Kansallisooppera esitti harvinaisena herkkuna Richard Straussin Elektran, jonka se on tuottanut yhdessä Aix-en-Provencen festivaalin, Milanon La Scalan, New Yorkin Metropolitanin, Barcelonan Gran Teatre del Liceun ja Berliinin valtionoopperan kanssa. Tämä Patrice Chéreaun ohjaama ja Esa-Pekka Salosen johtama produktio esitettiin ensin Aix-en-Provencessa kesällä 2013, ja Suomessa se nähtiin Metropolitanin elokuvateatterilevityksenä viime toukokuussa - nyt siis myös livenä. … Jatka artikkeliin Hurja kurja Elektra
Roux’n maistelumenu hurmasi
Roux'ssa kävin viimeksi ihan liian kauan sitten, joskus alkutalvesta - ja tässä välissä se tuli ansaitusti valituksi vuoden ravintolaksikin. Sibelius-festivaalin myötä tarjoutui onneksi taas hyvä tilaisuus vierailla ravintolassa. Aikaa olin varannut koko loppuillan, joten luonnollisesti valitsin seitsemän ruokalajin maistelumenun viineineen. Alkumaljaksi tuli maukas taide-etikettinen Ariston Aspasie Carte Blanche Art Wine Vol. 6 Champagne Brut. Keittiö tervehti ystävällisesti pikkutuutilla: savustettua sellerimoussea … Jatka artikkeliin Roux’n maistelumenu hurmasi
Uusi mainio bistro Popot Lahdessa
Roux'n ravintoloitsijat ovat vastikään, vain kuukausi sitten, avanneet Lahteen toisen ravintolan, bistro-tyylisen, nimeltään Popot. Hauska nimi, kuulostaa melkein ranskalta, mutta perustuu tiloissa aiemmin toimineeseen kenkäkauppaan - hatunnosto historialle, hauskaa! Bistro näyttää olevan auki suurin piirtein aamusta iltaan joka päivä, joten käynti oli helposti sujautettavissa Sibelius-festivaalin aikataulun sekaan perjantain alkuiltapäivään. Varhaisesta päivän hetkestä huolimatta samppanjaa alkuun: aina hyvä … Jatka artikkeliin Uusi mainio bistro Popot Lahdessa
Romeo ja Julia uudemmin ja vähän arkisemmin
Suuria klassikkotarinoita on aina tarpeen kerrata uusin näkökulmin, ja Shakespearea erityisesti nyt, kun bardin kuolemesta tuli keväällä kuluneeksi pyöreät 400 vuotta. Romeon ja Julian vahva ja tunneintensiivinen tarina yhdessä Prokofjevin upean musiikin kera on innostanut tanssin tekijöitä: äkkiseltään tuli meieleeni ainakin kuusi viime vuosina näkemääni eri versiota. Kansallisbaletissa vastikään kantaesitetty Natália Horečnán uusi näkemys on … Jatka artikkeliin Romeo ja Julia uudemmin ja vähän arkisemmin
Wolkoff paremmalla ajalla
Tällä kertaa Lappeenrannan reissulla en yrittänyt tunkea balettigaalaa ja illallista samalle illalle, joten saatoin nauttia Wolkoffilla kaikessa rauhassa. Tarjolla oli valmis kesämenu, mutta se ei sellaisenaan houkuttanut, joten kasasin oman viiden ruokalajin menuni. Ensin toki samppanjaa, Palmer Blanc de Blancs. Alkuruoaksi valikoitui hiillostettua poronfilettä, kevätsipulia ja perunaa pikkelöityjen kasvisten kera. Perunaa oli paahdettuna - ja perunasalaattina! Yllättävä veto, mutta mikäs … Jatka artikkeliin Wolkoff paremmalla ajalla
Lappeenrannan balettigaala uusissa puitteissa
Lappeenrannan 7. balettigaala (itselläni tosin vasta 3.) oli nyt ensi kertaa vastikään avatussa uudessa kaupunginteatterissa, joka on mielenkiintoisesti osa kauppakeskusta: käynti on kauppakeskuksen läpi ja väliajalla voi ihastella sen kaupallisia näkymiä. Hauska ajatus - ettei teatterin tarvise olla mikään erillinen juhlallinen Thalian temppeli vaan se voi olla osa arkea, vaikkakin ylemmissä kerroksissa. Mutta asiaan. Gaalan aloitti Dortmundin baletin … Jatka artikkeliin Lappeenrannan balettigaala uusissa puitteissa
Kuriton kesäyö
Tänä vuonna en bongannut Helsingin juhlaviikoilta kohtuuttoman monta esitystä koriini, mutta avajaiskonsertin kuitenkin. Otsikon "Kuriton kesäyö" alle oli mahdutettu peräti neljä biisiä, joista kolme Suomessa ilmeisesti ennen kuulematonta ja yksi kantaesityskin. Eniten odotin juuri tätä Lauri Porran säveltämää uutta Kohta-teosta, jonka sanoituksen tekemisestä ja esittämisestä vastasi Paperi T eli Henri Pulkkinen, jolle älykköräppärinkin viittaa lienee soviteltu. Biisi … Jatka artikkeliin Kuriton kesäyö
Tapaus Hamlet pienesti ja napakasti
Osuin Teatteri Harakan ilmeisesti ensimmäiseen ensi-iltaan ikinä. Tapaus Hamlet kuulosti ennakkoon mielenkiintoiselta, ja tekijöiltä olin nähnyt pari vuotta sitten Jumalan rakastaja 2013 -esityksen, joka oli vaikuttava ja onnistunut tuorestus 30 vuotta vanhasta teoksesta. Nyt oltiin tuorestamassa jo yli 400 vuotta vanhaa näytelmää (Shakespeare: The Tragedy of Hamlet, Prince of Denmark (n. 1599-1602)). Käsiohjelma-lipussa työryhmäksi listataan Mikko ”Hamlet” … Jatka artikkeliin Tapaus Hamlet pienesti ja napakasti
Sicapelle Porvoossa
Porvoon-reissun illallisravintolaksi valikoitu Sicapelle - tai no, oli se ehkä yhtenä syynäkin koko reissuun, siitä kun olin kuullut paljon hyvää. Niinpä lompsin odotukset korkealla pitkin mukulakivikatuja tiistai-iltasella kirkon vieressä olevaan hotelli-ravintolaan. Aluksi tietysti samppanjaa, taisi olla samaa Pierre Paillardia kuin jokusia tunteja aiemmin lounaalla sisarravintolassa. Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, josta toki olisi voinut jättää jotain pois, mutta miksi … Jatka artikkeliin Sicapelle Porvoossa
Kesän makuja C:ssä
Taas odotettu vierailu ravintola C:ssä! Tarjolla oli kuuden ruokalajin menu, jota olisi voinut hiukan modaillakin, mutta otin sen kokonaan sellaisenaan suositusviinien kera toki (tarjolla olisi ollut myös alkoholiton juomapaketti, hyvä!) Aluksi kuitenkin kuplivaa, A. Robert Brut Classic - sen seurassa olikin mukavaa rauhoittua (riennettyäni puolijuoksua TTT:sta, jossa Teatterikesän esitys oli venynyt aikataulustaan). C:ssä kunnioitetaan edelleen hurmaavia perinteitä, eli … Jatka artikkeliin Kesän makuja C:ssä
Meat District: lihaisa lounas
Porvoossa tuntui olevan useitakin kiinnostavia ravintoloita. Yhden yön reissuun mahtui vain yksi illallinen, mutta onneksi parikin lounasta, joista ensimmäinen osui vasta keväällä avattuun Meat Districtiin. Oli vähän oikukas ilma, mutta kesä ja lämmin, joten istahdin terassille, tilasin listalta lihaa ja nautiskelin Pierre Paillardin samppanjaa. Alkuruoaksi valikoitui Tartar Bosgård, läheisen Bosgårdin tilan luomu-charolais-naudasta. Liha oli erinomaisen … Jatka artikkeliin Meat District: lihaisa lounas
Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti
Franz Kafkan novelli Die Verwandlung (1915) (suom. Muodonmuutos, ruots. Förvandlingen) kertoo kauppamatkustaja Gregor Samsasta, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa isokokoiseksi tuholaishyönteiseksi. Gregor on perheensä eli vanhempiensa ja sisarensa pääasiallinen elättäjä, ja ensihuoli hänellä onkin, miten töissäkäynti nyt sujuu syöpäläisenä. Perhe suhtautuu muuttuneeseen Gregoriin viileän nuivasti; sisar tosin lupaa pitää huolta, mutta ei kauhean kauan jaksa … Jatka artikkeliin Kafkan Muodonmuutos huikean fyysisesti
Play rape käsittelee sukupuolirooleja satuttavimmillaan
Anna Paavilaisen (Klockriketeaterniin siirtynyt) Play Rape (2014) olisi ollut moneen kertaan nähtävissä Helsingissäkin, mutta jäi näkemättä, osin aikataulusyistä, osin ehkä ennakkoluulojenikin vuoksi. Siksi oli hyvä, että sain mahdutettua sen Teatterikesän aikatauluuni. Paavilaista oli alkanut kyllästyttää naisten roolit teatterissa, ja tämä kristallisoitui raiskauksiin, joihin hän oli joutunut satamäärin eläytymään näyttämöllä, rättinä mieskollegan alla, raiskaustaiteen ammattilaisena. Alun perin … Jatka artikkeliin Play rape käsittelee sukupuolirooleja satuttavimmillaan
Transformations: lempeästi sukupuolista
Teatterikesässä oli taas ansiokkaasti laadukasta monimuotoisuusasiaa: Transforces-ryhmän ja Teemu Mäen tuore Transformations (2016). Sukupuolivähemmistöt ovat helposti näkymätön vähemmistö - poissa silmistä, poissa mielestä - joten aktiivista työtä pitää tehdä näkyväksitekemiseksi. Aihe on yleisestikin ajankohtainen, juurihan (vasta) viime vuonna Tasa-arvolakiin saatin mukaan sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu kiellettyinä syrjintäperusteina. Trans-laki häpeällisine vikoineen sen sijaan edelleen odottaa uudistamistaan. Aivot … Jatka artikkeliin Transformations: lempeästi sukupuolista
When I die – musiikkia paranormaalisti
Sveitsiläisen Thom Luzin When I Die - A Ghost Story with Music (2013) perustuu todelliseen historialliseen henkilöön, englantilaiseen Rosemary Browniin (1916-2001), joka julkaisi musiikkia, jonka kertoi kuolleiden säveltäjien hänelle sanelleen. Alun perin kontaktin sieltä jostain teki Franz Liszt, jo Brownin ollessa 7-vuotias, mutta ilmeisesti sana kulkee tuonpuoleisessakin, ja lopulta peräti kymmenkunta nimekästä säveltäjää käytti Brownin … Jatka artikkeliin When I die – musiikkia paranormaalisti