Cru

Jätä kommentti

Cru on Tallinnan vanhassa kaupungissa samannimisen hotellin yhteydessä toimiva viehättävä ravintola, joka nettisivuillaan mainitseen mm. luonnonmukaisuuden sekä klassisen ja uuden keittiön ja jonka head chef Dmitri Haljukov edustaa Viroa Bocuse d'Or -kilpailussa ensi vuonna. Odotukset siis korkealla! Alkumaljaksi maistui alkusyksyn viimeisinä lämpiminä päivinä samppanja, Tribaut-Schloesser Premier Cru Brut, mukavan hedelmäinen kuohujuoma. Leivät tuotiin hauskassa ilmeisesti … Jatka artikkeliin Cru

Manon Rahvusballettissa

Jätä kommentti

MacMillanin Manon-baletti oli eka vaan ei vika esitys, jonka näin Eesti Rahvusballettissa/Rahvusooperassa: erittäin viehättävä vaikkakin vanhahtava talo, ja taidokasta tanssia ja soitantaa! Manonin (L'histoire de Manon) tarina perustuu Abbé Prévostin novelliin L'Histoire du chevalier des Grieux et de Manon Lescaut 1700-luvulta, kuten myös Massenet'n ooppera Manon Lescaut. Baletin musiikkina ei kuitenkaan ole Massenet'n ooppera vaan … Jatka artikkeliin Manon Rahvusballettissa

Horisont

Jätä kommentti

Tallinan ravintola-sceneen en ole oikeastaan lainkaan perehtynyt, mikä on hassua, se kun on kätevästi vain parin tunnin paattimatkan päässä. Tälläkään kertaa ei ollut matkan tarkoitus syöpötellä vaan tutustua Rahvusooperan tarjontaan, mutta pitäähän sitä ihmisen jotakin syödäkin henkensä pitimiksi. Hotellin 30. kerroksessa oli hyväksi mainittu ravintola Horisont, sinne siis ekana iltana (muut illat kun olikin varattu … Jatka artikkeliin Horisont

Postres pitkästä aikaa

Jätä kommentti

Postresissa kävin viimeksi viitisen vuotta sitten - en tiedä, miksi näin pitkä väli, koska mainio ravintolahan tämä on. Mutta nytpä tuli asia korjattua. Alkumaljaksi valikoitui Recaredon punainen cava - mielenkiintoinen ja aperitiiviksi varsin pätevä kuiva kuohujuoma. Listalta otin viiden ruokalajin menun ja sille juomat. Amuse oli - perunaa! Tryffelillä maustettua perunakeittoa ja sitruunainen perunakroketti. Molemmat … Jatka artikkeliin Postres pitkästä aikaa

Race Horse Company: supersunnuntai

Jätä kommentti

Nykysirkusta olen nähnyt kovin satunnaisesti, mutta yleensä pitänyt - siinäkin on usein lähes yli-inhimillistä fyysistä taituruutta, joka saa haukkomaan henkeä, samaan tapaan kuin erinomaisessa tanssissakin. Race Horse Companyn uusi teos Super Sunday todellakin täytti nämä odotukset ylivertaisesti! Alkukohtaus, vakavanaamainen leikkihevosilla muodostelmassa klopsottelu pitkin näyttämöä, antoi ymmärtää, ettei tässä ihan ryppyotsaista esitystä olla tekemässä eikä näkemässä. … Jatka artikkeliin Race Horse Company: supersunnuntai

Lappeenrannan balettigaalassa eurooppalaista laatua

Jätä kommentti

Lappeenrannan balettigaala järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa, mutta minulle kerta oli nyt ensimmäinen - erittäin hyvä kokemus, joten tuskin jää viimeiseksi kerraksi, jos vain gaala jatkossakin järjestetään. Taiteellisen johtajan Juhani Teräsvuoren kokoamassa ja Timo Sokuran sujuvan lelppoisaan tapaansa juontamassa gaalassa nähtiin 11 teosta tai teoksen osaa, klassisesta baletista nykytanssiin, ja olipa mukana yksi kantaesityskin. Perinteisintä … Jatka artikkeliin Lappeenrannan balettigaalassa eurooppalaista laatua

Wolkoff – erinomaista ruokaa Lappeenrannassa

Jätä kommentti

Lappeenranta on kulinaristisesti ja muutenkin minulle kovasti tuntematon - niinpä illallispaikan valinta perustui nettiin ja parin Lappeenrannan TKK:lta valmistuneen kaverin vuosien takaisiin muisteloihin. Valinta osui Wolkoffiin, ja hyvä niin! Aikaa oli rajallisesti (ravintola aukesi klo 17 ja balettigaala alkoi klo 19), joten ihan minimiperussetillä piti mennä: alku-, pää- ja jälkiruoka. Brutaalia, mutta pitää sopeutua joskus … Jatka artikkeliin Wolkoff – erinomaista ruokaa Lappeenrannassa

Susanna Leinosen vetovoimaista liikettä

Jätä kommentti

Susanna Leinonen Companyn uusi teos Touch of Gravity kantaesitettiin Helsingin juhlaviikoilla, Oopperan Alminsalissa. Korografia oli luonnollisesti Leinosen itsensä, musiikista vastasi Kasperi Laine, puvuista Eerika Turunen, valoista Joonas Tikkanen, ja lavastuksen keskeisin osa eli videot olivat Jouka Valkaman luomuksia. Teos on kuudelle naistanssijalle (Sanni Giordani, Tiia Huuskonen, Sara Kovamäki, Aksinja Lommi, Liisa Pietikäinen, Elisa Tuovila), jotka … Jatka artikkeliin Susanna Leinosen vetovoimaista liikettä

Story: aamiainen herkutellen

Jätä kommentti

Vanhan kauppahallin keskelle avautui alkukesästä Story-niminen kahvila/ravintola, jonka taustalla on runsaasti kokemusta ja jonka ruoasta vastaa Michelin-tähditetty Teemu Aura. Odotukset siis korkealla. Story ei tarjoa illallista muuta kuin viikonloppuna, joten sitä en ole vielä päässyt kokeilemaan. Kesän aikana kävin kuitenkin muutamankin kerran aamiaisella, joskus vaivauduin hallille asti jopa ihan vain tämän aamiaisen vuoksi. Aamiaislista ei … Jatka artikkeliin Story: aamiainen herkutellen

Saarinen & Salonen Morphed into one

Jätä kommentti

Juhlaviikoilla Oopperatalossa koettiin harvinainen - ja harvinaisen hieno - tapaus, kun Tero Saarisen uusi teos Morphed kahdeksalle miestanssijalle sai maailman ensi-iltansa siten, että teoksessa käytetyn musiikin säveltäjä Esa-Pekka Salonen itse livenä johti Kansallisoopperan orkesteria. Esityksen jälkeen nämä viisikymppiset nuoret miehet saatiin vielä saman pöydän ääreen yleisökeskusteluun. Esitys alkoi Salosen biisillä Concert Étude for solo horn … Jatka artikkeliin Saarinen & Salonen Morphed into one

Juoksuhaudantie klovnerian keinoin

Jätä kommentti

Rednoseclubin ja Teatteri Quo Vadiksen versio Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie-romaanista oli paitsi hersyvän hauska myös monin tavoin sivistävä kokemus: tutustuin Hotakaisen kirjan (jota en ollut lukenut) tarinaan ja avarsin käsitystäni klovneriasta. Ensin piti päivittää ymmärrys siitä, mitä klovnit ja klovneria on: se ei ole pelkkää sirkusklovneriaa, hullunkurisiksi pelleiksi pukeutuneiden isokenkäisten setien hassuttelua, vaan teatteriklovneria on komedian … Jatka artikkeliin Juoksuhaudantie klovnerian keinoin

Jumalan rakastaja 2013

Jätä kommentti

Kokkolan kaupunginteatteri on pelotta tarttunut 30 vuotta nuoreen Jussi Parviaisen "kohunäytelmään" Jumalan rakastaja. Päätekijät, ohjaaja Sakari Hokkanen ja dramaturgi Jussi Moila lienevät kolmikymppisiä kuten Parviainenkin oli Ryhmäteatteriin alkuperäisversiota tehdessään - he eivät siis ole voineet nähdä sitä (ainakaan livenä). Sikälikin oli kiinnostavaa nähdä, miten tämän ajan nuoret miehet tekevät tekevät Jumalan rakastajan verrattuna noiden aikojen … Jatka artikkeliin Jumalan rakastaja 2013

Kunigas kuolee 1 h 32 min kuluttua

Jätä kommentti

Yksi Tampereen Teatterikesän monista hyvistä puolista on, että siellä voi nähdä myös esityksiä, joita olisi pitänyt käydä katsomassa lähempänä kotia, mutta syystä tai toisesta (tai tyystin syyttä) ei ole tullut käytyä. Kansallisteatterin tulkinta Eugène Ionescon näytelmästä Kuningas kuolee oli juuri tällainen esitys. Näytelmän perusasetelma on selkeä: kuningas Bérenger I (Jukka Puotila), tämän kaksi vaimoa, nykyinen … Jatka artikkeliin Kunigas kuolee 1 h 32 min kuluttua

Kattila täynnä luomua

Jätä kommentti

Kyä ny tamperelaisia herkkusuita hellitään, kun entisestäänkin hämmentävn korkeatasoinen ravintolatarjonta on kasvanut vastikään kesällä avatulla Pikkubistro Kattilalla, joka ainakin ensikokemuksen perusteella ampaisee suoraan erinomaisten ruokapaikkojen pieneen mutta armoitettuun joukkoon. Ruoasta vastaa pitkän kansainvälisen uran tehnyt argentiinalais-italialainen Silvia del Carmen Castaño, jonka henkilökohtainen lämmin ote tuntui myös salissa, jossa hän kävi juttelemassa ihmisten kanssa ruoasta ja muusta. … Jatka artikkeliin Kattila täynnä luomua

Mutantants – 1000 tanssia vai mitä hiipimistä?

Jätä kommentti

Teatterikesän "Case Viro" -kokonaisuudessa oli mukana Cabaret Rhizomen esitys Mutantants – ehk Tuhat tantsu, mida tantsida enne kui sured (tuhat tanssia, joita tanssia ennen kuin kuolet). Koreografina oli Päär Pärenson, ohjaajana Johannes Veski ja tanssijoina/esiintyjinä Anatoli Tafitšuk, Joonas Parve, Päär Pärenson ja Ajjar Ausma. Esitys oli monin paikoin hauska - neljä miestä esitti pätkiä erilaisista … Jatka artikkeliin Mutantants – 1000 tanssia vai mitä hiipimistä?