Kenneth & Friends

Jätä kommentti

Kansallisbaletin kauden päätti komeasti gaala otsikolla Kenneth & Friends: lavalla nähtiin niin Kansallisbaletin tanssijoita kuin johtaja Kenneth Greve itse sekä joukko tasokkaita vierailijoita. Alkutervehdyksessän Greve toivoi illan tarjoavan sykähdyttäviä, innostavia ja koskettavia kokemuksia - korkea tavoite, mutta niin oli ohjelman ja esiintyjien tasokin. Illan aloitti hienosti katkelma Greven koreografioimasta baletista Scheherazade baletin omien tanssijoiden esittämänä. … Jatka artikkeliin Kenneth & Friends

Kansallisbaletin nuorisoryhmä esitti

Jätä kommentti

Kansallisbaletissa käynnistyi viime syksynä nuorisoryhmä Jane ja Aatos Erkon säätiön 3-vuotisella taloudellisella tuella. Mahdottoman hieno homma! Kansallisbaletillammehan on balettioppilaitos, jossa tanssijoita koulutetaan ihan pienestä pitäen, mutta nuorisoryhmä auttaa jo valmistuneiden nuorten tanssijoiden työllistymistä ja kehittymistä - ja arvatenkin se toimii samalla myös rekrytointikanavana eli väylänä löytää ja arvioida hyviä ehdokkaita kiinnitettäviksi Kansallisbaletin "varsinaiseen" tanssijakuntaan. Nuorisoryhmän … Jatka artikkeliin Kansallisbaletin nuorisoryhmä esitti

Nokka

Jätä kommentti

Ravintola Nokassa ei ole tullut käytyä aikoihin, vaikka sieltä olenkin saanut vain hyviä kokemuksia. Nyt asiaa tuli korjattua, kun kävimme duuniporukan kanssa siellä illallisella. Oli hiukan sateinen ja tuulinen kevään iltapäivä ja käveltäessä Kaupptorilta Nokalle tuli mukavan vilpoisa ja kostea olo. Niinpä pyysin aluksi jotain lämmintä, ja sain lämpimän juoman puolukkamehusta ja calvadoksesta - itselleni … Jatka artikkeliin Nokka

Peer Gynt vahvana balettiversiona

Jätä kommentti

Näin Heiz Spoerlin Peer Gyntistä vilauksen ensin Oopperan avointen ovien päivän avoimissa harjoituksissa - kyse oli vain teoksen loppupuolen lyhyistä pätkistä, mutta vahva liike teki vaikutuksen. Niinpä kävin katsomassa pääharjoituksen ennen ensi-iltaa ja lopulta myös varsinaisen esityksen parikin kertaa. Teos kesti hyvinkin useamman katsomisen! Taisin nähdä Peer Gyntin näytelmänä viimeksi  joskus lukioaikana, 1980-luvulla Helsingin Kapunginteatterin … Jatka artikkeliin Peer Gynt vahvana balettiversiona

Belcanto

Jätä kommentti

Lissabonissa ruoka- ja juomamatkalla ollessa ei voi ohittaa Belcantoa, portugalilaisen julkkiskokin José Avillezin lippulaivaa, joka on yksi kolmesta Lissabonin Michelin-tähdellä noteeratuista ravintoloista. Täällä oltiin myös vuosi sitten, ja kokemus oli vähintääkin erinomainen, joten odotukset olivat korkealla. Viime kerralla oli vaikeuksia päästä sisään, ovella kun piti ymmärtää soittaa pientä ovikelloa. Nyt jo osattiin. Samoin kuin viime … Jatka artikkeliin Belcanto

Kolmen miehen soolot

Jätä kommentti

Zodiakissa nähtiin yhteisillassa Mikko Hyvösen, Taneli Törmän ja Carl Knifin omat soolot - kolme tuoretta ja varsin erilaista teosta. Illan lopuksi päästiin vielä syventämään nähtyjä teoksia taiteilijatapaamisessa. Organic Synthetic Mikko Hyvösen Organic synthetic -teos alkaa pitkällä hiljaisuudella - ehkä sitä kesti vain muutaman minuutin, vaikka tuntuikin pidemmältä; joidenkin katsojien keskittyminen jo herpaantui ja ympäriltä alkoi … Jatka artikkeliin Kolmen miehen soolot

Hella & huone – 10. kerta toden sanoo

Jätä kommentti

Yleensä Tampereen viettelyksistä pääsen nauttimaan lähinnä kesällä Teatterikesän aikaan, mutta nytpä tuli tehtyä pikavisiitti illalliselle Hellaan & Huoneeseen. Tämä taisikin olla jo 10. kerta tässä mainiossa fine dining -ravintolassa. Aluksi saimme lasilliset cavaa, jolla olikin hyvä huuhtaista keväiset katupölyt pois kurkusta. Kuten ennenkin, tarjolla oli 8 ruokalajia, joista saattoi valita 1-8 kpl. Valitsimme 8 kpl. … Jatka artikkeliin Hella & huone – 10. kerta toden sanoo

Teekkarispeksi: Danse macabre

Jätä kommentti

Teekkarispeksi on laadukasta (pääosin) harrastajateatteria - ainakin viimeisten muutaman vuoden produktiot, joita olen nähnyt, hakkaavat mennen tullen suurimman osan kesäteattereista (joista monia tehdään ammattilaisvoiminkin). Teekkarispeksit eivät ole puskafarsseja vaan korkean ambitiotason teoksia, joissa yhdistyy upealla tavalla komediaa, tanssia, elävää musiikkia, improvisaatiota - näyttämötaiteen ja -viihteen parhaita piirteitä taidokkasti yhteennivoen. Tämän vuoden speksi sijoittuu väljästi 1700-luvun … Jatka artikkeliin Teekkarispeksi: Danse macabre

Pastis

Jätä kommentti

Murussa on tullut luuhattua paljonkin, mutta sen pikkuveljessä Pastiksessa käyvin vasta nyt. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Oltiin alkuillan kattauksessa liikkeellä duuniporukalla ja väki saapui omia aikojaan, niinpä odotellessa ehti maistua parikin lasia erityisen maukasta Charles Dufour Bulles de Comptoir -samppanjaa. Kohtalaisen monipuoliselta listalta päädyin lihaisaan valikoimaan, alkuun siis tartar-pihvin karitsasta. Se tarjoiltiin varsin perinteisesti … Jatka artikkeliin Pastis

Syntiooppera

Jätä kommentti

Turkulainen Tanssiteatteri ERI vieraili Oopperan Alminsalissa Tiina Lindforsin teoksella Syntiooppera. Lindfros, ERI ja teoksen nimi nostivat odotukset korkealle - eikä suotta, esitys oli upea ja jätti mielen suloiseen vaivauksen tilaan pitkähköksi aikaa, mikä on aina onnistuneen taidekokemuksen varma tunnusmerkki. Vaikka narratiivi ei nykytaiteessa itseäni yleensä kauheasti jaksa hetkauttaa, tässä merkityssisällöt olivat sen verran vahvasti tarjolla, … Jatka artikkeliin Syntiooppera

Kaunotar ja hirviö – Torresin mestariteos

Jätä kommentti

Tunnetut sadut ovat viime aikoina herättäneet nykykoreografien kiinnostusta: The Royal Ballet'ssa Christopher Wheeldon loi pari vuotta sitten Covent Gardenin lavalle huikean baletin Liisa ihmemaassa, ja nyt omaan Kansallisbalettiimme Javier Torres on valmistanut uutukaisen teoksen Kaunotar ja hirviö, jonka kantaesitys oli vain muutama viikko sitten. Satujen voidaan nähdä ilmentävän ja toisintavan kollektiivisen tiedostamattoman sisältöjä, joten taiteenteon … Jatka artikkeliin Kaunotar ja hirviö – Torresin mestariteos

Spis

Jätä kommentti

Spis on yksi näitä tuoreita, modernia pohjoismaista ruokaa tarjoavia ravintoloita, jotka kiinnittävät erityistä huomiota raaka-aineisiin. Pääosassa se kehuu pitävänsä kasviksia, mikä ei ihan turhaa puhetta olekaan. Tämä oli toka kerta Spisissä, tällä kertaa hankalan porukan kanssa, mukana allergikkoa, pesketaaria, ym. ruokavaivaisia väkeä. Spisillä on ainakin viikonloppuna kaksi kattausta per ilta, mikä on sikäli kätevää, että … Jatka artikkeliin Spis

Mihin valo katoaa?

Jätä kommentti

Valtteri Raekallion teos "Mihin valo katoaa" asettaa odotukset jo johonkin muualle kuin normitanssiteokseen: esityspaikasta on kerrottu ennakolta vain, että "esitys alkaa Helsingin Kaupunginteatterin Studio Elsan lämpiöstä, josta yleisö kuljetetaan esityspaikkaan". Parikymmentä meitä siinä lämpiössä hetken haahuili, kunnes meidät heitettiin ulos ja johdateltiin kulkueena läheiselle virastotalolle, jonka väestönsuojan uumeniin katosimme - liekö sinne valokin kadonnut, myöhä … Jatka artikkeliin Mihin valo katoaa?

Sipuli ei petä

Jätä kommentti

Sipuli Katajanokalla on outo tapaus: en ole koskaan saanut siellä huonoa tai edes keskinkertaista ruokaa vaan aina vain hyvää tai parempaa - ja silti se ei nouse kovin korkealle "listoilla" kuten "Suomen 50 parasta ravintolaa", jolla se on vuonna 2007 ollut sijalla 44 mutta muutoin loistanut poissaolollaan. Omalla listallani se on top-10:ssä, ja tämän kokemuksen … Jatka artikkeliin Sipuli ei petä

Muru – täysi tiu

Jätä kommentti

Jos en ole ihan erehtynyt, niin nyt taisi tulla täyteen 20 kertaa Murussa. No, kukapa näitä laskee, mutta kuitenkin... Olen ajatellut että pidän Murun suhteen aika tiukkaa linjaa enkä joka kerrasta bloggaa, mutta tällä kerralla ei oikein voinut muuta kuin kirjoittaa, alkuruoka ja pääruoka kun olivat kerrassaan erinomaisia. Samppanja oli vaihtunut, nyt saatiin Bereche et … Jatka artikkeliin Muru – täysi tiu