Joona Halosen teoksessa Straight tanssi viisi taitavaa miestä: Arttu Palmio, Dayron Napoles Rubant, Sakari Saikkonen, Guillermo Sarduy ja Jukka Tarvainen. Käsiohjelman mukaan teos on ylistys miessukupuolelle. Miehuus olikin teoksen tematiikan keskiössä, koostuihan yksinkertaisen tyylikäs puvustuskin lähes pelkästä miesunivormusta, tummasta puvusta ja valkoisesta paidasta - paljasjalkaisuus sopivast tyyliä rikkoen. Puvustuksen ohella myös lavastus oli miehisen karua: … Jatka artikkeliin Miesten juttu
Avainsana: nykytanssi
Balettioppilaitos: Tanssijoiden workshop (2014)
Alminsalissa nähtiin Tanssijoiden workshop, Kansallisoopperan balettioppilaitoksen pian valmistuvien opiskelijoiden koreografioita ja esityksiä. Reilussa tunnissa nähtiin peräti 12 lyhyttä teosta, muutamaa lukuunottamatta ihan uusia. Illassa oli paljon hienoja hetkiä - onkin hienoa nähdä, että balettioppilaitoksesta valmistuvissa on upeita tanssijoita, eikä hullumpia koreografinalkujakaan! Illan avasi Veera Vanhasen teos Me², jonka tanssivat Veera Halenius ja Oskari Nyyssölä - … Jatka artikkeliin Balettioppilaitos: Tanssijoiden workshop (2014)
Lumikuningatar
Näin Lumikuningattaren melko tuoreeltaan vuosi sitten (8. esitys) ja nyt uudelleen (26. esitys). Varsin hyvin se kesti toisenkin katsomiskerran ja kestänee useammankin. Onkin hyvän ja kiinnostavan teoksen merkkejä, että sen haluaa kokea uudelleen ja se antaa jotain merkitsevää uusintakerroillakin. Lumikuningatar on yksi niistä monista hyvistä jutuista, joita Kenneth Greve on saanut Kansallisbaletissamme aikaan. Tarinan juonen … Jatka artikkeliin Lumikuningatar
7. sinfonia 7 tanssijalle
Tapiola Sinfoniettan kausikonsertissa kuultiin Sibeliusta ja Merikantoa - ja nähtiin Pienen suomalaisen balettiseurueen nykytanssia. Hyvinkin mainio kahden hienon ryhmän yhteisesitys! Ennen väliaikaa Tapiola Sinfonietta soitti kapellimestari Dmitri Slobodenioukin johdolla Sibeliuksen sarjan 2 musiikista Shakespearen näytelmään Myrsky (op. 109 nro 3) sekä Merikannon 10 kappaletta orkesterille. En kovinkaan usein huomaa hakeutuvani kuuntelemaan ihan pelkkää konserttiesitystä, siksipä … Jatka artikkeliin 7. sinfonia 7 tanssijalle
Kehon sosiaalinen äly?
Wayne McGregorin ja Random Dancen uusin, juuri edellisenä iltana maailman kantaesityksensä saanut teos on nimeltään Atomos. Se on muinaista kreikkaa (ἄτομος) ja tarkoittaa jakamatonta, jotain jota ei voi pilkkoa enää pienemmiksi osiksi - kuten aiemmin atomin luultiin olevan. Teoksen käsiohjelmassa sosiaaliantropologi James Leach kysyykin, mitkä ovat ihmisyyden elementit, joita ei voi redusoida osikseen, jakamattomat osat, … Jatka artikkeliin Kehon sosiaalinen äly?
Runoista tanssiksi
Alminsalin Dance United -illassa näyttämön valtasivat kaksi itsenäistä suomalaista tanssiryhmää (osin Kansallisbaletin tanssijoilla höystettyinä): Pieni suomalainen balettiseurue ja Carl Knif Company, joista molemmista olin nauttinut ennenkin, joten odotukset olivat korkealla. Pienen suomalaisen balettiseurueen pätkät PSB esiintyi kolmella lyhyellä teoksella, ensimmäisenä ryhmän perustajan Sami Saikkosen teos Faunin iltapäivä. Musiikkina Claude Debussyn samanniminen teos, joka puolestaan on … Jatka artikkeliin Runoista tanssiksi
Kuuselan veljekset
Marjo Kuuselan Seitsemän veljestä sai kolmannen tulemisensa Kansallisbaletin ensi-illassa 6.9.2013. Kantaesitys Kuuselan koreografialla Aleksis Kiven romaanin mukaan ja Eero Ojasen musiikkiin oli ollut jo yli 30 vuotta sitten, 23.8.1980. Upea teos ja suurenmoinen toteutus! On ylen harvinaista, että tekisi heti mieli nähdä joku teos uudelleen, mutta tässä juuri siltä ensi-illan jälkeen tuntui - ja lähes … Jatka artikkeliin Kuuselan veljekset
come back (to me)
Kenneth Kvarnströmin omalle ryhmälleen tekemä viime vuonna Dansens Husissa kantaesityksensä saanut teos come back (to me) nähtiin Aleksanterin teatterissa. Lavalla oli kolme tanssijaa, joiden kanssa Kvarnström on tehnyt pitkään yhteistyötä, samoin kaksi live-muusikkoa. Koreografilla on ilmeisesti ollut mielessään haikeutta, luopumista, melankolisuutta, mikä henkii teoksen fiiliksestä mutta myös erityisesti suorasanaisesta lyhyestä lausutusta tekstipätkästä. Hesarin arvioija näki … Jatka artikkeliin come back (to me)
Kropallisuutta
Saksalaisen Sasha Waltz & Guests -ryhmän teos Körper nähtiin Helsingin Juhlaviikoilla Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä - eikä se pienemmälle olisi sopinutkaan. Waltz tuntuu käsittelevän teoksessaan sen nimen mukaisesti ihmiskehoa, sen estetiikkaa, materiaalisuutta & materialistisuutta & objektivoimista. Tähän varmasti piilee politiikkaa ja sanomaa, mutta ohitan ne, kuten aina 🙂 Teoksessa, joka on niin tanssia kuin performanssiakin (jos … Jatka artikkeliin Kropallisuutta
Kesäviikko Kuopiossa 8. kertaa
Tuli taas vietettyä viikko Kuopio tanssii ja soin pauloisssa, nyt jo 8. kertaa putkeen. Tämä on yksi mainioimmista tavoista viettää kesälomaviikko: upeita esityksiä, hyvää ruokaa ja viehättä pikkukaupunki näiden nautintojen näyttämönä. Mahtavuutta! To 13.6.2013 Heti ekana päivänä oli toinen pääesiintyjä lauteilla klo 18 - siksi piti hypätä jo klo 11.12 junaan Helsingistä, mikä oli harmillista, … Jatka artikkeliin Kesäviikko Kuopiossa 8. kertaa
Vuyani – intensiteettiä Etelä-Afrikasta
Vuani Dance Theatre on eteläafrikkalainen nykytanssiryhmä, joka (käsiohjelman mukaan) yhdistää tanssissaan afrikkalaisia nykyrytmejä ja rituaalisia liikkeitä pikkutarkkaan, klassiseen teknikkaan pohjautuvaan ilmaisuun. Ilta koostui kahdesta teoksesta. Umnikelo Ryhmän taiteellisen assistentin, koreografi Luyanda Sidiyan teos Umnikelo oli hyvin intensiivistä ja "korkeaenergistä" liikettä: mm. suuria nopeita liikkeitä samalla erittäin tarkasti aksentoiden. Unisonot ja kaanonit toimivat täsmällisesti ja auringontarkasti. … Jatka artikkeliin Vuyani – intensiteettiä Etelä-Afrikasta
Incidence chorégraphique – tekniikkaa ja tunteita
Pariisin oopperan baletin kainaloon perustettu Incidence chorégraphique -ryhmä, toinen Kuopion tämän vuoden pääesiintyjistä hollantilaisen Introdansin lisäksi, tarjosi huimaa tekniikkaa ja voimakkaita tunteita kuuden teoksen illassa Kuopion musiikkikeskuksessa. Ennen taukoa José Martinezin teos Ouverture oli nimensä mukaisesti mainio johdanto illan ohjelmaan: se esitteli upeasti ryhmän erinomaista, täydellisyyttä vähintäänkin hipovaa tekniikka: jatkuvaa kaunista tauotonta liikettä, joka vaativuudestaan … Jatka artikkeliin Incidence chorégraphique – tekniikkaa ja tunteita
Nykytanssia – wtf?
Mitä ihmeen katsomista nykytansissa on? Eikö se ole jotain outoa hiipimistä tai muuta ketkutusta, josta ei normaali ihminen mitään tolkkua voi saada? No on, on! Miksi ja miten sitten katson nykytanssia (ja muutakin esitystaidetta)? Kun kymmenkunta vuotta sitten ratkesin enemmälti esitystaiteen suurkuluttajaksi, oli listoillani aluksi paljon musikaaleja ja komedioita. Pian mukaan tuli perinteistä puhedraamaa ja … Jatka artikkeliin Nykytanssia – wtf?
Ei vain tätien vaan tähtien gaala
Kuopio tanssii ja soi -festivaalin suosittu gaala palasi jälleen ohjelmistoon, tällä kertaa nimellä "Tähtien gaala". Viimeksi taisin nähdä gaalan vuonna 2009, eli muutaman vuoden se taisi ehtiä olla tauolla. Hyvä, kun palasi! Kuten ennenkin, gaalassa oli paloja muusta festivaaliohjelmistosta ja lisäksi muita lyhyitä teoksia tai osia teoksista. Musiikkikeskuksen konserttisali oli koko lailla loppuunmyyty Ennen väliaikaa … Jatka artikkeliin Ei vain tätien vaan tähtien gaala
Introdans: In Love – romanttista komediaa
Hollantilaisen Introdans-ryhmän In Love -ilta oli täynnä huumoria, romantiikka ja erotiikkaakin - tarjoiltuna mielettömällä teknisellä taituruudella ja taiteilijuudella! Ilta koostui seitsemästä lyhyestä teoksesta tai teoksen osasta. Introdansin tanssijoilla on klassinen koulutustausta, mutta ohjelmisto on vahvasti nykytanssipainotteinen, mikä on varsin mainio yhdistelmä: täydellinen tekniikka yhdistettynä liikeilmaisun vapauteen. Ensimmäinen puoliaika Bate on Fernando Melon koreografia, jonka nimi … Jatka artikkeliin Introdans: In Love – romanttista komediaa