Avainsana: baletti

Luistelijat, kolme siskoa ja konsertti

Jätä kommentti

Lontoon-reissulle osui myös Royal Balletin kolmen klassispohjaisen teoksen iltapäivämatineaesitys: Frederick Ashtonin Les Patineurs (1937), Kenneth Macmillanin Winter Dreams (1991) ja Jerome Robbinsin The Concert (1956). Frederick Ashton oli Royal Balletin ensimmäinen pääkoreografi vuodesta 1935 alkaen, ja Les Patineurs (Luistelijat) Giacomo Meyerbeerin musiikkiin on juuri noilta ajoilta. Se on liikekieleltään varsin klassinen, mutta välttää tylsyyden paitsi … Jatka artikkeliin Luistelijat, kolme siskoa ja konsertti

Tuore Tuhkimo

Jätä kommentti

Jos muistiinpanoni pitävät kutinsa, olin nähnyt kolme erilaista tanssitulkintaa Tuhkimosta Sergei Prokofjevin musiikkiin - nyt oli vuorossa siis neljäs, kun Kansallisbaletti toi lavalle David Binleyn tuoreen Tuhkimon, joka oli kantaesitetty Birmingham Royal Balletissa kahdeksan vuotta sitten. Tuoreutta oli myös koreografiassa ja ylipäätään toteutuksessa - vaikka teoksessa oli varsin paljon klassista, se ei jättänyt jälkeensä umpiklassisille … Jatka artikkeliin Tuore Tuhkimo

Introdans: Malasangre. Kuva: Hans Gerritsen

Lappeenrannan 9. balettigaala

Jätä kommentti

Lappeenrannan balettigaala on jo tainnut löytää pysyvän paikkansa kesäohjelmastani - nyt nähty yhdeksäs gaala oli itselleni jo viides perättäinen. Nykyisin tämä on kätevä "resort-reissu": hotelli ja teatteri ovat osa kauppakeskusta, joten ulos ei tarvitse nenäänsä työntää, jos ei ihan välttämättä halua 🙂 Juhani Teräsvuoren kokoama gaala on aina kovasti kansainvälinen; hyvä jos edes yksi kotimainen … Jatka artikkeliin Lappeenrannan 9. balettigaala

Balettigaala Turussa

Jätä kommentti

Turun musiikkijuhlien ohjelmistossa oli tänä vuonna ekaa kertaa balettigaala, ja kun mukana oli kiinnostavia uusia nykytanssibiisejä (etenkin pari Emrecan Tanışin teosta), päätin investoida viimeisen kesälomapäivän Turun reissuun. Läntisen tanssin aluekeskuksen kanssa rakennettu gaala perustui pitkälti Kansallisbaletin tanssijoiden varaan, ml. taiteellinen koordinaattori Michal Krčmář ja tuotannollinen koordinaattori Ville Mäki. Illan juonsi Minna Tervamäki, Kansallisbaletista eläköitynyt tanssija-koreografi. … Jatka artikkeliin Balettigaala Turussa

Kansallisbaletin kauden kaunis päätös Tanssin tähden

Jätä kommentti

Kansallisbaletin kausi päättyi kauniisti Tanssin tähden -gaalaan, mukana lähes tusinan verran teoksia tai katkelmia teoksista, joista monia on nähty ihan viime aikoina ja toisia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Olipa mukana teos myös koreografilta, jota ei ole Kansallisbaletissa käsittääkseni aiemmin lainkaan nähty. Melko klassisvoittoisen ohjelman seassa muutama ilahduttava nykytanssihelmikin. Ilta alkoi Uwe Scholzin Seitsemäs sinfonia -teoksen … Jatka artikkeliin Kansallisbaletin kauden kaunis päätös Tanssin tähden

Les Nuits. Kuvassa Frans Valkama & Johan Pakkanen. Kuva: Suomen kansallisbaletti/Mirka Kleemola.

Les Nuits – aistillista estetiikkaa

Jätä kommentti

Tuhannen ja yhden yön tarinoiden tunnelmiin meitä tanssiteltiin Berliinin valtionbaletin tuotannolla Les Nuits - Yölliset tunnit, Angelin Preljocajin teos vuodelta 2013 lupasi sensuellia ja erootillista menoa - jopa siinä määrin, että suositusikärajaksi mainittiin 12. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön (huoh) ikärajakriteerien mukaan sellaisessa leffassa saisi olla mm. ”yksi tai useampia peiteltyjä seksikohtauksia tai runsaasti … Jatka artikkeliin Les Nuits – aistillista estetiikkaa

Nuorisoryhmän Next Steps klassisesta upeaan nykytanssiin

Jätä kommentti

Reilu viikko sitten Kansallisbaletin nuorisoryhmän 13 tanssijaa valtasivat Alminsalin  omalla näytöksellä, tai kahdellakin. Erilaisten teosten kirjo toi hyvin esiin nuorten tanssijoiden taidon ja monipuolisuuden, kun ilta (tai no, iltapäivä) eteni alun erittäin klassisesta lopun hyvinkin wow-tason elämykseen. Ensin nähtiin valittuja paloja Petipan (ym.) baletista Le Corsaire: Pas d'esclave, Pas de trois des odalisques ja Grand … Jatka artikkeliin Nuorisoryhmän Next Steps klassisesta upeaan nykytanssiin

Kuvassa: Michal Krčmář, Hanako Matsune. Kuva: Sakari Viika.

Perin perinteinen Giselle

Jätä kommentti

Katsoessani Kansallisbaletin uutta Giselleä oivalsin, että se taisi olla eka kerta, kun näin kokonaisena ihan näin vanhanaikaisen Gisellen livenä - aiemmin on tullut nähtyä ainakin Eifman Balletin Punainen Giselle ja Dada Masilon Giselle, ja joku elokuvateatterilevitys varmaan myös, muttei livenä ihan perusklassista versiota. Tämä oli juurikin sellainen: Corralli-Perrot-Petipan koreografia Cynthia Harveyn toteutuksena. Museaalibaletteja nykyisin vähän … Jatka artikkeliin Perin perinteinen Giselle

Kalevalanmaa – Suomen kuva ja varjo

1 kommentti

Kenneth Greven ja Suomen rakkauslapsi, Kansallisbaletin Suomi 100 -suursatsaus Kalevalanmaa sai eilen kantaesityksensä. Sen julkistus reilu vuosi sitten herätti hiukan huolta: "Tarina ammentaa häpeilemättä tämän maan historian ja kulttuurin merkkipaaluista ja yhdistää rohkeasti eri taidemuotoja keskenään. Lopputuloksena on leikkisä, hullu ja koskettava teos, joka voi syntyä vain ulkopuolisen silmin.” Olisiko siis tarjolla myötähävettävää paatosta, kiusallista … Jatka artikkeliin Kalevalanmaa – Suomen kuva ja varjo

Lappeenrannan balettigaalassa uutta ja vanhaa innostavaa

Jätä kommentti

Lappeenrannassa nähtiin 8. balettigaala - omaan kesäohjelmaani se kuului nyt 4. kerran. Kuten ennenkin, Juhani Teräsvuoren rakentama gaala oli erinomainen yhdistelmä klassista ja nykytanssia - laadukasta ja perin nautittavaa. Gaalan juonsi tuttuun kuivakkaan pirteään tapaansa teatterinjohtaja Timo Sokura. Kirjailen tähän jokusen sanan gaalan kahdeksasta esityksestä, ensin vähän klassisemmat, joista kykyny vaikuttua on vähän rajallisempi, ja … Jatka artikkeliin Lappeenrannan balettigaalassa uutta ja vanhaa innostavaa

Kuopion gaala 2017

Jätä kommentti

Kuopio tanssii ja soi on järjestetty jo 48 kertaa - itseltäni meni ohi ensimmäiset 35 mutta viimeiset 13 olen tiiviisti istuskellut katsomossa. Gaalaa ei ole ihan aina ollut, mutta viime vuosina onneksi on tarjoten monipuolisen kattauksen tanssin genreistä. Näin tänäkin vuonna, taiteellisen johtajan Jorma Uotisen juontamana tietenkin. ”Pakolliseksi” klassiseksi numeroksi oli valittu pas de deux … Jatka artikkeliin Kuopion gaala 2017

Schönheitsabend

Jätä kommentti

Kiasman ARS17-ohjelmistossa nähty Florentina Holzingerin ja Vincent Riebeekin Schönheitsabend lupasi ennnakkotiedoissa "valtasuhteita, sukupuolirooleja, väkivaltaa, seksiä ja hulluutta, ekstaasia ja epäsiveellistä erotiikkaa". Mitäpä sitä ihminen muuta kaipaa? Klikkijournalismihenkinen luonnehdinta herätti hilpeyttä, mutta jossainpäin maailmaa teos lienee herättänyt hämmennystä, jopa pahennusta. Mitään kovin uutta tai ihmeellistä en osannut siitä löytää, mutta toki ihan toimivan yhdistelmän mielenkiintoista sukupuoliroolien käsittelyä … Jatka artikkeliin Schönheitsabend

Kuuselan Seitsemän veljestä (taas!)

Jätä kommentti

Marjo Kuuselan koreografioima Seitsemän veljestä Kansallisbaletissa teki muutama vuosi sitten vaikutuksen - silloin kävin katsomassa ensi-illan ja vielä toisenkin illan. Niinpä se piti toki nähdä vielä uudelleen, kun se  tuli kevään ohjelmistoon repriisinä - nyt oli kyseessä jo tämän produktion 10. esitys. Samalla oli hauska lukea silloista tekstiäni - blogini oli vasta muutaman kuukauden ikäinen vauveli ja haki vielä … Jatka artikkeliin Kuuselan Seitsemän veljestä (taas!)

Modiglianin elämäntanssi ja teot

Jätä kommentti

Nyt on viikon sisään kertynyt peräti kolme biografista nykybalettia: Tšaikovski, Rodin ja Modigliani - vieläpä suurin piirtein aikalaisia keskenään. Joskus joulun alla hoksasin, että melkein vierekkäisissä mökeissä on yhtäaikaa samaa teemaa: Ateneumissa harvinainen Modigliani-näyttely ja Eesti Rahvusballettissa Toomas Edurin baletti Modigliani - neetud kunstnik, jossa Tauno Aintsin vartavastinen musiikki. Nämähän piti koplata. Modiglianin vain 35 vuoden … Jatka artikkeliin Modiglianin elämäntanssi ja teot

Boris Eifman: Rodin. Kuva: Souheil Michael Khoury/Eifman Ballet

EIfman & Rodin: suuren kauneuden äärellä

Jätä kommentti

Pietarilaisen Eifman Balletin Kansallisbaletin-vierailun eka teos oli elämäkerrallinen Tchaikovsky. PRO et CONTRA (2016) ja samankaltaista henkeä oli myös toisessa Boris Eifmanin teoksessa Rodin (2011), jonka päähahmona on kuvanveistäjä Auguste Rodin (1840-1817). Rodinin (Oleg Gabyšev) lisäksi soolorooleja olivat Camille Claudel (Ljubov Andrejeva) ja Rose Beuret (Natalja Povoroznjuk) - teoksen näkökulmana olikin Rodinin tunnesuhteet näihin naisiin. Claudel oli … Jatka artikkeliin EIfman & Rodin: suuren kauneuden äärellä