Kategoria: Esitykset

Pysähdyttävä War Requiem

Jätä kommentti

Helsingin juhlaviikkojen klassinen ohjelma käynnistyi mahdollisimman komeasti Benjamin Brittenin War Requiemilla. Britten (1913-1976) oli brittisäveltäjä, pasifisti ja toisessa maailmansodassa aseistakieltäytyjä. War Requiem (1962) oli tilaustyö sodassa tuhotun ja uudelleen rakennetun Coventryn katedraalin vihkiäisiin. Sielunmessuksi usein käännetty requiem on katolinen messu kuolleiden puolesta, sen (kutsuma)nimi tulee ensimmäisen osan, alkurukouksen, ensimmäisistä sanoista: ”requiem aeternam dona eis, Domine” … Jatka artikkeliin Pysähdyttävä War Requiem

Vallankumous täräytti

Jätä kommentti

KOM-teatterin Vallankumous on niitä esityksiä, jotka missasin viime talvena; Teatterikesä suo onneksi toisen mahdollisuuden. En ole ihan varma, mitä odotin, mutta yli ja varsinkin ohi odotusten mentiin joka tapauksessa kirkkaasti! Tarina perustuu tositapahtumiin, lyhyeen Nikolainkirkon (sittemmin Suurkirkon, nyk. Helsingin tuomiokirkon) valtaamiseen, johta johtivat juristi Jean Boldt (Pekka Valkeejärvi) ja saarnaaja, muotiliikkeen omistaja Josefiina ”Sisar” Huttunen … Jatka artikkeliin Vallankumous täräytti

Sister – siskot paljaana

Jätä kommentti

TTT-klubilla en ollut aiemmin käynytkään, enkä ollut tiennyt, että näinkin fiksu tila on kyseessä: pieni lava, jonka ympärillä nousevana puolikaarena muutama kerros erilaisia pöytä/tuoli-järjestelyjä. Ja baari. Lavalla oli lavastuksena vain tankotanssitanko. Vaikuttaa syntiseltä. Siispä baarista janojuomaa ja istumaan. Brittisiskosten Amy ja Rosana Cade kirjoittama, ohjaama ja esittämä Sister-teos tarjoaa paljasta pintaa ja pornahtavaa kuvastoa: alussa molemmat ovat … Jatka artikkeliin Sister – siskot paljaana

Jotain toista ihmisten edessä

Jätä kommentti

Q-teatterin, Milja Sarkolan kirjoittama ja ohjaama Jotain toista oli niitä esityksiä, joita olisi pitänyt käydä katsomassa jo alun perin, kun se meni Q-teatterissa - onneksi Teatterikesä tuo joitakin näitä helmiä näin jälkikäteen mattimyöhäisten nähtäväksi Tampereella. Näytelmän keskushenkilö on Ohjaaja (Iida Kuningas), joka ohjaa näytelmässä työstettävää näytelmää ja jonka historian, roolien ja halujen näkökulmien kautta asiat … Jatka artikkeliin Jotain toista ihmisten edessä

Pöllämystyttävä Perplex

Jätä kommentti

Viiruksen Perplex on kutkuttavan hämmentävä mutta samalla fiksusti viihdyttävä huonenäytelmä. Otsikon "pöllämystyneisyys" on muuten ohjaaja Janne Pellisen käyttämä kuvailutermi Marius von Mayenburgin käsikirjoituksesta - ja ilmeisen osuva. Esityksen alussa Eva (Nina Palmgren) ja Robert (Oskar Pöysti) palaavat lomareissulta kotiinsa, jonka talonvahtina ollut ystäväpariskunta Judith (Maria Ahlroth) ja Sebastian (Viktor Idman) nyt asuukin siellä - kohteliaiden sosiaalisten keskustelukonventioiden myötä hämmentyneet … Jatka artikkeliin Pöllämystyttävä Perplex

Riipaiseva Belfast Boy

Jätä kommentti

Tampereen työväenteatterin Kellateriteatteri-lava on aika ihanteellinen paikka koskettaville monologeille: näyttelijä on lähellä, kuin puolikaaressa olevan yleisön kollektiivisessä sylissä. Perusturvallisuutta tuntuikin kaipaavan Martin Hall, Tampereen teatterikesän irlantilaisvieraan, Kat Woodsin käsikirjoittaman ja ohjaaman Belfast Boy -näytelmän nimihenkilö. Noin tunnin kestävä esitys on Martinin terapiaistunto, ensimmäinen kuudesta - tosin Martin ei ole ollenkaan vakuuttunut, tarvitseeko hän terapiaa, ja kuusi kertaa nyt … Jatka artikkeliin Riipaiseva Belfast Boy

Valheet ja viettelijät Hyveen ja Kunnian kulmilla

Jätä kommentti

Ryhmäteatterin Juha Kukkosen ohjaama Valheet ja viettelijät sopii esitettäväksi juuri Suomenlinnan kesäteatteriin perin mainiosti: Teatteri toimii Hyvä omatunto -nimisessä raveliinissa, joka on osa linnoitusosakokonaisuutta, johon kuuluvat myös sen takasivustoilla olevat bastionit Kunnia ja Hyve. Raveliini valmistui 1774, ja vain jokunen vuosi myöhemmin (1782) julkaistiin näytelmän pohjana oleva Pierre Ambroise François Choderlos de Laclosin kirjeromaani Les … Jatka artikkeliin Valheet ja viettelijät Hyveen ja Kunnian kulmilla

SIbelius Finland Experience

Jätä kommentti

Musiikkitaloon on tänä kesänä keksitty hieno turistihoukutin: parin kuukauden ajan lähes joka päivä klo 12 kuultava ja nähtävä Sibelius Finland Experience, jossa kuullaan Sibeliuksen tunnettuja hittibiisejä kolmesta teoksesta pianosovituksina, lisäksi visualisointina nähdään graafikko Erik Bruunin kuvia. Koko komeus kestää vain kolme varttia, joten se sopii hyvin pika-annokseksi Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta vähemmänkin asiasta innostuneelle. Heinäkuisena lauantaina yleisöä … Jatka artikkeliin SIbelius Finland Experience

Iloinen leski ehtana wieniläisversiona

Jätä kommentti

Savonlinnan oopperajuhlien ilmeisesti kautta aikain ensimmäinen operetti nähtiin tänä vuonna: Franz Lehárin Iloinen leski (Die lustige Witwe) vuodelta 1905. Teoksen syntysijoilta sitä oli tullut meille esittämään Volksoper Wien, joka on osa samaa organisaatiorypästä kuin kunnianarvoisa Wienin Valtionooppera, sen kevyempää ja kansanomaisempaa ohjelmistoa edullisemmin tarjoava pikkuveli. Operetin juoni on kepeän köpsäkkä: nimirooli eli Hanna Glawar on  köyhistä oloista lähtenyt pontevedrolainen nainen, … Jatka artikkeliin Iloinen leski ehtana wieniläisversiona

Marco Flores mielen labyrintissa

Jätä kommentti

Kuopio tanssii ja soin viimeisenä iltana nähtiin nyky-flamencoa, Compañía Marco Floresin Laberíntica, herkkää ja väkevää ilmaisua, joka, kuten hyvä flamenco yleensä, puhutteli emotionaalisesti - ja ilmeisesti ei vain minua, vaan koko Musiikkikeskuksen konserttisali osoitti lopuksi suosiotaan seisten. Tätä juttua kirjoittaessani istun seuraavana päivänä junassa (juuri meni Pieksämäki) ja käyn jaakopinpainia, sorrunko pohtimaan teoksen mahdollista sisältöä … Jatka artikkeliin Marco Flores mielen labyrintissa

Vahvat kotimaiset: Swan Song & Touch of Gravity

Jätä kommentti

Kuopio tanssii ja soin kotimaisessa double bill -illassa oli Marita Liulian ja kumppaneiden Swan Song ja Susanna Leinonen Companyn Touch of Gravity. Molemmat olin nähnyt aiemmin, toisesta pulauttanut login ja toisesta en, joten sikälikin oli kiinnostavaa palata niihin uudelleen. Swan Song Illan avasi Swan Song, jonka olin nähnyt viime lokakuussa Aleksanterin teatterissa. Silloin se jätti … Jatka artikkeliin Vahvat kotimaiset: Swan Song & Touch of Gravity

Etäinen Black Diamond

Jätä kommentti

Jotkut teokset puhuttelevat minua älyllisesti, toiset iskevät suoraan tunne-elimiin, jotkut sekä että ja eräät eivät hetkauta mitenkään. Dansk Danseteaterin esittämä taiteellisen johtajansa Tim Rushtonin Black Diamond ei oikein ota asettuakseen tälle nelikentälle: luissa ja ytimissä on olo, että teoksessa oli jotain erityistä, joka olisi pitänyt bongata, mutta se kirpoaa mielen otteesta, kun sitä yrittää tavoittaa. Enkä … Jatka artikkeliin Etäinen Black Diamond

Correr o Fado – herkkyyttä ja kiihkoa

Jätä kommentti

Upeata nyky-flamencoa on nähty Kuopiossa useampaan kertaan aiempina kesinä, nyt oli tarjolla portugalilaista kansanmusiikkia fadoa yhdistettynä nykytanssiin. Fadoa käsitykseni ja kokemukseni mukaan laulaa yleensä yksi nainen tai mies kitaran (tai jonkin kitarankaltaisen instrumentin) säestyksellä. Nyt lavalla oli laulaja (Joana Melo) ja kolmen miehen bändi kitaroineen (tms.) Fadon sävy on useinkin surumielinen ja tarinat kertovat petetyistä tai … Jatka artikkeliin Correr o Fado – herkkyyttä ja kiihkoa

Gaala – Kuopio tanssii ja soi 2015

Jätä kommentti

Mukavana kontrastina eiliselle Lappeenrannan gaalalle Kuopion gaalassa ei ollut lainkaan ihan klassista balettikoreografiaa - klassisesti koulutettuja tanssijoita kyllä mutta liike vahvasti kiinni nykypäivässä. Gaalan avasi Dennis "Ätä" Nylund, breakdancesta (tai b-boyingista) lähtöisin oleva tanssija, josta on kehittynyt täysiverinen entertainer. Avausnumerossa Eine Kleine WHATmusik hän "johti" Mozartin hittibiisiä tyylillä, joka eskaloituu hienovaraisesta hulluteen. Ei kuitenkaan tyhjää kohkaamista vaan hyvin hallittu … Jatka artikkeliin Gaala – Kuopio tanssii ja soi 2015

Lappeenrannan balettigaalassa tuoretta ja hyvin säilynyttä

Jätä kommentti

Lappeenrannan balettigaala osui tänä vuonna Kuopio tanssii ja soin kanssa päällekkäin johtuen kaupunginteatterin tila-asioista: gaalanäytösten jälkeen vanha teatteritalo sulkee ovensa. Kuopion redundantin näytösrakenteen vuoksi päivän syrjähyppy kuitenkin onnistui: torstaina Kuopioon, perjantaina Lappeerantaan ja lauantaina takaisin Kuopioon. Junassa voi kätevästi vaikka kirjoitella blogia. (Kuivakalla ja fiksulla huumorilla gaalan juontanut Timo Sokura on muuten vastikään valittu Lappeenrannan … Jatka artikkeliin Lappeenrannan balettigaalassa tuoretta ja hyvin säilynyttä