Hella ja huone on pitkäaikaisia suosikkiravintoloitani, jossa sekä ruoan laatu että kiinnostavuus ja haastavuus on aina ollut kärkitasoa. Harmillisesti kesällä se tarjoaa vain yllätysmenua (4 tai 6 ruokalajia), ja tällä kertaa, vaikka laatu edelleen oli kohdallaan, oli luovuus kesämenussa ehkä vähän kesäterässä eli ruoan kiinnostavuuden suhteen mentiin ehkä jonkinkin verran totuttua alemmalla ambitiotasolla. Aloitin samppanjalla, … Jatka artikkeliin Hella & huone – kesämenu
Keväällä Zodiakissa kantaesitetty Katariina Nummisen teos Zoo on hauskalla tavalla eräänlaista dokumentaarista teatteria (ja/tai/vai tanssia?), jonka lähtökohtana on Korkeasaaren eläintarhassa salaa äänitetyt ihmisten puheet, kun he katselevat eläimiä ja kommentoivat toisilleen. Samoin kuin joskus eläintarhassa, myöskään tässä esityksessä ei voi olla aina ihan varma, kuka katsoo ja kuka on katsottavana - ajoittain esiintyjien katsekontakteja yleisöön … Jatka artikkeliin Zoo – katso, ne katsoo
Tampereen teatterikesässä oli tänä vuonna monta mielenkiintoista esitystä - yksi niistä oli Off-ohjelmiston Outo homo, Juuso Kekkosen monologiesitys. Ennakkoon vähän hirvitti, että miten jaksaa kolmetuntisen monologin istua läpi, mutta hyvin jaksoin 🙂 Kekkonen puhuu minä-muodossa ja tiettävästi puhuukin omista kokemuksistaan ja tunnoistaan, vaikkei sinänsä olekaan tärkeää teoksen kannalta, onko kyse faktasta vai fiktiosta. Joka tapauksessa … Jatka artikkeliin Outo homo oivaltaa
Ravinteli Bertha on yksi kestosuosikkejani Tampereella, siellä eivät maut eikä palvelu ole koskaan pettäneet. Tällä kertaa oli hiukan tiukka aikataulu, vajaat pari tuntia vain aikaa, joten piti tinkiä menun pituudesta - mutta ei se määrä vaan se laatu, kuten tiedetään. Niin kiire ei toki saa olla, ettei lasillinen jaloa juomaa maistuisi aluksi - vakiosamppanjan ohella … Jatka artikkeliin Bertha – huippumesta
Ravintola C on Tampereen terävää kärkikaartia ja yksi suosikkiravintoloistani koko maassa: maut, niin ruoan kuin viinin, ovat aina kohdallaan, palvelu osaavaa ja ystävällistä - ja käytössä paljon luomua, mikä aina ilahduttaa. Alkuillasta oli tullut jo nautittua pari lasia samppanjaa, joten nyt pyysin alkuun jotain lyhyehkö ja makeahkoa. Matti (Vuoden Hovimestari 2014 -kilpailun voittanut Matti Kuukkanen) … Jatka artikkeliin Ravintola C: huikea Viinimestarin menu
Näsinneulan ravintola on kuulunut suosikkeihini - joskus männävuosina sen ruoka ja palvelu ei ollut ihan riittävällä tasolla, mutta korkeudesta saa sen verran lisäpisteitä, että silloinkin tuli käytyä. Nyt kun viime vuosina ruoka on noussut jo vähintään hyvälle tasolle ja palvelunkaan suhteen ei enää tarvitse tuntea myötähäpeää, on Näsinneulassa ilo viettää pitkää iltaa. Tällä kertaa juuri … Jatka artikkeliin Ilta Näsinneulassa
Helsingin ehkä varmin sushi-mesta on Umeshu - omasta mielestäni, ja varmin siinä suhteessa, että aina on saanut erinomaista syötävää. Interiööri, kalusteet, jne. eivät ehkä ole houkuttelevimpia (ja kesähelteellä lämpötila oli kovin korkea). Tässä kuvatut kokemukset ovat heinäkuun (2014) alkuilloista, kahdelta eri käynniltä, joilla molemmilla palvelussa oli aikaisempaan verrattuna pieni poikkeama parempaan päin. Positiivista, mutta asiaan … Jatka artikkeliin Umeshu
Päätinpä lisätä blogiin uuden Pienet-kategorian, johon voi tulla ruoka- ja juomajuttuja, jotka eivät välttämättä ole kokonaisia aterioita. Ateria-kategoriassa olen pyrkinyt pitämään rotia siinä määrin, että siellä olisi vähintään 3 ruokalajin aterioita. Uudessa kategoriassa voi olla lyhyempiä juttuja pienemmistä erinomaisista makukokemuksista: mainio lounas, herkullinen aamiainen, pysähdyttävä pulla, jne. ("Pienet" on "Ateriat"-kategorian alakategoria eli siinä julkaistut jutut … Jatka artikkeliin Uusi juttukategoria: ”Pienet”
Savonlinnan oopperajuhlien uustuotanto Aulis Sallisen Kullervosta on samaan aikaan sekä sekä upea että häiritsevä. Tuotanto on upea ja ooppera on vakuuttava, sen sijaan häiritsevä - eikä pelkästään hyvällä tavalla - on kerrottu versio Kullervosta. Libreton kansisivulla todetaan, ilmeisen tarkasti sanat asetellen: ”Libretto säveltäjän kirjoittama Kalevalan ja Aleksis Kiven näytelmän rakenteen pohjalta.” Sallinen kertoo jossain määrin … Jatka artikkeliin Hyvä paha Kullervo
Helsingin edustan saarien kesäravintolat ovat ylen viehättäviä - meri on vaikuttava ympäristö säällä kuin säällä, myös sateisena kesäpäivänä kuten tällä kertaa. Kävimme sunnuntaina ravintola Saaressa, joka nököttää Sirpalesaarella, siinä kivenheiton päässä Café Caruselista. Aperitiiviksi otin Saaren kuohun, jossa mustikkalikööriä ja kuohuviinia - mukavan mustikkainen "royal"-variaatio. Sunnuntain à la carte -lista oli karsittu versio, 2-3 kpl … Jatka artikkeliin Saaren herkut
Iltakattaus Murussa: sisään iltakahdeksan kieppeissä ja ulos joskus puoli yhden maissa - mukavan kiireetön tahti viidelle ruokalajille. Alkusamppanjaksi Murussas on yleensä jotain, nyt Samuil valitsi ajankohtaisen vaikka vähän massatuotteelta vivahtavan kausisamppanjan Taittinger Brut Réserve Collector 2014 FIFA World Cup™, joka on Taittingerin huomionosoitus menossa olevalle potkupalloilukilpailulle. Yllättävä veto, yrittää assosioida samppanjaan urheilun ähistävän hikinen epämukavuus, … Jatka artikkeliin Ei poskettoman hyvää Murussa
Eka kertani Jeminan kanssa oli marraskuussa 2012 Zodiakissa. Vaikutuin ja vakuutuin. Nyt jälleennäkeminen Kuopiossa n. 1,5 vuotta myöhemmin osoittaa, ettei Jeminan hurma ole laantunut vaan hän on kypsynyt kuin hyvä viini (tai ainakin kohtalainen laatikkoviini). Jemina on Jyrki Karttusen esittämä hahmo tai kimppu hahmoja, ehkä voisi sanoa ”naishahmoja”, jos sukupuolikategorisointia välttämättä haluaa harjoittaa. Mukana on … Jatka artikkeliin Onko Jemina queer? (Ja onko sillä väliä?)
Aina kesällä viikon Kuopiossa viettäessäni olen pyrkinyt ainakin kerran käymään Mustassa Lampaassa, toisessa Kuopion suosikeistani. Sen laatuun on aina voinut luottaa, ja viime aikoina ruokien kiinnostavuuskin on ollut nousussa. Vuoden nuori sommelierkin on täällä töissä, mikä ei toki ole asiakkaalle välttämättä arvo sinänsä, mutta kertoo ehkä kuitenkin jotain ravintolan kehittymisotteesta ja kiinnittymisestä ajan henkeen. Alkuun, … Jatka artikkeliin Musta lammas entistäkin ehompana
(Noh, uskonnottamalta ihmiseltä sielu-sanan käyttö on vähintäänkin arveluttavaa mutta tilanteeseen sopivan suurieleisen dramaattista, joten menköön.) Kuopio tanssii ja soin alkuperäisellä esiintyjälistalla oli flamenco-ryhmä Ballet Nacional de España, joka kuitenkin sikäläisten työriitojen vuoksi joutui perumaan koko kiertueensa vain pari viikkoa ennen Kuopion festivaalia. Duunissani olen tottunut pitämään työmarkkinakiistoja vähemmän positiivisina asioina, mutta tällä kertaa pilvellä oli … Jatka artikkeliin Titanium säväytti sieluani
Muisti-/mielikuvani Puijon tornin ravintolasta muutamien vuosien takaa ei ollut kovin mairitteleva: upeat puitteet (pidän korkeista paikoista...) mutta nuhjuinen ympäristö ja parhaimmillaankin korkeintaan keskinkertaista ruokaa. Siksipä en sinne vuosittaisilla Kuopion-kesäreissuillami ollut palaillutkaan. Tänä kesänä kuitenkin tutkailin listaa netissä, ja se näytti ihan mielenkiintoiselta - niinpä päätin mennä nauttimaan pitkän sunnuntailounaan. Sääkin suosi, vaikka muuten onkin osin … Jatka artikkeliin Puijon torniravintolan taso nousussa
Erinomaisuutta 