Avainsana: Helsinki

Keuhko(t)

Jätä kommentti

Kansallisteatterin Keuhkot on kiinnostava ja vaivaava: puhuttelevia teemoja, mielenkiintoinen teksti ja hieno toteutus. Koin sen viisi päivää sitten, mutten oikein vieläkään tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella, saati kirjoittaa - aina hyvän taidekokemuksen merkki! Duncan Macmillanin tarinassa pölähdetään keskelle naisen ja miehen vaikeaa keskustelua lapsen hankkimisesta, aihe on ”vitun valtava”. Päätetään yrittää, epäonnistutaan, etäännytään, lähennytään, onnistutaan, vanhetaan. … Jatka artikkeliin Keuhko(t)

Pieni suuri Faust

Jätä kommentti

Sopimus paholaisen kanssa on tuttu teema varsinkin kristillisperäisissä tarinaperinteissä, joista se on usein löytänyt tiensä taiteeseen: ihan viimeisen kuukaudenkin aikana olen nähnyt siitä variaatioita tuoreina produktioina, kuten Eesti Rahvusballettin Kratt ja Kansallisbalettimme Pieni merenneito. Myös Gounod’n Faust-oopperasta on viime vuosina tehty uusia produktioita monille lavoille. Ja uusi Star Wars -leffatrilogiakin on joulukuussa taas käynnistymässä! Tarina Faustista - kyltymättömyydestä, … Jatka artikkeliin Pieni suuri Faust

Elämyksellinen Pieni merenneito

Jätä kommentti

Kansallisbaletin ja Kenneth Greven Pieni merenneito on herätellyt odotuksia siitä lähtien, kun lähes vuosi sitten tieto uuden teoksen tilaamisesta Greveltä ja säveltäjä Tuomas Kanteliselta julkistettiin. Syksyn mittaan pariin harjoituksiin kurkistaminen ei ainakaan vähentänyt kiinnostustani, ja ennakkotieto mm. 3D-projisoinneista ym. kutkutteli lisää: miten sellainen nyt voi baletissa toimia? Kovasti myöhään julkistettuja solistimiehityksiä en lopulta uskaltanut jäädä odottelemaan … Jatka artikkeliin Elämyksellinen Pieni merenneito

A Dance Tribute to the Art of Football

Jätä kommentti

Aleksanterin teatterin Aleksanteri tanssii -kokonaisuudessa oli tarjolla norjalaisen Jo Strømgren Kompanin teos A Dance Tribute to the Art of Football, jonka kohdalla piti pohtia ainakin kahteen kertaan, menenkö vai en, potkupallo kun ei kiinnosta niin pätkääkään. Vierailua oli tuottamassa myös Tero Saarinen Company, jonka takaukseen luottaen otin kuitenkin riskin. Kannatti: esitys oli kevyt, reipas, hauska ja … Jatka artikkeliin A Dance Tribute to the Art of Football

Nummisuutarit, versio 2015

2 kommenttia

Joskus joku esitys käy ytimiin ja munaskuihin niin, että se pitää nähdä pian uudelleen. Kovin usein niin ei käy, ehkä pari kertaa sadasta. Joskus jotain kiehtovaa on jäänyt mieltä vaivaamaan, toisinaan taas kyse on niin valtavasta nautinnosta, että samaa piikkiä pitää saada lisää. Janne Reinikaisen Nummisuutarit Kansallisteatterissa menee näistä selvästi ainakin jälkimmäiseen, ehkä vähän ensimmmäiseenkin. … Jatka artikkeliin Nummisuutarit, versio 2015

Meritorppa

Jätä kommentti

Hotelli Kalastajatorpan yhteydessä Munkkiniemessä olevassa ravintola Meritorpassa on tullut käytyä aiemminkin, mutta bloggaamatta, joten ehkä nyt on aika korjata tuo puute. Meritorppa valikoitui tällä kertaa paristakin syystä: siellä on aina ollut hyvää ruokaa (vaikkei se mitään tajunnan räjäyttäviä kokemuksia ehkä olekaan tarjonnut) - lisäksi sinne on kätevää mennä, kun porukassa joku liikkuu pyörätuolilla. Tällä porukalla syödään yleensä lyhyehkösti eli … Jatka artikkeliin Meritorppa

Onnellisuuden tasavalta

Jätä kommentti

Kansallisteatterissa vain muutamaa päivää aiemmin ensi-iltansa saanut Onnellisuuden tasavalta tuntui ennakkoon teokselta, johon on hyvä hiukan valmistautua eikä mennä ihan kylmiltään, niinpä luin näytelmän alkuperäistekstin pari kertaa ja palauttelin mieleen Danten Jumalaista näytelmää, johon teoksessa on alluusioita mm. rakenteen, teemojen ja tekstinkin tasolla. Dante vaeltaa näytelmässään runoilija Vergiliuksen opastamana ensin läpi helvetin ja sitten kiirastulen … Jatka artikkeliin Onnellisuuden tasavalta

Billy Elliot – suomeksi

Jätä kommentti

Helsingin kaupunginteatteri (HKT) teki Billy Elliotin Suomeen. Alun perin ajattelin: "Voi ei” ja mietin, haluanko edes nähdä sitä: toisaalta muistelin erityisen koskettavia ja taidokkaita elokuvaa (2000) ja Lontoon musikaalituotantoa (2005); toisaalta ajattelin HKT:n pääasiassa myötähäpeää herättäviä farsseja - vaikka toki hyviä musikaaliejakin siellä on männävuosina pyörinyt. Pientä pelkoa tuntien siis menin katsomaan sitä yhtenä HKT:n remontinaikaisena väistönäyttämönä toimivaan … Jatka artikkeliin Billy Elliot – suomeksi

Petteri Tikkasen kuvitus III näytöksen 2. kohtaukseen, jossa Wozzeck iskee puukon Marien rintaan

Synkeänvaikuttava Wozzeck

Jätä kommentti

Juhlaviikot eivät suinkaan häivähtänyt hissuksiin unholaan vaan ohjelmiston loppupuolellakin oli vielä suuria juttuja kuten Wozzeck, Alban Bergin ooppera konserttiversiona, Hannu Lintu johtamassa RSO:ta, nimekkäitä solisteja ja vielä kahta kuoroakin: Dominantea ja Die Singknöpfeä. Tämänsorttisenkin musiikin (Alban Berg, Arnold Schönberg, …) osalta olen kovin noviisi; lukion musiikin tunneilta oli jäänyt fiilis, että aika vaikeata on. Ehkä … Jatka artikkeliin Synkeänvaikuttava Wozzeck

Muru-syksyn aloitus

Jätä kommentti

Parin kuukauden kesätauon jälkeen taas päästiin Muruun! Lupaan taas, kuten ennenkin, etten kirjoita joka ikisestä käynnistä, mutta tällä kertaa oli pakko, kun oli tavallistakin herkumpia makuja, taas. Vähän ennakkoon jännitti, että päästäänkö testaamaan uutta sommelieria, mutta ei vielä päästy, Samuilin ja tiimin hyvässä hoidossa oltiin. Syssyn samppanjaksi oli vaihtunut Pascal Doquet Horizon, tuttu viime syksyltäkin, mutta … Jatka artikkeliin Muru-syksyn aloitus

Shanghai Acrobatic Troupe

Taiturillinen Shanghai Acrobatic Troupe

Jätä kommentti

Vuoden 2015 Helsingin juhlaviikkojen Kiina-teemasta valitsemistani kolmesta esityksestä viimeisenä oli vuorossa Shanghai Acrobatic Troupen Zodiac Legend Jäähallissa. Esityksessä oli runsaasti tuttuja perinteisiä sirkusnumeroita mutta myös nykysirkushenkisempää ainesta, kaikki nivottuna löyhästi yhteen kiinalaisten horoskooppimerkkien ympärille. Nythän, 2015, on taas menossa vuohen vuosi, kuten silloinkin, kun itse synnyin (kuten lienet, hyvä oletettu lukijani, voinut havaitakin, meitä vuohen … Jatka artikkeliin Taiturillinen Shanghai Acrobatic Troupe

TAO: vaikuttavaa kollektiivista tanssia

Jätä kommentti

Jos toissaillan esitys oli liike-estetiikaltaan perinteisen kiinalaista, oli TAO Dance Theaterin kahden teoksen, 4 ja 5, liikekieli jo paljon tutumpaa näin länsimaiselle tanssitaiteen katsojalle. Teoksen nimet kertovat yksinkertaisesti tanssijoiden määrän; Muutenkin nämä koreografi Tao Yen puolituntiset teokset oLIvat hyvin minimalistisen pelkistettyjä: enimmäkseen täysissä valoissa tummalla taustalla mukana vain keho ja liike, mitä nyt taustalla vähän jotain … Jatka artikkeliin TAO: vaikuttavaa kollektiivista tanssia

Wusheng Company, Antti Silvennoinen (kuva: Mitro Härkönen)

Wusheng Company: Peking-oopperaa taidokkaasti suomalaisittain

Jätä kommentti

Kaukoidän näyttämötaiteeseen en ole suuremmin perehtynyt (vastahan olen länsi- ja kotimaisenkin osalta vielä ihan noviisi), joten satunnaiset kohtaamiset voivat olla mielenkiintoisia, kuten Wusheng Companyn Viimeinen taistelija. Tämä 1100-luvullle sijoittuva tastelunäytelmä on ilmeisesti hyvin tunnettu klassikkoteos Kiinassa. Sen tarinan keskiössä on kenraali Gao Chong (Antti Silvennoinen), joka on keisarillista sukua, mutta armeijan hierarkiassa ylipäälliikö Yue Fein … Jatka artikkeliin Wusheng Company: Peking-oopperaa taidokkaasti suomalaisittain

Hamppari: Friends & brgrs

Jätä kommentti

Loppukeväästä Helsingissä avattu Friends & Brgrs pyrkii ns. fast & casual -tyyliin, jonka arvolupaukseen kuuluu laadukas ruoka muttei isommin palvelua. Friends & Brgrs lupaa myös laadukkaita raaka-aineita "mieluiten paikallisilta tuottajilta ja lisäaineettomina aina kun mahdollista", ja että ruoka tehdään pääosin "alusta loppuun" paikalla tilauksesta valmistettuna enemmänkin kuin pakasteisiin tms. turvautuen. Ruoka kyllä vastaa lupausta hyvin:  hamppari, … Jatka artikkeliin Hamppari: Friends & brgrs

Lonna pika-uusintana

Jätä kommentti

Edellisestä käynnistä Lonnassa oli vain viikko aikaa, joten menu oli pysynyt ihan samana - pienenpieni pettymys, mutta miksipä hyvää menua jatkuvasti muuttamaankaan. Tällä kertaa olin liikkeellä ruokarajoitteisten siskojen kanssa kesäteatteritunnelmissa. Samppanjalla aloitettiin nytkin, Nicolas Feuillatten Rosé Brut. Alkuun tuli valittua karitsa-tartar, jogurtti, manteli, jossa mantelia oli paitsi paloina myös kakkuna; mausteina oli lisäksi raastettya piparjuurta … Jatka artikkeliin Lonna pika-uusintana