvin aikataulut istuneet yhteen, joten silloin missasin … Jatka artikkeliin Taste of Helsinki 2014
Taas kerran Sipulissa, tuossa Helsingin ravintoloiden aliarvostetussa helmessä. Osaa porukkaa odotellessa maistui mainio samppanjadrinkki, kir royal -variaatio, jossa cassis oli korvattu lakkaliköörillä, joka Billecart-Salmoniin sekoitettuna olikin herkkua. Vaikeahko seurueemme onnistui pääsemään yhteiseen valintaan, joka oli menu Sipuli allergiat ja muut huomioonottaen - neljän ruokalajin kokonaisuus, johon tuikkasimme juustot vielä väliin. Ensin saimme kuitenkin nokareen savulohimoussea … Jatka artikkeliin Menu Sipuli
Rock the Ballet on käynyt viime vuosina kiertueillaan ahkerasti Suomessa, itselläni taisi olla neljäs kerta, kun nyt näin heidän shownsa Savoy-teatterissa. Rasta Thomasin perustama ja johtama ryhmä yhdistää eri tanssigenrejä sulavastI: klassista liikekieltä, show-, break-, street- ja ties mitä tanssia, akrobatiaakaan unohtamatta. Useimmilla tanssijoilla on klassisen baletin koulutus- ja ammattitausta, mikä yleensä lupaa erittäin hyvää … Jatka artikkeliin Rock the Ballet – Special Edition
Yksivuotishääpäivää tiettävästi kutsutaan paperihääpäiväksi. Suhteeni tähän blogiin saavutti vastikään tämän virstanpylvään - ja paperihääpäivä onkin oivallisen ontuva termi käytettäväksi tällaisen sähköisen päästösarjan yhteydessä! Vuoden aikana olen tuottanut 77 kirjoitusta blogiin, lähes yhtä paljon aterioista ja esityksistä, vaikken ole mitenkään yrittänyt saavuttaa tällaista tasapainoa. Tätä kirjoittaessani tilastolaskuri väittää, että blogissani olisi ollut 3240 käyntiä, mikä tuntuu … Jatka artikkeliin Blogi 1 v
Lievästä pedanttisuudesta kärsivänä/nauttivana olen reilut kymmenkunta vuotta pitänyt Excelissä kirjaa esityksistä, joita olen nähnyt. Kuulostaako nördeltä? Jo vain, mutta vanhempaa valtiomiestä lainatakseni: "so what". Sivupoluilta takaisin asiaan: tuo mainittu lista väittää, että olisin käynyt kauniissa Oopperatalossamme jo peräti 100 kertaa (sadas oivallisen osuvasti tasoltaan juhlava Kenneth & Friends -gaala), jos mukaan lasketaan vain maksulliset esitykset … Jatka artikkeliin 100 * Oopperatalo
Kansallisbaletin kauden päätti komeasti gaala otsikolla Kenneth & Friends: lavalla nähtiin niin Kansallisbaletin tanssijoita kuin johtaja Kenneth Greve itse sekä joukko tasokkaita vierailijoita. Alkutervehdyksessän Greve toivoi illan tarjoavan sykähdyttäviä, innostavia ja koskettavia kokemuksia - korkea tavoite, mutta niin oli ohjelman ja esiintyjien tasokin. Illan aloitti hienosti katkelma Greven koreografioimasta baletista Scheherazade baletin omien tanssijoiden esittämänä. … Jatka artikkeliin Kenneth & Friends
Kansallisbaletissa käynnistyi viime syksynä nuorisoryhmä Jane ja Aatos Erkon säätiön 3-vuotisella taloudellisella tuella. Mahdottoman hieno homma! Kansallisbaletillammehan on balettioppilaitos, jossa tanssijoita koulutetaan ihan pienestä pitäen, mutta nuorisoryhmä auttaa jo valmistuneiden nuorten tanssijoiden työllistymistä ja kehittymistä - ja arvatenkin se toimii samalla myös rekrytointikanavana eli väylänä löytää ja arvioida hyviä ehdokkaita kiinnitettäviksi Kansallisbaletin "varsinaiseen" tanssijakuntaan. Nuorisoryhmän … Jatka artikkeliin Kansallisbaletin nuorisoryhmä esitti
Ravintola Nokassa ei ole tullut käytyä aikoihin, vaikka sieltä olenkin saanut vain hyviä kokemuksia. Nyt asiaa tuli korjattua, kun kävimme duuniporukan kanssa siellä illallisella. Oli hiukan sateinen ja tuulinen kevään iltapäivä ja käveltäessä Kaupptorilta Nokalle tuli mukavan vilpoisa ja kostea olo. Niinpä pyysin aluksi jotain lämmintä, ja sain lämpimän juoman puolukkamehusta ja calvadoksesta - itselleni … Jatka artikkeliin Nokka
Näin Heiz Spoerlin Peer Gyntistä vilauksen ensin Oopperan avointen ovien päivän avoimissa harjoituksissa - kyse oli vain teoksen loppupuolen lyhyistä pätkistä, mutta vahva liike teki vaikutuksen. Niinpä kävin katsomassa pääharjoituksen ennen ensi-iltaa ja lopulta myös varsinaisen esityksen parikin kertaa. Teos kesti hyvinkin useamman katsomisen! Taisin nähdä Peer Gyntin näytelmänä viimeksi joskus lukioaikana, 1980-luvulla Helsingin Kapunginteatterin … Jatka artikkeliin Peer Gynt vahvana balettiversiona
Lissabonissa ruoka- ja juomamatkalla ollessa ei voi ohittaa Belcantoa, portugalilaisen julkkiskokin José Avillezin lippulaivaa, joka on yksi kolmesta Lissabonin Michelin-tähdellä noteeratuista ravintoloista. Täällä oltiin myös vuosi sitten, ja kokemus oli vähintääkin erinomainen, joten odotukset olivat korkealla. Viime kerralla oli vaikeuksia päästä sisään, ovella kun piti ymmärtää soittaa pientä ovikelloa. Nyt jo osattiin. Samoin kuin viime … Jatka artikkeliin Belcanto
Zodiakissa nähtiin yhteisillassa Mikko Hyvösen, Taneli Törmän ja Carl Knifin omat soolot - kolme tuoretta ja varsin erilaista teosta. Illan lopuksi päästiin vielä syventämään nähtyjä teoksia taiteilijatapaamisessa. Organic Synthetic Mikko Hyvösen Organic synthetic -teos alkaa pitkällä hiljaisuudella - ehkä sitä kesti vain muutaman minuutin, vaikka tuntuikin pidemmältä; joidenkin katsojien keskittyminen jo herpaantui ja ympäriltä alkoi … Jatka artikkeliin Kolmen miehen soolot
Yleensä Tampereen viettelyksistä pääsen nauttimaan lähinnä kesällä Teatterikesän aikaan, mutta nytpä tuli tehtyä pikavisiitti illalliselle Hellaan & Huoneeseen. Tämä taisikin olla jo 10. kerta tässä mainiossa fine dining -ravintolassa. Aluksi saimme lasilliset cavaa, jolla olikin hyvä huuhtaista keväiset katupölyt pois kurkusta. Kuten ennenkin, tarjolla oli 8 ruokalajia, joista saattoi valita 1-8 kpl. Valitsimme 8 kpl. … Jatka artikkeliin Hella & huone – 10. kerta toden sanoo
Teekkarispeksi on laadukasta (pääosin) harrastajateatteria - ainakin viimeisten muutaman vuoden produktiot, joita olen nähnyt, hakkaavat mennen tullen suurimman osan kesäteattereista (joista monia tehdään ammattilaisvoiminkin). Teekkarispeksit eivät ole puskafarsseja vaan korkean ambitiotason teoksia, joissa yhdistyy upealla tavalla komediaa, tanssia, elävää musiikkia, improvisaatiota - näyttämötaiteen ja -viihteen parhaita piirteitä taidokkasti yhteennivoen. Tämän vuoden speksi sijoittuu väljästi 1700-luvun … Jatka artikkeliin Teekkarispeksi: Danse macabre
Murussa on tullut luuhattua paljonkin, mutta sen pikkuveljessä Pastiksessa käyvin vasta nyt. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Oltiin alkuillan kattauksessa liikkeellä duuniporukalla ja väki saapui omia aikojaan, niinpä odotellessa ehti maistua parikin lasia erityisen maukasta Charles Dufour Bulles de Comptoir -samppanjaa. Kohtalaisen monipuoliselta listalta päädyin lihaisaan valikoimaan, alkuun siis tartar-pihvin karitsasta. Se tarjoiltiin varsin perinteisesti … Jatka artikkeliin Pastis
Turkulainen Tanssiteatteri ERI vieraili Oopperan Alminsalissa Tiina Lindforsin teoksella Syntiooppera. Lindfros, ERI ja teoksen nimi nostivat odotukset korkealle - eikä suotta, esitys oli upea ja jätti mielen suloiseen vaivauksen tilaan pitkähköksi aikaa, mikä on aina onnistuneen taidekokemuksen varma tunnusmerkki. Vaikka narratiivi ei nykytaiteessa itseäni yleensä kauheasti jaksa hetkauttaa, tässä merkityssisällöt olivat sen verran vahvasti tarjolla, … Jatka artikkeliin Syntiooppera
Erinomaisuutta 